En vaan tajua tota omat rahat -juttua.

  • Viestiketjun aloittaja --*
  • Ensimmäinen viesti
säpäle harmaana
Alkuperäinen kirjoittaja itsekkyyttä;29748312:
On tässä sekin, että mies ei arvosta samoja asioita kuin minä. Miehelle on ihan sama, vaikka eteisen hattuhyllyn korit olis banaanilaatikoita. Minä taas tykkään, että ne on toimivat ja nätit. Mies haluaa rakentaa ihmeellisiä elektroniikkaviritelmiä, joita minä en tarvitse ollenkaan. Kaipa se on sitten yks ja sama, vaikka meillä omat rahat onkin, minä ostan korit ja mies johdot, mutta yhdessä niitä käytetään.

Jos rahat taas olisi yhteiset, lokisin jotenkin tarpeelliseksi kysyä mieheltä, onko ok jos ostan nää vähän kalliinpuoleiset punotut korit eteiseen. Mies sanoo tietenkin ei, koska entisetkin toimii ihan hyvin. Mies kysyy minulta, voiko ostaa taas yhden palikan johtohelvettiinsä. Minä sanon ei, kun en koe pikkuisen paremman äänenlaadun tuovan mitään oisäarvoa elämääni, haittaa vaon johtojen muodossa.
Lisäksi ärsyttäisi, jos mies jatkuvasti käyttäisi meidän yhteisiä rahoja minusta ihan turhiin juttuihin.

On niin paljon parempi, että on ne omat rahat.
No nimenomaan näin. Paitsi, että pian joku tulee urputtamaan, että tuossa ei kunnioiteta toista, kun ei haluta rahoittaa sitä toisen johtohelvettipalikkaa.
 
säpäle harmaana
Alkuperäinen kirjoittaja ei hyvä;29748317:
Mä olen kelkankääntäjä tässä aiheessa..

Vielä joku vuosi sitten kirjoitin tännekin samaa aihetta käsittelevään ketjuun, että meillä on omat rahat ja omat tilit, se on paras ratkaisu, itsenäisyys ja reiluus ja jne.
Kulut meni puoliksi, prosenttiosuus palkasta ja niin edelleen, ei kuitenkaan niuhotettu, vaikka tasapuolisuuteen pyrittiin.

Noh, nyt sitten nuo omat rahat aiheuttaa vaan riitaa ja pahaa mieltä. Tienaamme melkein saman verran, mutta erään tapahtuman vuoksi mies sai suuren summan rahaa ( puhutaan kymmennistä tonneista, ei yksittäisistä) ja nyt meillä on surkea tilanne.

Mies pystyisi tekemään rahoillaan vaikka mitä, mutta ei mulla ole varaa omilla tuloilla tehdä samoja juttuja. Mies haluaisi panostaa ja parantaa taloamme, mutta minä en millään pysty vastaamaan puolikkaalla, ei riitä rahat.

Itsellä on paska fiilis, kun töitä teen minkä ehdin mutta silti täytyy kieltäytyä noista kivoista jutuista. Lisäksi sitä rahaa menee "huomaamatta", kun yhdessä tehdään. Miehen ei tarvitse hintoja katsoa ja itse joudun silloin kahta enemmän vahtimaan että mihin omat rahat riittää.

En olisi uskonut, mutta tuntuu että eri rahat vie meidätkin erilleen. :(
No eihän omien rahojen tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki maksetaan tasan puoliksi. Tuohan on ihan älytöntä, että miehellä olisi yllin kyllin varaa tehdä remppaa ja maksaa sinunkin osuutesi, mutta remppa jää tekemättä, koska sinulla ei ole varaa maksaa omaa puoliskoa. :O
 
lhä
[QUOTE="hhh";29748209]Ne jotka valittaa että yhteiset rahat vie vapauden...mä tulkitsen että heillä todella on ongelma raha käytössä. Ei parisuhteessa kaiken tarvitsekaan olla mulle_kaikki_heti_nyt. Perhe kompleksia tarttee kuitenkin katsoa kokonaisuutena, eikä vaan pitää kiinni omista oikeuksistaa tuhlata rahansa mihin haluaa. Jotenkin tää ääretön omista penneistä kiinni pitäminen kuuluu enemmän keskenkasvuisille. Anteeksi vaan, mut en ihmettele jos riitoja tulee.[/QUOTE]
Ensinnäkään minä en valita, vaan totean, että omat rahat tuo itsenäisyyttä ja luo tasa-arvoa. Perhettä katsotaan tietenkin omana kokonaisuutenaan. Kokonaisuus tarkoittaa myös ajallista kokonaisuutta, eli ei sitä kuka saa käyttää mitäkin rahoja tässä tai ensi kuussa, vaan miten perhe pärjää 15 vuoden päästä. Sinne asti vaikuttavia päätöksiä tehdään nyt, juuri tänään ja joka ikinen päivä.

Eihän se, että on omat rahat, tarkoita sitä, että ei olisi yhteisiä rahoja. Minä laitan joka kuukausi lähes 45% nettotuloistani yhteiselle taloustilille, jätän omalle käyttötilille 3% ja lopuilla kerrytän omaa varallisuuttani. Vaimo tekee samaa hieman eri jakosuhteessa. Meillä on siis sekä omat, että yhteiset rahat. Yhteisiä rahoja menee se mitä menee, eli kumpikaan ei törsää, eikä myöskään seuraa yhteisiä menoja nihilistisesti.

Se mikä tarkoittaa sinulle "ääretöntä penneistä kiinni pitämistä" tarkoittaa minulle nöyrää ja pitkäjänteistä pyrkimystä vapautua kaikista taloudellisista rajoitteista, jotta voisin todella elää. Hitaammalle lukijalle selitän jo tässä, että se todella eläminen ei tarkoita valtavaa määrää törsättävää rahaa, vaan nimenomaan riippumattomuutta rahasta. Sellainen paradoksihan tässä toki on, että kun en ole ajatellut intiaaniksi ryhtyä, niin riippumattomuus rahasta tarkoittaa juurikin rahavarojen kerryttämistä.

En tiedä miten voisin osoittaa taloudellisessa mielessä enempää rakkautta perheelleni, kuin siirtää pitkäjänteisesti ja jääräpäisesti n. puolet nettovaroistani vähintään inflaatiosuojattuun jemmaan, enkä kuitenkaan edellytä toiselta osapuolelta samaa. Toisin toimien, esim. jättäen nuo varat perheen impulssiivisen kulutuksen armoille, raahaten jälkikasvua Särkänniemeen, ostaen vaimolle käsilaukkuja ja itselle moottoripyörän jne. kokisin olevani vastuuntunnoton hetkessä elävä mulkku.

Jos osun nyt kohta kotimatkalla rekan keulaan, niin vakuutusmaksujen lisäksi kaikki säästöni menee tietenkin perheen hyväksi. Jos selviän hengissä kotiin saakka ja yllätän vaimon ja naapurin ukon keittiön pöydältä, niin arvatkaa harmittaako omat rahat? Tai sama homma toisin päin. Vaihdetaan vaan naapurin ukko akaksi :) Minä en odota edellisiä skenaarioita, enkä epäile ketään mistään, mutta tuollaisia vaan tapahtuu joka ikinen päivä jossain päin Suomea täysin odottamatta.

Minulle avioliitto on liitto, jossa kaksi yksilöä on yhteensä enemmän kuin ominaisuuksiensa summa. Taloudellisessa mielessä liitto mahdollistaa molemmille paremmat yhteiset ulkoiset puitteet elämälle. Kaikkien omien rahojen luovuttaminen yhteiseen kasaan tarkoittaisi molempien yksilöiden heikentymistä, jolloin myös kokonaisuus heikkenee. On täysin älyvapaa moraalisääntö tai edes oletus, että yhtään mistään pitäisi luopua pelkän luopumisen, saati jonkun rakkauden osoituksen nimissä. Paskat. On molemmille eduksi, että avioliitosta poimitaan rehellisesti rusinat pullasta ja ollaan samalla yhdessä tiiminä vahvempia. Minä ainakin rakastan mieluiten itsenäistä, vahvaa ja omilla jaloillaan seisovaa naista, joka ei ole riippuvainen minusta kuin tunnetasolla ja lapsensa isänä. Kaikenlainen muu riippuvuus on uhka liitolle.
 
  • Tykkää
Reactions: Puuhippa
Me ollaan vähän eri planeetoilta näemmä. Jos mun mies voittaisi rahaa ja paljon eikä antaisi siitä mulle puolia niin ottaisin sen niin vakavana rakkaudettomuuden osoituksena, että pakkaisin laukut saman tien. Ollaan toki etukäteen sovittu, että voitot jaetaan. Ja mun mielestäni ei oo mitään ihmeellistä ostaa 500€ golfsettiä yhteiseltä tililtä. Mitä väliä, miltä tililtä sen ottaa, joka tapauksessa se vaikuttaa talouteen jotenkin. Ostettiin muun muassa yhessä 3000€ telkkari, mikä ongelma tässä on? Mies tykkää hifijutuista ja mä tykkään muista jutuista, ja sit aina sumplitaan, mikä on järkevää ostaa ja mikä ei. En pidä joka kahvikupista tai ostetusta paidasta kirjaa eikä mua vaaditakaan pitämään. Mun itsellisyyttä ja vapautta ei ollenkaan vähennä se, että meillä on yhteiset rahat, ehkä jopa päinvastoin.
Juurikin näin. Kumppanuus ja ylipäätään rakkaus/ihmissuhteet ei voi perustua omahyväisyyteen ja jos on itse antelias luonne, ei ole reilua että toinen ei anna koskaan takaisin. Mun ystävänä ei todennäköisesti pysyisi ihminen joka ei olisi kiltti ja avokätinen ja se kyllä näkyy suhteessa rahaan ehkä jopa selvimmin.
 
Tässäpä tulee
Alkuperäinen kirjoittaja itsekkyyttä;29748312:
On tässä sekin, että mies ei arvosta samoja asioita kuin minä. Miehelle on ihan sama, vaikka eteisen hattuhyllyn korit olis banaanilaatikoita. Minä taas tykkään, että ne on toimivat ja nätit. Mies haluaa rakentaa ihmeellisiä elektroniikkaviritelmiä, joita minä en tarvitse ollenkaan. Kaipa se on sitten yks ja sama, vaikka meillä omat rahat onkin, minä ostan korit ja mies johdot, mutta yhdessä niitä käytetään.

Jos rahat taas olisi yhteiset, lokisin jotenkin tarpeelliseksi kysyä mieheltä, onko ok jos ostan nää vähän kalliinpuoleiset punotut korit eteiseen. Mies sanoo tietenkin ei, koska entisetkin toimii ihan hyvin. Mies kysyy minulta, voiko ostaa taas yhden palikan johtohelvettiinsä. Minä sanon ei, kun en koe pikkuisen paremman äänenlaadun tuovan mitään oisäarvoa elämääni, haittaa vaon johtojen muodossa.
Lisäksi ärsyttäisi, jos mies jatkuvasti käyttäisi meidän yhteisiä rahoja minusta ihan turhiin juttuihin.

On niin paljon parempi, että on ne omat rahat.
Exactly! Täys peesi tälle. Tää on juuriki se syy miksi meilläkin on omat rahat - yhteisen taloustilin lisäksi. Miehellä harrasteautoja sekä moottoripyörä (minä en ymmärrä miksi niihin vanhoihin romuihin pitää laittaa senttiäkään rahaa kun on uusi audi alla). Minä taas käytän suurempia summia esim sisustamiseen (vaikka se pari vuotta sitten maalattu seinä ajaa miehen mielestä kyllä asiansa). Kumpikin pitää toistensa harrastuksia -kaikella kunnioituksella- ehkäpä hiukan turhina ja ei halua, että yhteisiä rahoja käytetään sellaiseen mihin ei itse rahojaan pistäisi. En ymmärrä miksi sellaisia harrastuksia nyt pitäisi toisen niin kovasti rahallisesti tukea...

Käytän tätä samaa nimimerkkiä nyt kuin tuolla alkuketjusta (et ei liittynyt tohon lainaamaani tekstiin mitenkään).
 
säpäle harmaana
Juurikin näin. Kumppanuus ja ylipäätään rakkaus/ihmissuhteet ei voi perustua omahyväisyyteen ja jos on itse antelias luonne, ei ole reilua että toinen ei anna koskaan takaisin. Mun ystävänä ei todennäköisesti pysyisi ihminen joka ei olisi kiltti ja avokätinen ja se kyllä näkyy suhteessa rahaan ehkä jopa selvimmin.
Eli köyhä ei voisi olla sinun ystäväsi? :O
 
"Mies78"
Hommahan menee niin, että yleensä mies tienaa enemmän. Ei toki aina, mutta tästä on kyllä ihan tilastollisiakin tutkimuksia. Miehet nyt ylipäätään tienaavat enempi ja hyvin tienaavat miehet pariutuvat erittäin varmasti (yleensä vähemmän tienaavan naisen kanssa). Suurin osa sinkkumiehistä on huonosti tienaavia. Toki on poikkeuksia, mutta vähän.

Jos mies tienaa enemmän, niin rahat ovat lähes aina yhteiset. Jos nainen tienaa enempi, rahat on omia. Lähes aina näin. Tätä kutsutaan tasa-arvoksi.
 
Vieeras
Minä taas en osaisi kuvitellakaan yhteisiä rahoja. Miehen palkka on paljon isompi kuin minun, joten ei olisi reilua :D Mies sitten väkisinkin maksaisi myös minun menoja.
Minä en taas ymmärrä, miksi miehen isompi palkka olisi ongelma. Vaikka miehellä on nyt iso palkka, niin joku päivä voi olla tilanne, ettei hänellä ole tuloja ollenkaan. Tai jos itse olisit tuloton, niin mitä silloin tapahtuisi? Muuttaisiko tuloton pois ja alkaisi elää toimenntulotuella?
 
Entä jos siltä ois koko aika rahat loppu ja se haluis lainata aina rahaa? Jos se pummis aina kyytiä? Olis aina juonu rahansa?
Loppukuusta saa joskus olla pa mutta sitä en hyväksyisi että kieltäytyy töistä, enkä lainaisi sellaisella mielelläni rahaa tai tarjoaisi mtn. Joko opiskelua tai töitä täytyy hoitaa, yksi kaveri on tällä hetkellä kuka ei edes hae huonompia töitä :O Eikä ole kouluun päässyt. Siinä menee jo luotto hänen tulevaisuuteen (tässä tapauksessa maksukykyyn:/)
 
:O
Loppukuusta saa joskus olla pa mutta sitä en hyväksyisi että kieltäytyy töistä, enkä lainaisi sellaisella mielelläni rahaa tai tarjoaisi mtn. Joko opiskelua tai töitä täytyy hoitaa, yksi kaveri on tällä hetkellä kuka ei edes hae huonompia töitä :O Eikä ole kouluun päässyt. Siinä menee jo luotto hänen tulevaisuuteen (tässä tapauksessa maksukykyyn:/)
Pata kattilaa soimaa.
 
:O
Loppukuusta saa joskus olla pa mutta sitä en hyväksyisi että kieltäytyy töistä, enkä lainaisi sellaisella mielelläni rahaa tai tarjoaisi mtn. Joko opiskelua tai töitä täytyy hoitaa, yksi kaveri on tällä hetkellä kuka ei edes hae huonompia töitä :O Eikä ole kouluun päässyt. Siinä menee jo luotto hänen tulevaisuuteen (tässä tapauksessa maksukykyyn:/)
Veit tämän kyllä uusiin ulottuvuuksiin, muut puhuu siitä, miten raha-asiat menee parisuhteessa, sinulle kaverinkin rahat on sinun :D
 
  • Tykkää
Reactions: Puuhippa
[QUOTE="Mies78";29748477]Hommahan menee niin, että yleensä mies tienaa enemmän. Ei toki aina, mutta tästä on kyllä ihan tilastollisiakin tutkimuksia. Miehet nyt ylipäätään tienaavat enempi ja hyvin tienaavat miehet pariutuvat erittäin varmasti (yleensä vähemmän tienaavan naisen kanssa). Suurin osa sinkkumiehistä on huonosti tienaavia. Toki on poikkeuksia, mutta vähän.



Jos mies tienaa enemmän, niin rahat ovat lähes aina yhteiset. Jos nainen tienaa enempi, rahat on omia. Lähes aina näin. Tätä kutsutaan tasa-arvoksi.[/QUOTE]


osu ja uppos, mun eukko tosiaan tienaa enempi

ilmankos meillä on omat rahat
 
Tässäpä tulee
[QUOTE="Mies78";29748477]Hommahan menee niin, että yleensä mies tienaa enemmän. Ei toki aina, mutta tästä on kyllä ihan tilastollisiakin tutkimuksia. Miehet nyt ylipäätään tienaavat enempi ja hyvin tienaavat miehet pariutuvat erittäin varmasti (yleensä vähemmän tienaavan naisen kanssa). Suurin osa sinkkumiehistä on huonosti tienaavia. Toki on poikkeuksia, mutta vähän.

Jos mies tienaa enemmän, niin rahat ovat lähes aina yhteiset. Jos nainen tienaa enempi, rahat on omia. Lähes aina näin. Tätä kutsutaan tasa-arvoksi.[/QUOTE]

Tää varmaan pitää jollain tasolla paikkaansa. Käsi pystyyn ne perheet, joissa nainen tienaa enemmän ja on yhteiset rahat? Ja siis ei mitään paria sataa enemmän vaan reilusti enemmän.
 
Vierass
Alkuperäinen kirjoittaja Tässäpä tulee;29748497:
Tää varmaan pitää jollain tasolla paikkaansa. Käsi pystyyn ne perheet, joissa nainen tienaa enemmän ja on yhteiset rahat? Ja siis ei mitään paria sataa enemmän vaan reilusti enemmän.
Täällä! Miehen tulot ovat alle 20 % minun tuloistani.
 
Anotherlife
osu ja uppos, mun eukko tosiaan tietää enempi

ilmankos meillä on omat rahat
Heh. Meillä eukko tienaa kans selkeesti enemmän ja ylläri-ylläri... omat rahat. Ja melkein kaikesta maksan puolet. Naisen ylimääräiset rahat menevät hänen kalliisiin harrastuksiin.

Jos olis toisin päin, niin kaamee poru. Mä nyt en valita, koska ennen seurustelin naisen kanssa joka tienas vähempi kuin minä. Ja ei todellakaan maksanut puolia kaikesta. Mä oon ihan tyytyväinen, että nainen pystyy ees 50-50.
 

Yhteistyössä