se aikoinaan kuvattiin ja siinä todettiin että hermo on vaurioitunut
ei parane ikinä 100%
The ketju
- Viestiketjun aloittaja kepsis
- Ensimmäinen viesti
- Status
ei parane ikinä 100%
Joo sillähän se lähtee, millä on tullukki, tosin juoksutossuja en silti meinannu ihan parina seuraavana päivänä jalkaani tuupata, on nuo varpaanpäät sen verta hellinä vielä:hug: - hissuksiin todellakin aloittelet sitä liikkumista, kyllä ne paikat siitä vetreytyvät
Ihan kuule olit eilettäin mielessäni, kun olin tienpäällä suorittamassa isompaa maaseutumatkailua- sait varmasti juosta hienossa kelissä ja hyvässä porukassa. Jokos olet ilmoittanut itsesi toiseen tapahtumaan?
Ilma oli nätti, poskipäänikin punertuivat kauniisti, vielä tänään aamullakin ja mä kun luulin, että on sen verta väriä ettei pala enää, mutta kyllä vähän sitte kuitenkin kärvähdin. Oli kyllä nätti ilma, tosi hieno reitti juosta, varmasti meen ens vuonna uudelleen, josko vaikka selviäis matkan ilman kramppeja. Onneks ne kylkikrampit tuli alkumatkassa ja pääsin niistä eroon, niin ei jääny huonoa makua juoksusta.
En oo ilmottautunu, mutta kyllä tarkotuksena olis viimeistään syskuussa mennä Tampereelle puolikkaalle, kattoo nyt jos jonkun kisan tossa välissä vielä kävis juoksemassa
No katos pahalaista. Vaikka ei paranekaan ikinä, niin kyllähän sitä kipua pitää kuitenkin hoitaa, ettei äidy niin pahaksi että vallan elämänlaatua haittaa. Eli sulla varmaan on kipulääkkeitä ja jos ei ole niin niitä hankkimaan. Eikä siitä fysiolla käymisestäkään varmaan haittaa ole, jos vetreyttävät ja jumppaavat sitä. Ja se liikunta. Sauvakävely on melkoisen tehokasta juuri selälle.
ikiuni
Pitäsköhän miunki harrastaa sauvakävelyä? Väilevyjen rappeumat ja kulumat selässä ei koskaan paremmaksi muutu. Pahemmaksi voi mennä. Kärsin jatkuvasti selkäkivuista. Särkylääkkeet eivät auta. Enkä ala niitä napsimaan kuin pastilleja.
Haluaisin edes kerran yhden vapaapäivän. Sellaisen päivän, että saisin olla ihan yksin. Ei tarvitsisi tehdä mitään kotitöitä, ei puhua kenellelään, sais vaan olla ja maata. Lukea, kuunnella musiikkia, syödä, nukkua jos huvittaa yms.
Täällä on täysi kapina päällä. Neiti 5 v on vollottanut jo tunnin huoneessaan, kun on iskää ikävä. Käyn kohta kippaamassa sen iskänsä työpaikalle
Täällä on täysi kapina päällä. Neiti 5 v on vollottanut jo tunnin huoneessaan, kun on iskää ikävä. Käyn kohta kippaamassa sen iskänsä työpaikalle
kahvikirahvi
Mitähän sitä pakkais lapselle autoon matkaan ettei se ihan tylsistyis, ja mitä tekemistä junamatkalle? Ajattelin jotain kirjaa, värityshommeleita ym. Mitäs muuta?
Voihan sitä ainakin kokeilla..
Kyllä, liikunta ja kiertoliikkeet rangalle tekee hyvää.
ja höpsistä töppöseen.Mulla vaan sattuu olemaan selkävaivanen mies, jolla vielä joku jumikin päässä siinä kohtaa, että lääkäriin ei mene ennen kuin on pää kirjaimellisesti kainalossa.
Tai sitten pirun kiukkunen naisihminen häntä sinne lekurille kuskaamassa :kieh:
Meilläkin miehellä kuorimittaa tuota operoitua selkää juurikin isosti istuminen, joten tasan tarkkana olen kuuntelemassa ja ennen kaikkea silmänä kattomassa, että miten nousee ylös, irvistääkö pahasti, meneekö kuin olis rautakangen niellyt...ja jos näin on,niin tyrkkään kipulääkettä nassuun ja heitän sauvat kouraan ja osoitan ulko- ovea. Jos ei näillä lähde, niin sitten seuraa palopuhe fysioterapian hyvistä puolista.
Mutta joo, todella inhottava seuralainen, minkä kanssa on oltava kyllä tarkkana. Eli kerran nyt vihoittelee, niin älä jää odottelemaan josko se siitä...vaan puutu asiaan hoitamalla. Meinaa kivusta kiukkusta miestä on niin "kiva" vierestä seurata....
kahvikirahvi
Vie vaan, tai häädä ne mummolaan yökylään.Haluaisin edes kerran yhden vapaapäivän. Sellaisen päivän, että saisin olla ihan yksin. Ei tarvitsisi tehdä mitään kotitöitä, ei puhua kenellelään, sais vaan olla ja maata. Lukea, kuunnella musiikkia, syödä, nukkua jos huvittaa yms.
Täällä on täysi kapina päällä. Neiti 5 v on vollottanut jo tunnin huoneessaan, kun on iskää ikävä. Käyn kohta kippaamassa sen iskänsä työpaikalle
Mun sydän itki vähän verta kun äiti kerto et puolikas on ollu mummin ja ukon hellässä huomassa kuin herran enkeli, kiltti ja ihana. Äitille sitten viikon mittanen paskamyrsky. Mutta ei oo huono omatunto yökyläilystä, olisin oikeasti seonnut jos olisin toisenkin viikon kuunnellut taukoamatta ja putkeen sitä ragettamista.
Mutta on sillä kuulemma äitiä ikävä, kyselee mua ja höpöttelee missä oon ja tulenko hakemaan. Toivotaan että tekee ihan hyvää päästä yhdessä reissuun, ihan eri tavalla saa viettää aikaa yhdessä kun ei olla kotona.
Ei ole ketään, kenelle viskaisi tän pennun. Oma äiti ei ota ja on liki kuudensadan kilsan päässä.
Joojoo! Ehdottomasti! Sauvakävelyllä on tosi paljon hyviä puolia - vahvistaa ennen kaikkea hapenottokykyä, rasittaa tasapuolisesti koko kroppaa ja ennen kaikkea - tässä sitten tähdennän sitä, että kannattaa liittyä/osallistua ohjattuun sauvakävelytapahtumaan, jotta osaa käyttää niitä sauvoja oikein! - tukee sekä keskivartalon lihaksia että sitä kallisarvoista selkää.
:hug:.....mites pikavisiittiä mummolaan? Asuvatko lähellä? Tai kummille? Tai kaverikyläilyä?Haluaisin edes kerran yhden vapaapäivän. Sellaisen päivän, että saisin olla ihan yksin. Ei tarvitsisi tehdä mitään kotitöitä, ei puhua kenellelään, sais vaan olla ja maata. Lukea, kuunnella musiikkia, syödä, nukkua jos huvittaa yms.
Täällä on täysi kapina päällä. Neiti 5 v on vollottanut jo tunnin huoneessaan, kun on iskää ikävä. Käyn kohta kippaamassa sen iskänsä työpaikalle
Jos vain siedät vollotusta, niin anna vollottaa. Ei varmasti mene siitä rikki. Yrität itse vain suodattaa sitä meteliä pois. Tai sitten lähdette kahteelleen ulos, vaikka mettälenkille tai puistoon keinumaan. Jaksuja!
Mä olen aikuinen ja hillitsen tunteeni. Lapsen kiukku ei tartu minuun. Näin, se on vaan tunne ja nyt päästät siitä irti ja vilkutat sille.
En usein valita, mutta kyllä käy välillä kateeks niitä, joilla on jonkunlainen turvaverkko läheisistään ympärillä.
En usein valita, mutta kyllä käy välillä kateeks niitä, joilla on jonkunlainen turvaverkko läheisistään ympärillä.
:hug: - auts. Jos aivan mahdottomaksi herkiää, niin vie sitten miehen tykö!
kahvikirahvi
Tuo mulle sitten kun palaan reissusta.
Tämä on totta, tuo turvaverkoston kadehtiminen. Mutta tasan ei mene mannaryynit, hitostako sitä tiesi, mitä elämä tuo tullessaan.
Koetahan jaksaa siellä. Mulla menossa omat sopeutumisongelmani, kun ei olekaan sitä älämölöä ympärillä eikä erotuomarointia. Ole tässä sitten itekseni :snotty:
Mä oon niin väsynyt tällä hetkellä, että itku ei ole kaukana. Menenpä keittämään päiväkahvit ja alan lounaan laittoon. Anteeksi valitus.
Onkos sulla automatkalle vaikka jotain satu-cd:tä? Ja ainakin lasta miellyttävä poppis soimaan
. Ja sitten automatkalla jotain bongauspeliä - pitää huutaa hep heti kun näkee sinisen auton tms.Ja eväät! Pientä kivaa naposteltavaa. Ja miksei muutama pieni lelukin mukaan, niin viihtyy mukana.
kahvikirahvi
Ei tartte pyydellä anteeksi, enhän mäkään tässä viikon aikana ole muute tehny kun valittanu hermokireyttä lapsen takia. Ihan ymmärrettävää ja normaalia se on. Ja varmasti menee vielä ohi.
Täytyy vaan koittaa jaksaa vaikka ei jaksaiskaan :hug:
Kyllä täällä saa valittaa, just niin paljon kuin tykkää. Toisinaan helpottaa jo se, että pystyy kertomaan miltä tuntuu. :hug:
Missäspäin HopeaToffee asuu? Mä voin ainakin auttaa lasten hoidossa jos oot jossain liki. Kyllä noitten huligaanien kanssa menee vielä yksi samanikäinen
- Status