Parisuhde ja seksi?

Kyllä mä tiän mitä rakkaus on, että ihan turha tulla väittämään muuta. Rakkaus on mulle sitä, että puoliso kunnioittaa ja antaa toiselle oikeuden koskemattomuuteen ku tämä sitä joskus haluaa, ymmärtää, tukee yms. Ei se oo rakkautta jos puolison kieltäytymisestä huolimatta on aiva pakko saada seksiä eikä välitä siitä mitä puoliso tuntee. Ihminen voi olla joskus ilman seksiä ja se on pienempi paha ku se, että toinen tuntee olonsa ahdistuneeksi tms. ku pitää pakottaa ittensä seksiin. Seksi on tärkiä asia parisuhtees, mutta ei se saa silti olla se suurin ja ratkaisevin tekijä.

Sulle näyttää olevan kova paikka se, että naisilla on omia mielipiteitä.

Voi räkä. Minä pakotan miestäni ties mihin. "Pakotan" sen siivoamaan jälkensä vähän välittäen siitä, ettei se halua. "Pakotan" hänet tekemään ruokaa, vaikka se ei joskus haluaisi. "Pakotan" mieheni imuroimaan kerran viikossa.
Mieheni tekee ne. Rakastanko siis miestäni pakottaessani hänet tekemään asioita, joita hän ei halua? Hän kuitenkin tekee ne, koska rakastaa minua ja haluaa olla mieliksi.

Seksistä on ihan ok. kieltäytyä. Mutta onko siitä oikeus kieltäytyä parisuhteessa pitkiksi ajoiksi? Onko suhteen toisella osapuolella oikeus pakottaa toinen elämään seksittömässä suhteessa?

 

No, minä voin olla tavalla tai toisella hyvänä miehelleni, vaikka en olisi ihan kiihkoissani joka kerta. Haluan häntä jollain tasolla kuitenkin, joten mulla tulee ihan hyvä mieli siitä, jos tyydytän hänet vaikka itse en tyydytystä sillä kertaa kaipaa. Yhdyntä voi olla mahdotonta, jos en ole kiihottunut (en ole tarpeeksi kostea enkä "auki"), mutta aina voi puuhailla vaikka mitä muuta. Tämä on meillä kaksisuuntaista tosin, ja mies kohtelee mua muutenkin todella hyvin. Mulla on suu sanoa, jos ei todellakaan millään muotoa nappaa, ja joskus sanonkin että ei nyt. Joten mies voi luottaa siihen, että olen mukana omasta tahdostani ja hyvillä mielin, vaikka jollakin kertaa olisi kyse vain hänen tyydytyksestään.

Jokaisella on oikeus omaan kroppaansa ja seksuaalisuuteensa. Kenelläkään ei ole velvollisuutta tyydyttää toista, eikä kenelläkään ole oikeutta vastaavasti odottaa tai edellyttää seksuaalisia palveluksia toiselta. Jos ei hallua eikä tunnu millään tavalla hyvältä, niin sitten ei harrasteta seksiä. Tässä olennaisinta on oma vapaa tahto.

 

Mitä sitten, jos jostain syystä seksuaaliset halusi tippuisivat miinuksen puolelle vuosiksi? Eläisittekö miehesi kanssa selibaatissa vuosi toisensa jälkeen, vai antaisitko?

Mä oon ollu parisuhtees usiemman kuukauden se haluton osapuoli vakavan sairauden ja siihen saatujen hoitojen takia. En todellakaa halunnu seksiä ku fyysiset voimat oli niin heikot. Kyllä siinä oli seksi täysin toissijaanen asia ku taisteli syöpää vastaan.

 

Voi räkä. Minä pakotan miestäni ties mihin. "Pakotan" sen siivoamaan jälkensä vähän välittäen siitä, ettei se halua. "Pakotan" hänet tekemään ruokaa, vaikka se ei joskus haluaisi. "Pakotan" mieheni imuroimaan kerran viikossa.
Mieheni tekee ne. Rakastanko siis miestäni pakottaessani hänet tekemään asioita, joita hän ei halua? Hän kuitenkin tekee ne, koska rakastaa minua ja haluaa olla mieliksi.

Seksistä on ihan ok. kieltäytyä. Mutta onko siitä oikeus kieltäytyä parisuhteessa pitkiksi ajoiksi? Onko suhteen toisella osapuolella oikeus pakottaa toinen elämään seksittömässä suhteessa?

Mun mielestä siivoaminen, ruuanlaitto yms. ei oo yhtää sama asia ku seksi. Ihmisellä on oikeus koskemattomuuteen eli oikeus kieltäytyä seksistä.

Jos kyse on pitkästä haluttomuudesta, niin sitte pitääs lähtiä ettimään syitä siihen ja mennä terapiaan tms. Kumppanin pitää silti olla uskollinen jos kerran rakastaa. Pitää tukea toista ja yrittää saada avautumaan miksi toinen on haluton.

 

Jokaisella on oikeus omaan kroppaansa ja seksuaalisuuteensa. Kenelläkään ei ole velvollisuutta tyydyttää toista, eikä kenelläkään ole oikeutta vastaavasti odottaa tai edellyttää seksuaalisia palveluksia toiselta. Jos ei hallua eikä tunnu millään tavalla hyvältä, niin sitten ei harrasteta seksiä. Tässä olennaisinta on oma vapaa tahto.

:flower:

 

Ja mun pointti oli se, että jos mun ei tee seksiä mieli niin en mä sitä rupia toiselle säälistä antamaan. Kyllä mun pitää itteki haluta. Mä tuntisin oloni inhottavaksi jos antaasin toiselle vain sen takia, että toinen saa tyydytyksen eikä itte tekisi mieli ollenkaa.

Aivan. Jotenkin tuntuu, että ehkä aloittajalla on itsearvostus hukassa?