Itsellisten naisten hedelmöityshoidot lisääntyneet rajusti - mitä mieltä?

Myös pariskunnat tarvitsevat lahjoitettuja sukusoluja sekä muna- että siittiösoluja. Luovuttajasta saa tietää hiusten ja silmien värin,pituuden ja veriryhmän. Eli oikeasti kukaan ei voi valita huippulahjakkaan ja superkomean miehen spermaa, jotta saisi älykkäitä ja kauniita lapsia täällä Suomessa.

Jos lapsilisää ei saisi yksinhuoltajalisällä kun raskaus on keinoalkuinen , niin miten ihmeessä sitten eron jälkeen.Sitähän ollaan sitouduttu olemaan yhdessä loppuelämä. Ja lapsellahan on kaksi vanhempaa maksamassa niitä kuluja vaikka sitten eri osoitteissa. Sitä paitsi lapsettomuushoidot on niin rankkoja ettei kukaanasunnon takia niihen ryhdy. Kannatan siis yksinäisten naisten oikeutta hedelmöityshoitoihin.

 

Kyllähän voi lisääntyä myös epäitsekkäistä syistä. Itse ainakin tein toisen lapsen siksi että esikoinen ei jää ainokaiseksi.

Hetkeäkään en usko, että kyseessä oli täysin epäitsekäs päätös, vaikka saatat itse niin ajatella ja kokea - ja ilmiesesti sinulla on joku tarve ajatella niin. Älä kuitenkaan mene lapsellesi koskaan sanomaan, ettet halunnut oikeastaan toista lasta, vaan teit sen vain esikoisen takia. Sinusta se marttyyrinkruunu voi olla kaunis, mutta lapsesi voi pitää sitä halveksittavana esittämisenä.

 

Itsekkyyden multihuipentuma, ei millään tapaa lasten edun mukaista tehdä tietoisesti lisää isättömiä lapsia.

Jos voisin päättää, kieltäisin moisen toiminnan.

Sulta taas pitäisi kieltää näköjään paljonkin asioita...Jos haluaa lapsen eikä pakottautumista parisuhteeseen niin ei se itsekästä ole. Paljon pahempi on sunlaiset eronneet ja huonoissa parisuhteissa väkisin olleet koska eroissa kärsii lapset eniten. Niissä sitten tapahtuu mitä tahansa tragediaa joita lapset pakotetaan näkemään.

 

Hetkeäkään en usko, että kyseessä oli täysin epäitsekäs päätös, vaikka saatat itse niin ajatella ja kokea - ja ilmiesesti sinulla on joku tarve ajatella niin. Älä kuitenkaan mene lapsellesi koskaan sanomaan, ettet halunnut oikeastaan toista lasta, vaan teit sen vain esikoisen takia. Sinusta se marttyyrinkruunu voi olla kaunis, mutta lapsesi voi pitää sitä halveksittavana esittämisenä.

Samahan se minulle on mitä sinä ajattelet. Ei minulla ollut mitään ehdotonta ajatusta sen suhteen että EN halua lasta, toisaalta olisin varmasti ollut ihan onnellinen sen yhdenkin kanssa. Moni asia olisi helpompaakin yhden kanssa. Miksi ajatuksen siitä pitäisi olla noin mustavalkoinen? Tai miksi ylipäätään asia pitäisi esittää lapselle noin negatiivisella tavalla? Ehdottomasti suurin motivaattori toisen lapsen hankkimiseen oli se, että esikoinen ei jää yksin. Kun sain keskenmenoja en miettinyt omaa suruani, vaan katsoin esikoistani ja surin että hän jää ilman sisarusta. En tarvitse sen suhteen mitään marttyyrinkruunua.

No ehkä se sitten oli itkekäs päätös, koska loppupeleissä koen suurta onnea kun näen kaksi lastani yhdessä leikkimässä, pussaamassa ja naureskelemassa. Toki he myös tappelevat, mutta se kuuluu asiaan.

 

Lapsen tekoon vaikuttaa niin moni muukin asia. Miksi toiset miehet kiinnostavat, toiset eivät? Koska toisen perimä, ulkonäkö ja tuoksu ohjaa naista etsimään sopivan kumppanin lasten tekoon. Kun asia hoidetaan hoidolla, ei voi taata että perimät sopivat yhteen.

Toiseksi se on itsekästä. Lapselle on niin tärkeää että on isä että äiti, identiteetin kasvun kannalta. Ainakin itse olin kiinnostunut sukulaisistani, ja kun sain tietää että olen täysi kopio ukkini äidistä, se vahvisti itsetuntoa ja kuuluvuutta jonnekin. Olisipa ollut kurjaa kuulla että isäni on välittänyt minusta niin paljon että on ruiskaissut sperman purkkiin jossain klinikalla...

 

Olisipa ollut kurjaa kuulla että isäni on välittänyt minusta niin paljon että on ruiskaissut sperman purkkiin jossain klinikalla...

Voi sen noinkin nähdä. Tai sitten niin, että äitini on halunnut minua niin paljon, että on ollut valmis siihen hommaan yksin.

 

Sulta taas pitäisi kieltää näköjään paljonkin asioita...Jos haluaa lapsen eikä pakottautumista parisuhteeseen niin ei se itsekästä ole. Paljon pahempi on sunlaiset eronneet ja huonoissa parisuhteissa väkisin olleet koska eroissa kärsii lapset eniten. Niissä sitten tapahtuu mitä tahansa tragediaa joita lapset pakotetaan näkemään.

Ei ole lapsi kokenut eroa tai huonoa parisuhdetta. Ihan tasaista on hänen elämänsä siltä osin ollut.

PS. Ei tarvitse pakottautua parisuhteeseen, jotta lapsella voi olla hyvä ja lämmin isäsuhde.

 

Mä olen pohtinut tätä asiaa nykyään monesti. Mielestäni ei ole mitenkään itsestäänselvää, että yksinhuoltajaäidin kanssa eläminen olisi lapselle sen huonompi kuin esim. nykyinen tilanne, jossa suuri osa parisuhteista päätyy eroon ja lapset joutuvat kulkemaan kahden kodin väliä, on kaikenlaisia uusperhekuvioita (myös toimimattomia) jne. Se yksi vanhempi voi olla todella turvallinen ja rakastava ja luoda pysyvän kodin ja tasapainoisen kasvuympäristön lapselle ja lapsi saa elää ilman suuria muutoksia. Esim. lapsella, joka kokee vanhempien avioeron ja joutuu hankalaan välikäteen uusperheessä tai joka etääntyy toisesta vanhemmastaan, voi olla asiat paljon huonommin kuin yksinhuoltajaperheessä, jossa lapsi on saanut alkunsa hoidoista ja äidillä on vahva tukiverkko. Ei voi mielestäni olettaa, että lapsia hankitaan vaan ideaalitilanteisiin. Parisuhdestatuksen lisäksi voisi sitten odottaa vanhemmalta tiettyä varallisuutta, terveydentilaa, älykkyyttä ja vaikka mitä. Ei se vanhempien määrä ole ainoa lapsen onnellisuuteen ja hyvään kasvuun vaikuttava asia.

 

Esimerkkejä voin nähdä ihan lähipiirissänikin: on monia hyviä koteja, joissa on yh-äiti ja todella iloiset, onnelliset ja hyvinvoivat lapset. Olen myös nähnyt vanhempien erosta jollain tapaa traumatisoituneita lapsia, jotka eivät ole koskaan toisen vanhempansa uusperheeseen sopeutuneet ja eivät vaikuta kauhean onnellisilta. Avioero voi joskus olla paljon pahempi kokemus kuin syntyä perheeseen, jossa on vain se yksi (bio)vanhempi. Osa lapsista menettää erossakin kokonaan tai osittain toisen vanhempansa.

 

[QUOTE="hkl";30247696]Juu, ei tarkoituksellisesti isättömiä lapsia enää tippaakaan tähän maailmaan. ( Ei myöskään tarkoituksellisesti äidittömiä)[/QUOTE]

Vastustatteko myös naisparien perheitä? Niissäkään ei lapsella ole aina isää. Kävin vähän aikaa sitten vierailulla tutun sateenkaariperheen luona. Heillä on hedelmöityshoidoista syntynyt kahden äidin lapsi. Perhe asuu maalla kauniissa omakotitalossa eläinten ympäröimänä. Äideillä on takana pitkä parisuhde ja he hoitavat lasta todella lapsentahtisesti ja tasapuolisesti. Mielestäni tämän perheen lapsi saa erittäin hyvän kasvuympäristön eikä automaattisesti huonompaa kuin heteroparin lapsi. Paljon parempi mielestäni kuin se, että äidin ja isän muodostamassa perheessä tulee ero. Tässä tilanteessa lapsella on yhteisessä kodissa kaksi hyvää vanhempaa eikä hän ole kokenut eroa. Moni naispari hoitaa lasta tasavertaisemminkin kuin heteropari. Toki on ideaalia, että lapsi tuntee myös biologisen isänsä, mutta tiedon hän saa sitten 18-vuotiaana. Missään tapauksessa tällainen perhemuoto ei ole huono enkä sellaista kieltäisi.

 

Eli ilman kummpania olevalla naisella on oikeus lapseen muttei miehellä.

 

Kyseessä on hedelmöityshoito. Voisiko joku selittää, mitä sairautta siinä hoidetaan?

 

Eli ilman kummpania olevalla naisella on oikeus lapseen muttei miehellä.

Onhan Jani Toivolallakin nyt lapsi ilman parisuhdetta.

 

[QUOTE="M33";30249042]Kyseessä on hedelmöityshoito. Voisiko joku selittää, mitä sairautta siinä hoidetaan?[/QUOTE]

Voit sanoa myös keinohedelmöitys, jos se helpottaa asiaa.

Mielestäni tämä on eettisempää kuin hankkiutua raskaaksi yhden illan jutusta tai ryhtyä parisuhteeseen vain lastenteon takia. Väitän, että moni nainen biologisen kellon tikittäessä tekee joko tietoisesti tai tiedostamattaan lapsia itselleen sopimattoman miehen kanssa ja siksikin tulee paljon eroja nykyään. Väärin sekä lapsia että miehiä kohtaan.

 

Jehnny: minä taas en usko, että klinikalta lapsen "hankkivat" yksinäiset naiset olisivat sosiaalisesti outoja!

Ennemminkin luulisin, että tyypillinen tapaus on n.35v,
joka on nuoruutensa opiskellut ahkerasti,
sitten tehnyt kovasti töitä, säästänyt ja matkustellutkin.
On myös juhlinut ja treffaillut miehiä mutta kukaan ei ole iskenyt/
tai sitten on ollut pitkässä suhteessa miehen kanssa, joka ei halua lapsia.
Lopulta nainen tajuaa että vuodet alkavat käydä vähiin, sitä oikeaa miestä ei taida löytyä mutta vauvakuume on kuitenkin kova.
Naisella on työpaikka, säästöjä ja mahdollisuus kustantaa omat hoitonsa.
Näkee tämän moraalisesti parempana vaihtoehtona kuin baaritutun kanssa panemisen.

Mielestäni on hyvä, että tämä mahdollisuus naisilla on.
Uskon että nämä lapset syntyvät keskivertoa tasapainoisempaan ja paremmin toimeentulevaan perheeseen.

 

Hoidot läpikäyvä joutuu muuten käymään psykologisissa testeissä. Ei niitä kuka tahansa saa.

 

Tästä kommentista odottelen edelleen valtaisaa palstakakkaryöppyä niskaan (ihme ettei ole vielä alkanut.) Avaan siis logiikkaani lisää:

On hyvä, jos lapsi syntyy parisuhteeseen. Kuitenkin seuraavaksi parempi tapa olisi, että äiti löytäisi jostain isän, joka olisi olemassa lapselle, vaikkei asuisikaan äidin kanssa parisuhteessa. Nyt jos sitten on naisia, joilta kumpikaan näistä ei onnistu, niin on olemassa kohonnut riski, että ko. naisilla on jotain sosiaalista ongelmaa. En sano että kaikilla on, mutta tilastollisesti kohonnut riski. Ja sitten jos tällainen nainen saa tyystin yksin lapsen, on lapsi (kenties sen sosiaalisesti kummallisen) äidin kanssa yksin. Itsekään kun en ole ihan sosiaalisesti normaali ja silti jotenkin onnistunut lisääntymään ilman klinikkaa.

Ihmettelen tuota johtopäätöstä. Jutun mukaan kyse on pääasiassa 35-40-vuotiaista naisista, joista monet ovat eläneet pitkissä parisuhteissa, mutta perheen perustamiseen sopivaa kumppania ei ole löytynyt. Onhan nykyään paljon miehiä, jotka eivät halua lapsia, joten sinänsä en ihmettele miten tällainen ryhmä on muodostunut. Biologinen kello tikittää, eikä jonkun satunnaiseksi isäksi haluavan miehen löytäminen ole helppoa eikä sen puoleen järkevääkään, saati että hankkiutuisi tahallaan raskaaksi jollekin baaripanolle.
Tietysti täytyy toivoa, että näillä naisilla (ja kaikilla vanhemmilla) olisi hyvä tukiverkko. Ilmeisesti tätä asiaa kuitenkin käsitellään hoitoa hakevien kanssa, ainakin tuon jutun mukaan:
"Itsellisen naisen lahjasoluneuvonnassa käydään läpi hoitoa harkitsevan elämäntilannetta, perhehistoriaa, tukiverkostoa ja ajatuksia itsellisestä vanhemmuudesta."

Olen Tytsin kanssa samoilla linjoilla siitä, että ei yksinhuoltajuus välttämättä tarkoita huonompia lähtökohtia lapselle. En näe, että juuri tämä hoitoihin hakeutuva itsellisten naisten ryhmä olisi mitenkään paha vaihtoehto vanhemmuuden kannalta, kun todellisuus on kuitenkin se, että avioerot ovat hyvin yleisiä eikä ns. luomu-vanhemmuus tarkoita automaattisesti, että ihmisestä tulee hyvä vanhempi. Tämä on täysin mutua, mutta uskoisin päinvastoin, että noista hoidoista syntyvillä lapsilla on keskimääräistä pienempi riski joutua huonoihin perheoloihin.

 

Voit sanoa myös keinohedelmöitys, jos se helpottaa asiaa.

Soisin viranomaistenkin sanovan nimenomaan "keinohedelmöity"s eikä "hedelmöityshoito". Minun ymmärrykseni mukaan julkisen terveydenhuollon tehtävänä on parantaa sairauksia ja edistää terveyttä, ei toteuttaa yksityisten ihmisten vauvahaaveita.

 

[QUOTE="M33";30249111]Soisin viranomaistenkin sanovan nimenomaan "keinohedelmöity"s eikä "hedelmöityshoito". Minun ymmärrykseni mukaan julkisen terveydenhuollon tehtävänä on parantaa sairauksia ja edistää terveyttä, ei toteuttaa yksityisten ihmisten vauvahaaveita.[/QUOTE]

Voi se olla myös hedelmöityshoito, jos naisella on jotain sairautta estämässä luonnollista lisääntymistä. Aivan samoin kuin pariskuntien kohdalla.

 

Ajattelen vanhanaikaisesti eli lapsen oikeus molempiin vanhempiin on suurempi kuin oma mieliteko. Itse en toimisi näin, mutta en olisi sitä muilta kieltämässäkään.

Minä olen niin kamala, että kieltäisin tällaisen. Jos ei löydä kumppania, olkoon ilman. En ymmärrä miksi yksinäinen nainen saa adoptoida, kieltäisin senkin jos voisin.

 

Minä olen niin kamala, että kieltäisin tällaisen. Jos ei löydä kumppania, olkoon ilman. En ymmärrä miksi yksinäinen nainen saa adoptoida, kieltäisin senkin jos voisin.

Mites lapsi parisuhteen ulkopuolella jonkun lasta tahtovan kanssa? Vaikkapa naapurissa tai samassa talossa asuvat ystävykset, joista kumpikin toivoo lasta muttei suhdetta?

 

[QUOTE="Cream";30249078]Jehnny: minä taas en usko, että klinikalta lapsen "hankkivat" yksinäiset naiset olisivat sosiaalisesti outoja!

Ennemminkin luulisin, että tyypillinen tapaus on n.35v,
joka on nuoruutensa opiskellut ahkerasti,
sitten tehnyt kovasti töitä, säästänyt ja matkustellutkin.
On myös juhlinut ja treffaillut miehiä mutta kukaan ei ole iskenyt/
tai sitten on ollut pitkässä suhteessa miehen kanssa, joka ei halua lapsia.
Lopulta nainen tajuaa että vuodet alkavat käydä vähiin, sitä oikeaa miestä ei taida löytyä mutta vauvakuume on kuitenkin kova.
Naisella on työpaikka, säästöjä ja mahdollisuus kustantaa omat hoitonsa.
Näkee tämän moraalisesti parempana vaihtoehtona kuin baaritutun kanssa panemisen.

Mielestäni on hyvä, että tämä mahdollisuus naisilla on.
Uskon että nämä lapset syntyvät keskivertoa tasapainoisempaan ja paremmin toimeentulevaan perheeseen.[/QUOTE]

Aina tätä samaa....vanhempi äiti ja talousäiti blaa blaa. Pitää mahdollisuus olla kaikilla riippumatta yhtään mitään iästä tai koulutuksesta.

 

Mites lapsi parisuhteen ulkopuolella jonkun lasta tahtovan kanssa? Vaikkapa naapurissa tai samassa talossa asuvat ystävykset, joista kumpikin toivoo lasta muttei suhdetta?

Yksinäinen nainen saa lapsen hedelmöityshoidoilla - isää ei kuvioissa. Ei hyvä.
Kaksi yksinäistä saa lapsen yhdessä (mutta eivät kykene parisuhteisiin yms) ja huolehtivat hänestä yhdessä. Ei hyvä, mutta aina parempi kuin ei isää kuvioissa ollenkaan. Ja jälkimmäisessä jos ei kuluteta yhteiskunnan varoja niin hyvä sekin.

 

Yksinäinen nainen saa lapsen hedelmöityshoidoilla - isää ei kuvioissa. Ei hyvä.
Kaksi yksinäistä saa lapsen yhdessä (mutta eivät kykene parisuhteisiin yms) ja huolehtivat hänestä yhdessä. Ei hyvä, mutta aina parempi kuin ei isää kuvioissa ollenkaan. Ja jälkimmäisessä jos ei kuluteta yhteiskunnan varoja niin hyvä sekin.

Mä en ymmärrä, miksi parisuhde on joku välttämättömyys. Outo ilmaisu sekin, ettei joku _kykene_ parisuhteisiin. Entä jos jollekin ei parisuhde vain sovi? Aivan kuten joku ei tahdo lapsia, ei toinen tahdo parisuhdetta. Kaikille ei välttämättä edes löydy elämän aikana sitä "oikeaa". Vanhemmat voivat asua vaikka saman katon alla vaikka eivät olisi keskenään parisuhteessa ja talossa voi asua muitakin, esim. sukulaisia. En ymmärrä, miksi parisuhde olisi aina parempi lähtökohta kuin vaikka iso yhteisö.

Kielletäänkö muuten myös avioerot muissa kuin väkivalta/alkoholismitilanteissa? Avioero voi olla lapselle traumaattisempaa kuin isättömyys.

 

Mä en ymmärrä, miksi parisuhde on joku välttämättömyys. Outo ilmaisu sekin, ettei joku _kykene_ parisuhteisiin. Entä jos jollekin ei parisuhde vain sovi? Aivan kuten joku ei tahdo lapsia, ei toinen tahdo parisuhdetta. Kaikille ei välttämättä edes löydy elämän aikana sitä "oikeaa". Vanhemmat voivat asua vaikka saman katon alla vaikka eivät olisi keskenään parisuhteessa ja talossa voi asua muitakin, esim. sukulaisia. En ymmärrä, miksi parisuhde olisi aina parempi lähtökohta kuin vaikka iso yhteisö.

Kielletäänkö muuten myös avioerot muissa kuin väkivalta/alkoholismitilanteissa? Avioero voi olla lapselle traumaattisempaa kuin isättömyys.

Ei kykene sitoutumaan toiseen ihmiseen - ei kykene parisuhteeseen. Miten pystyy sitoutumaan lapseen? Lapseen, jonka toinen puoli on jonkun tuntemattoman perimää? Pitääkö eräiden vain saada kaikki?

Isättömyys vs. avioero, en menisi vertaamaan. Erilaisia kohtaloita.