petin ja nyt mies haukkuu mua lapsille

Tuolla pillun jakamisjutulla tarkoitin niitä kommentteja jossa on käsketty kertomaan totuus miehen sanoin sellaisenaan koska lapset kuulemma sen ansaitsevat kuulla. Kumosin sen.

Pointtini oli sama kuin varmaan monella muulla, en vaas osaa kirjoittaa.. siis että asiat kerrotaan, mutta lapsille sopivalla tavalla, ja todella vaikeissa asioissa voi joutua LAPSEN takia kaunistelemaan ja kun ymmärrystä tulee niin kerrotaan kysyttäessä lisää. Mutten menisi kovin yksityiskohtaisesti aikuisten ongelmia selittämään lapselle, koska sekin on mielestäni kohtuutonta vanhempien ongelmien kaatamista lasten niskaan. Pettämisen voi kertoa muutenkin kuin että rakkaus loppui/äiti rakastui toiseen.... Koska se on mielestäni outo. Ehkä tuo äiti teki tosi tosi väärin ja isä suuttui/loukkaantui yms ja erosimme riittää nyt alkuun (pohjustuksena). Koska liika minun osuuden korostaminen on mielestäni vahingollista koska se on ristiriitaista ja lapset ottavat syyt niskoilleen ja kaiken itseensä niin en halua että he syyttävät itseään pettämisestäni.

Meneeks sulta nyt provotarina sekaisin? Kun ensin ymmärtääkseni isä oli jo sanonut lapsille ties vaikka mitä, ja nyt sinä siinä mietit että mitä lapsille tullaan kertomaan?

 

Niin olemme vielä yhdessä imbesilli. Miten kerromme EROSTA KUN SE KOITTAA. vittu mitä väkeä täällä. Se mitä mies sanoo minusta yhteisessä kodissamme on eri asia kun se mitä selitämme kun eroamme.

 

tein tyhmästi juu juu mutta miestäni kohtaan, en ole vannonut lapsilleni yksiavioisuutta... vaikka se lapsiinkin vaikuttaa eron ja ilmapiirin kautta tiedän.. Miten teihin joilla ero vanhemmat haukkui toisiaan, se on vaikuttanut, koska mun mielestä toi on äärimmäisen typerää, lapsellista ja vahingollista.. mies haukkuu mua kokoajan lapsille, ei siis ainakaan vielä erottu, kohta varmaan, mutta siis sori sekavuus, mutta miksi mies ei tajua vaikka yritän sanoa että toi on jo varmaan pettämistäkin kamalampaa!! Miksi sotkea lapsia tähän tällä tavalla kun vaikeeta niille tulee muutenkin! meillä siis ihan pienet lapset jotka ymmärtää vaan pääpointin että äiti on kamala, mutta en usko että tämä loppuu edes miehen rauhoituttua. Miksi laittaa lapset käsittelemään aikuisten ongemia?? EN TAJUA. selvästikin olen hirveä huora ja ansaitsen kuolla, mutta miksi meidän lasten päät pitää sekottaa mua niin ahdistaa!!! Ne kattoo niin surkeesti kun niillä on selvästi paha mieli kun "äiti on hullu, sekopää, äiti menee kohta hoitoon, äiti on vähän itsekäs, äidillä on uus mies, teidän isäpuoli" VITTU ETTÄ EN YMMÄRRÄ MITEN MIKÄÄN SAA IHMISEN KÄYTTÄYTYMÄÄN NOIN !! purkaa nyt lapsiin inhoaan..

tästä viestistä siis on käsitettävissä, että mies on jo lapsille sanottavansa sanonut, jolloin sulle jää varaa enää yrittää pelastaa mitä pelastettavissa enää on (ei paljon... paitsi tarinan henkilöiden loppuelämä, onnellisina erossa..)

 

Niin olemme vielä yhdessä imbesilli. Miten kerromme EROSTA KUN SE KOITTAA. vittu mitä väkeä täällä. Se mitä mies sanoo minusta yhteisessä kodissamme on eri asia kun se mitä selitämme kun eroamme.

No mitä ajattelit? Oletko jo hakenut sitä kämppää vai odotatko miehesi tekevän sen puolestasi?

 

Tuolla pillun jakamisjutulla tarkoitin niitä kommentteja jossa on käsketty kertomaan totuus miehen sanoin sellaisenaan koska lapset kuulemma sen ansaitsevat kuulla. Kumosin sen.

Pointtini oli sama kuin varmaan monella muulla, en vaas osaa kirjoittaa.. siis että asiat kerrotaan, mutta lapsille sopivalla tavalla, ja todella vaikeissa asioissa voi joutua LAPSEN takia kaunistelemaan ja kun ymmärrystä tulee niin kerrotaan kysyttäessä lisää. Mutten menisi kovin yksityiskohtaisesti aikuisten ongelmia selittämään lapselle, koska sekin on mielestäni kohtuutonta vanhempien ongelmien kaatamista lasten niskaan. Pettämisen voi kertoa muutenkin kuin että rakkaus loppui/äiti rakastui toiseen.... Koska se on mielestäni outo. Ehkä tuo äiti teki tosi tosi väärin ja isä suuttui/loukkaantui yms ja erosimme riittää nyt alkuun (pohjustuksena). Koska liika minun osuuden korostaminen on mielestäni vahingollista koska se on ristiriitaista ja lapset ottavat syyt niskoilleen ja kaiken itseensä niin en halua että he syyttävät itseään pettämisestäni.

Eli siis sä et halua, että sun lapset syyttä sua perheen hajoamisesta, vaikka se olit sinä, joka iskit lopullisen niitin arkkuun. Jos sä olisit jättänyt juoksematta vieraissa, niin tätä ei pitäisi nyt käydä läpi. Sinä voisit etsiä asuntoa kaikessa rauhassa ja selvitellä välejä miehen kanssa huomattavasti rauhanomaisemmin.

En halua olla ilkeä tai aiheuttaa pahaa mieltä, mutta näen tärkeänä myös oman toipumisesi kannalta sen, että suhtaudut tapahtuneeseen realistisesti ja myönnät sen, mitä olet aiheuttanut.

Mielestäni kommenttisi siitä, että "Kyllä petin ja mikään ei oikeuta sitä, mutta lapsille ei saa missään nimessä kertoa ja parasta jos kukaan ei tietäisi jne." ei kerro siitä, että olisit oikeasti ottanut vastuun tekemisistäsi.

 

Tottakai joudun paljon vielä työtä tekemään lasten eteen joten siksi kaipasin apua. Ja kun ero alkaa olla enemmän selvillä niin siihen mitä lapsillekin sanotaan niin pitää keksiä joku kunnollinen selitys, eri kuin se mitä sanon lapsille miehen minua haukkuessa. Ne ovat siis kaksi eri ongelmaa olleet minulla.

 

Tottakai joudun paljon vielä työtä tekemään lasten eteen joten siksi kaipasin apua. Ja kun ero alkaa olla enemmän selvillä niin siihen mitä lapsillekin sanotaan niin pitää keksiä joku kunnollinen selitys, eri kuin se mitä sanon lapsille miehen minua haukkuessa. Ne ovat siis kaksi eri ongelmaa olleet minulla.

No mitä jos kokeilisitte yhdessä tuumin totuutta, kun selkeästi he sen jo tietävät?

 

KOSKA OLEN SANONUT ETTTEI LAPSILLE MITÄÄN SAA KERTOA?????????????????
JA KOSKA OLEN SANONUT ETTEN HALUA ETTÄ MINUA SYYTETÄÄN`??? sanoin etten halua kertoa asiaa sellaisenaan, ja haluan kertoa asian hämmentämättä lapsia, koska jos korostan liikaa omaa pahuuttani, se sekoittaa myös lapsen pään, etkä ymmärrä mitään mitä olen kirjoitanut koska tuollaista en ole sanonut

 

Ja tuo nyt ei mitenkään minun mielestäni ole totuus mitä mieheni heille sepittää äitin hulluudesta.. Halusin lähinnä lapsia suojella, tiedän kyllä että itse teen sen lopullisen päätöksen asioistani.

 

[QUOTE="hääh";30293663]Miksi lapsille pitäisi luvata ettei äiti enää ota uutta miestä itselleen? Ehkä tästä uudesta miehestä tuleekin hyvä isäpuoli lapsille. Tai siitä seuraavasta.[/QUOTE]

Tarkoitti varmaan sitä, että vaikka äiti tykästyisi toiseen mieheen, se ei tule viemään isän paikkaa lasten elämässä. Ei vanhempien uusista puolisoista tule automaattisesti isä- ja äitipuolia, vaikka olisivat lapselle läheisiäkin.

 

KOSKA OLEN SANONUT ETTTEI LAPSILLE MITÄÄN SAA KERTOA?????????????????
JA KOSKA OLEN SANONUT ETTEN HALUA ETTÄ MINUA SYYTETÄÄN`??? sanoin etten halua kertoa asiaa sellaisenaan, ja haluan kertoa asian hämmentämättä lapsia, koska jos korostan liikaa omaa pahuuttani, se sekoittaa myös lapsen pään, etkä ymmärrä mitään mitä olen kirjoitanut koska tuollaista en ole sanonut

Ok. Eli tiivistelmä:
- Mies on kertonut lapsille, että sinä olet jakanut pesää vieraille.
- Lapsille ei voi puhua asiasta totuudenmukaisesti, koska sinusta ei lapsille saa kertoa mitään?
- Sinä jaoit pesää ja hajotit perheenne, mutta siitä ei saa puhua, jottei lapset luule sinun olleen syynä eroon (vaikka tosiasiassa olit)?
- Käännät oman salailuntarpeesi (haluat siis olla enkelimäinen virheetön äiti lastesi edessä) jotenkin jännästi lapsen eduksi, jotteivät heidän päät mene sekaisin?
- Lapsille on parempi valehdella, kuin kertoa totuus?
- Mitä et ole sanonut?

Mä en nyt oikein ymmärrä tätä juttua. Koitahan pärjäillä.

 

Minä olen siis se joka erosi, kun mies petti.

Meillä kerrottiin erosta lapsille suurinpiirtein näin: te ootte nähneetkin, että isällä ja äidillä on pitkään ollut yhdessä vaikeeta. Ollaan yritetty mutta aina vaan on vaikeita aikoja. Nyt on käynyt sitten niin, että isä on löytänyt uuden ihmisen elämäänsä, ja tästä tilanteesta äiti on aika järkyttynyt ja pois tolaltaan. Me tullaan eroamaan. varmaan meidän keskinäisetkin välit tästä korjaantuu puhetasolle. Muistakaa aina että me kumpikin pysytään teidän äitinä ja isänä, ja rakastetaan teitä.

Sit puhuttiin kodista, kuka lähtee (minä lähdin) ja kuka jää (mies jäi) ja siitä kuka haluaa asua kenenkin kanssa. Mun lapset oli yli kymmenen ja alle 15 joten heidän kanssa juteltiin ihan siitäkin kuka asuu missä.

Siivottomasta lähtöasetelmasta huolimatta lapset kyllä kärsivät erosta paljon. Sille nyt vaan ei mitään voi. Ja kuten tuossa sanoinkin, olin itse todella pohjalla; mieheltä olisin ennen kaikkea toivonut, että olisi tuossa tilanteessa kantanut selkeästi vastuunsa lapsista, mutta paskan marjat. Sehän luvan saatuan lunttuili minkä kerkisi eikä juuri edes kotona näkynyt...

 

Kuten huomaat, on myös paljon ihmisiä joista tällaista juttua ei ole järkevää kertoa sellaisenaan, lasten takia. Myös minä kuulun niihin, sinun jeesustelusi on outoa. En ymmärrä miksi tuo pitäisi kertoa tuollaisenaan lapsille, kaataa se heille, pienille vielä. Minun osuutta ei tarvitse pienentää, mutta liika korostaminen on aiheetonta, kerron asian kuitenkin lapselle-en aikuiselle.
En ole tuolaista sanonut. lainaa missä olen noin sanonut. MILLOIN??

 

hmh, hieman eri asia kuitenkin kun omani ovat PALJON pienempiä. Mitä kerrot 2 ja 4veelle? saman stoorinko, vielä äidin osuutta korostaen ja korostaen, ETTEI ÄITI VAAN PÄÄSE PÄLKÄHÄSTÄ TAI LUULE ITSESTÄÄN LIIKOJA. juu ei ole pelkoa.

 

[QUOTE="hmh";30295778]Siivottomasta lähtöasetelmasta huolimatta lapset kyllä kärsivät erosta paljon. Sille nyt vaan ei mitään voi.[/QUOTE]

Ei vittu mikä asenne. Aikuinen ihminen osaa asettaa lasten tarpeet etusijalle. Pettäminen ei ole mitään verrattuna siihen että viattoman lapsen perhe hajoitetaan ja koti viedään.

 

No minun tilanteessani se oli valitettavasti edessä jokatapauksessa.

 

hmh, hieman eri asia kuitenkin kun omani ovat PALJON pienempiä. Mitä kerrot 2 ja 4veelle? saman stoorinko, vielä äidin osuutta korostaen ja korostaen, ETTEI ÄITI VAAN PÄÄSE PÄLKÄHÄSTÄ TAI LUULE ITSESTÄÄN LIIKOJA. juu ei ole pelkoa.

Kärsiikö kysyä miten itse ajattelet lapsille asian kertoa? Ja voitko jotenkin määräillä tulevaa eksääsi sen suhteen mitä hän omille lapsilleen puhuu?

Miten ajattelit lapsiasi suojata siltä asialta, että heidän rakas isänsä on täysin poissa tolaltaan? Ajattelitko vain sanoa että isä tuli hulluksi, that's it?

Ymmärrän toki että tolaltasi olet sinäkin. Sinulle tämä eroajatus kuitenkin vaikuttaa olleen ns. valmiimmaksi asti käsitelty kuin miehelläsi, joten tietyllä tavalla olet nyt vastuussa tilanteesta ja sen eteenpäin viemisestä, järjissään pysymisestä.

 

Toisen vanhemman haukkuminen lapsille on mautonta ja todella lapsellista. Lapsi ei ole ystävä eikä terapeutti kenelle voi purkaa tuntojaan. Oli tilanne mikä tahansa. Huono vaimo ei ole automaattisesti huono äiti!

 

Mistähän päättelit minun sortuvan samaan paskanjauhantaan kuin mieheni? Millä logiikalla ajattelit minun mustamaalaavan miestäni? En tiedä mitä ajattelin sanoa, olen jo jonkun aikaa eroa miettinyt ja eniten varmaan sitä mitä sanon lapsilleni, mutta suoraan sanottuna kaikki kuulostaa yhtä hullulta ja en keksi mitään järkevää, en edes ennen tätä,

 

Ei vittu mikä asenne. Aikuinen ihminen osaa asettaa lasten tarpeet etusijalle. Pettäminen ei ole mitään verrattuna siihen että viattoman lapsen perhe hajoitetaan ja koti viedään.

En voi puhua kuin omasta puolestani, mutta mikäli mun mies jäisi kiinni pettämisestä, niin lapset tulisi kärsimään ihan yhtälailla isän ja äidin helvetillisestä suhteesta, kuin erosta.
Olen epäilemättä niin itsekäs, etten voisi jättää kumppanini petosta sivuseikaksi edes lasteni ja ehjän perheen vuoksi.

 

Jos suurimman osan mielipide on tuollainen, enpä todellakaan ihmettele, että lapset voivat suomessa huonosti. Ei muuta sanottavaa, ja kyllä olen itse eronnut, mutta eipä tullut mieleenkään alkaa lapsille mustamaalaamaan ja eron syitä selvittelemään. Minä ja mieheni erosimme, ei lapset. Ja se on lapsille myös tärkeä asia tietää.

 

Ap, kukaan ei pysy kärryillä kenelle vastailet, kun et lainaa tai viittaa kenelle kirjoitat.

 

Ei vittu mikä asenne. Aikuinen ihminen osaa asettaa lasten tarpeet etusijalle. Pettäminen ei ole mitään verrattuna siihen että viattoman lapsen perhe hajoitetaan ja koti viedään.

Ilmeisesti tuo oli minulle.

Valitan, että minusta ei ollut elämään kolmiosuhteessa, ei edes lasteni kodin säilyttämiseksi.

Eikä eksäkään sellaista halunnut, asian tultua esiin.

Enpä oikein tiedä mitä olisin voinut tuolloin tuossa tilanteessa tehdä toisin. Tietenkin olisin voinut olla menemättä tolaltaan, tai elää kulissiliitossa, mutta en oikein usko että viisaat lapseni olisivat ostaneet sellaisen kulissiäidin - ja sille järkytykselleni ja oksentelulleni ja laihtumiselleni en vain kerta kaikkiaan mahtanut yhtään mitään, sen piti tulla, ja aikanaan se sitten myös meni ohi.

Ei tämä elämä aina mene niinkuin sen suunnitteli. Ainakaan minulta. Ehkä sinulta, kivat sulle.

 

hmh, hieman eri asia kuitenkin kun omani ovat PALJON pienempiä. Mitä kerrot 2 ja 4veelle? saman stoorinko, vielä äidin osuutta korostaen ja korostaen, ETTEI ÄITI VAAN PÄÄSE PÄLKÄHÄSTÄ TAI LUULE ITSESTÄÄN LIIKOJA. juu ei ole pelkoa.

Sä kusit ja nyt sä raivoat siitä muille ja vielä samaan syssyyn haluat pitää pyhimyksenkehän pääsi päällä.

 

Onhan tuo kokonaisuutena kurja tilanne ihan kaikille osallisille. Lapset ovat siihen kuitenkin syyttömiä ja olen samaa mieltä siitä, että heidän kuormittamisensa asialla on totaalisen epäreilua. Minusta heille voi asian eron yhteydessä selittää siinä määrin kuin on tarpeellista, ilman turhaa kaunistelua tai valehtelua, mutta asian uudelleen esiin tuominen on sen jälkeen turhaa. Ei jo haudattua asiaa tarvitse kaivaa uudestaan ja uudestaan esille, varsinkaan jos se vahingoittaa lasten ja vanhempien välejä. Ja lapset ilmeisesti ovat sen ikäisiä, että eivät voi tuollaisia kokonaisuuksia edes ymmärtää, joten on vähintäänkin kohtuutonta kasvattaa verbaalisesti toiselle vanhemmalle sarvet.

Näin jälkiviisaana voitaneen todeta, että olisi ollut fiksumpaa pakata kamat ennen kuin riisuu housut..