[QUOTE="zzz";30483025]Osaa tehdä oikein monia asioita, pitäis varmaan olla huolissaan jos 4 luokkalainen ei osais.
Laitatteko oikeasti 4 luokkalaiselle aamupalan valmiiksi ja katsotte että pääsee lähtemään kouluun? Olen luullut että tuon ikäiseltä vois jo odottaa omatoimisuutta tuossa asiassa... ei mua vituta, väsyttää vaan. Nuorimmalla unet katkonaiset, niin varmaan tuntuu että siinä on varmaan jo tarpeeksi, eikä kaipaa siihen mitään muuta katkoa.[/QUOTE]
Joskus laitan vielä kuudesluokkalaiselle aamupalan valmiiksi jos siltä tuntuu. Ja kyse ei ole siitä etteivätkö kaikki koululaiseni ole tarpeeksi itsenäisiä. Ekaluokkalainenkin tekee kaiken itsenäisesti aamuisin. Niin itsenäinen ei tarvitse olla vielä yläkoululaisenkaan että jos vanhemmat ovat kotona vapaalla niin ei herätä seuraksi (jos ei kipeä olla). Se vaan ei mahdu mun mieleen, vaikka viikonloppuaamuisin usein lapset herää itsenäisesti katsomaan telkkaria ja touhuilemaan omia aikojaan kun vanhemmat vielä nukkuvat. Mutta jos lapsella on kellollinen meno jonnekin viikonloppuaamuna niin herään silloinkin tietysti seuraksi.
Kyse on seuranpitämisestä, siitä että koululainen tuntee olevansa niin tärkeä että vanhempi pitää mielellään seuraa kun lapsi tekee lähtöä. Kyse on välittämisestä. Siitä että kannustetaan lasta vaikka lapsi varmasti on hänkin väsynyt ja nuutunut, siitä että vanhemmat osoittavat että se kouluunlähtevä on ihan yhtä tärkeä kuin muutkin. Eikä kaikkien tarvitse herätä. Mun mielestä riittää että yksi vanhemmista herää pitämään lapselle seuraa aamulla. Mutta ei niin että KAIKKI muut nukkuu kun yksi pieni lähtee aamulla, ja sitten iltapäivällä saa vielä huudot siitä kuinka piti taas meteliä.. Se on ihan hirveää henkistä lyttäämistä, kaikella tapaa.
Ja joo, mulla on vakavia unihäiriöitä eli tiedän mitä väsymyskin on. Viime yönä nukuin ruhtinaalliset 2h pätkissä. Silti ei tulisi mieleenkään rangaista lasta siitä että minä olen väsynyt.