Mies tanssinut hitaita baarissa jonkun toisen kanssa...:/

Suo anteeksi, mutta tuo kuulostaa kauhealta.

Omistushalua, mustasukkaisuutta ja kieltoja. Tuohon vahtiminen ja kyttäys päälle, niin se on vankila ja vankiloista karataan.

Kyl se normaalein syy olla parisuhteessa on se, että tykkää puolisostaan. Semmoisena kuin hän on. Eikä meistä kukaan ole täydellinen ja kaikki me teemme virheitä.

Se on sitten eri asia, jos puoliso altaa toimia siten, että ei enää tykkää olla hänen kanssaan.

Mut jos puoliso menee baariin, niin pitää hyväksyä se, että baareissa juodaan viinaa ja kaljaa, syödään, puhutaan paskaa, kuunnellaan musiikkia, pelataan bilistä, tai vaik tanssitaan ja ihan just siinä seurassa mikä baarissa kulloinkin sattuu olemaan paikalla.

Kauheeta olis mennä baariin pitämään hauskaa kieltolistalla, että juot sit vaan vettä ja korkeintaan kaks kaljaa, et syö pitsaa koska sit sä huomenna piereskelet, et puhu mitään naapurin rouvalle, et mene liian lähelle kaiutinta ettet saa tinnitusta, bilistä et pelaa ainakaan kaljapanoksin, koska en tykkää uhkapeleistä enkä kaljasta, etkä siis sinäkään saa tykätä, ja jos tanssit, niin pidät heinäseipään verran välimatkaa ja silmät kiinni, mut parempi olis jos et tanssis.

Ihanaa liiottelua, kun puhe oli pelkästään hitaiden tanssimisesta. Yhtä lailla voisin sanoa, että teidän suhteessa on ihan sama vaikka nussia koko kylä jos huvittaa, kun mitäpä se haittaa eikä siitä saa suuttua tai olla mustasukkainen kun eipä se mulkku käyttämällä kulu...

Minun mies ei halua tanssia hitaita muiden kuin mun kanssa. Minä en halua tanssia hitaita muiden kuin mieheni kanssa. Jos se tekee meistä mustasukkaisia hulluja niin ihan mielellään olen toisen samanlaisen hullun kanssa parisuhteessa

 

Mutta miten tuo raja vedetään. Missä on esim. hitaan ja ei-hitaan tanssin raja? Biisin tempostahan se on kai kiinni? Tietääkö molemmat osapuolet tämän varmasti, ettei vahingossakaan mene tanssimaan liian hidasta biisiä??

Aloin miettimään mitä muuta "epäilyttävää" minä annan muiden tehdä ja mitä minä annan miehen tehdä muille ilman eroamista tai parisuhdekriisiä. Esimerkiksi, minua saa vieras mies pitää kädestä. Onkohan sekin joidenkin muiden mielestä pettämistä?

Uhh, jotenkin alkaa ihan ahistaa noide rajojen miettiminen. Mielestäni pussailu ja paneminen on pettämistä, samaten puhelin-/nettiseksi sun muut. Mutta hirmu hankalaa ois elämä jos pitää nähdä sitä pettämistä melkein joka hiton asiassa
Varmaan jo toisen sukupuolen edustajan kanssa nauraminen tai kahvittelu on kans pettämistä? Siitähän VOISI kehkeytyä jotain muutakin? :O

Miksi ihmeessä sinä pitäisit kädestä kiinni vierasta miestä?

Näkee, että ihmisillä on aika erilainen käsitys kyllä parisuhteista ja toiveista, mitä siihen kuuluu. Jos minä en hyväksy hitaiden tanssimista vieraiden naisten kanssa, olen samantien vaanija, joka kahlitsee miehen mustasukkaisuudella ja jonka pitää vaan odotella sitä että mies pettää. WHAAT? Vaikka mies on samoilla linjoilla kanssani. Mitään listoja ei ole tarvittu tehdä, terve järjen käyttö sallittua.

Edelleenkin on silti outoa, jos pitää kädestä kiinni jotain toista miestä kuin omaansa

 

Hm. Minä yhdistän yökerhon viimeiset hitaat kyllä ihan muuhun kuin tanssimiseen. Jos minä lahtisin jonkun kanssa tanssimaan, niin todennäköisesti tekisin sen siksi, että haluan päästä sen ihmisen iholle kiinni.

 

Ihana!!
En kyllä ymmärrä miten jotkut pystyvät elämään tuollaisen pirttihirmun kanssa. Mutta ainakin tämän ketjun ja muutenkin palstan perusteella tällaisiakin naisia (ja miehiä) taitaa olla paljonkin. Surullista.

Kerrotko kuka sun mielestä tässä ketjussa on tuollainen aisankannattajan kuvailema pirttihirmu? Kun itse en löydä yhtäkään.

Vai oliskohan taas niin, että teidän mieli haluaa hieman värittää niitä juttuja, jotka ovat teidän mielipiteitänne vastaan?

 

Kerrotko kuka sun mielestä tässä ketjussa on tuollainen aisankannattajan kuvailema pirttihirmu? Kun itse en löydä yhtäkään.

Vai oliskohan taas niin, että teidän mieli haluaa hieman värittää niitä juttuja, jotka ovat teidän mielipiteitänne vastaan?

Tarkkana nimimerkkien kanssa.

Toisekseen, kyl se on niiden mieli joka värittää, jotka ensimmäisenä epäilevät pahaa sen perusteella, että puoliso on erehtynyt peräti tanssimaan.

 

Tarkkana nimimerkkien kanssa.

Toisekseen, kyl se on niiden mieli joka värittää, jotka ensimmäisenä epäilevät pahaa sen perusteella, että puoliso on erehtynyt peräti tanssimaan.

Ei kyse ole mistään epäilyksistä ainakaan meillä. Tiedän, ettei mies pettäisi vaikka joutuisi tanssimaan alasti jonkun kanssa hitaita kyse on siitä, etten itse tykkäisi ajatuksesta että hakis jonkun toisen naisen hitaille. Muihin tansseihin saa hakea jos joratuttaa, hitaat on mun mielestä niin intiimit että ne kuuluu meillä parisuhteeseen.

Ja sori tuosta nimimerkistä...

 

En se helppoa kun on aina itse oikeassa. "kunhan vaan toinen joustaa ja miellyttää"

Ja taas ajattelet että se on vain se mies joka joustaa tarpeen vaatiessa, huoh..

Kyllä se koskee ihan kumpaakin parisuhteen osapuolta.

 

Kyllä meillä mies on ihan itse sanonut ettei tykkäisi, jos tanssin hitaita toisen kanssa. Itse ajattelen samoin. Yhteiset pelisäännöt ja niiden mukaan mennään. Jos toisin toimitaan, kyllä se on lupauksen rikkomista. Tuskin pari suhdetta kaataa tokikaan. Miksi aina vedetään nuo pirttihirmu kortit Ym. Se, että joillakin toimitaan toisin, ei tarkoita että muut ovat ahdasmielisiä. Jokainen tyylillään. Jos tässä on asiasta etukäteen sovitti, tottakai siinä rikotaan pelisääntöjä ja saa pahoittaa mielensä.

 

[QUOTE="arja";29662560]Kyllä harrastan, mutta tuo ei ole mitenkään verrattavissa normaaliin lavakäyttäytymiseen jossa tanssitaan yhden parin kanssa ne kaksi valssia ja sitten haetaan uusi tanssi pari jonka kanssa tanssitaan pari humppaa. Te piditte tanssitreenejä yhdessä, eli se on yhtä paljon työsuhderomanssi kuin tanssiin liittyvä.
Jos varattu ihminen alkaa tanssimaan saman ihmisen kanssa koko illan tms. ei se enää ole normaalia tanssikäyttäymistä vaan siinäkin vietit vie jo enemmän se ihminen kuin tanssiminen.[/QUOTE]

Kilpailetko Vesan kanssa?

 

Luin ketjun, ja tajusin juuri, etten todellakaan tiedä onko mieheni tämän neljännesvuosisataisen liiton aikana tanssinut ravintolassa jonkun kanssa... Siis ei ole tullut mieleen edes kysyä. Tai kieltää lähteissään esim. työpaikkansa juhliin, että et sitten tanssi siellä kenenkään kanssa. No, on tanssinut tahikka ei, niin en minä ryhryisi tavaranpakkuuseen ja mökin myyntiin kummassakaan tapauksessa.

Itse olen kyllä tanssinut, ja siis vaan ja ainoastaan tanssinut. Olisi aika noloa todeta työkaverille, että kuule en lähde tanssimaan kun meillä on sellainen sopimus kotona ettei tanssita kuin toistemme kanssa.

Nyt kun alan ajatella tätä koko asiaa, niin tuppaa naurattamaan - oli pitkä ja rankka päivä töissä.

 

Tanssi on tanssia. Jotkut tanssit ovat lähellä kiehnäämistä eikä siinä ole mitään pahaa. Olen mä silloin tällöin huomannut että joku on saattanut jopa innostua vähän liikaa, sitten voi kiittää ja lähteä vaikka juomaan tjtn.
Ei meillä pistetä pahakseen jos tanssii vieraan kanssa.

Teillä on ilmeisesti sovittu että vieraiden kanssa tanssiminen ei ole ok.
Kun jotakin sovitaan niin siitä pitäisi pitää kiinni!
Olisko palaverin paikka?

 

[QUOTE="sipsi";29663304]Luin ketjun, ja tajusin juuri, etten todellakaan tiedä onko mieheni tämän neljännesvuosisataisen liiton aikana tanssinut ravintolassa jonkun kanssa... Siis ei ole tullut mieleen edes kysyä. Tai kieltää lähteissään esim. työpaikkansa juhliin, että et sitten tanssi siellä kenenkään kanssa. No, on tanssinut tahikka ei, niin en minä ryhryisi tavaranpakkuuseen ja mökin myyntiin kummassakaan tapauksessa.

Itse olen kyllä tanssinut, ja siis vaan ja ainoastaan tanssinut. Olisi aika noloa todeta työkaverille, että kuule en lähde tanssimaan kun meillä on sellainen sopimus kotona ettei tanssita kuin toistemme kanssa.

Nyt kun alan ajatella tätä koko asiaa, niin tuppaa naurattamaan - oli pitkä ja rankka päivä töissä.[/QUOTE]

Kyse oli vieraan naisen pyytämisestä yökerhossa viimeisille hitaille. Työkaverit kai harvemmin on vieraita?

Enkä minäkään kysele, mitä mies on miesten illoissa tehnyt, tuo kertoo itse sen mitä kertoa haluaa kertoa.

 

[QUOTE="sipsi";29663304]-- Olisi aika noloa todeta työkaverille, että kuule en lähde tanssimaan kun meillä on sellainen sopimus kotona ettei tanssita kuin toistemme kanssa.

Nyt kun alan ajatella tätä koko asiaa, niin tuppaa naurattamaan - oli pitkä ja rankka päivä töissä.[/QUOTE]
Mua ei tämä naurata yhtään - olen elänyt parisuhteessa, jossa tuollainen "sopimus" oli olemassa (tosin yksipuolisesti miehen sanelemana), ja paljon, paljon muitakin rajoitteita. Elämä oli koko lailla helvettiä.

Tästä syystä tällaiset "sopimukset" nostavat kyllä mulla karvat pystyyn ja laukaisevat pakoreaktion. Ei ketään voi pakolla pitää: jos toinen on mennäkseen, hän menee ennemmin tai myöhemmin, riippumatta vahtimisesta ja rajoitteista.

 

Edelleenkin on silti outoa, jos pitää kädestä kiinni jotain toista miestä kuin omaansa

Itse liukkailla keleillä korkkareissa kulkiessani saatan hyvinkin ottaa toisen kädestä kiinni. Toki se voi olla nainenkin, mutta yleensä mies. Ja jos oma mies ei siinä satu olemaan, niin sitten se on joku toinen.
Kyllä, ei ole mitään taka-ajatuksia tuossakaan, mutta voi luoja mikä sota siitä syntyisikään jos joku sen avuliaan miehen vaimo/vaimon tuttu näkis tällaisen tapauksen, ja vaimo sattuis olemaan tällainen "ei "intiimejä" harrastuksia muiden naisten kanssa!!" -henkilö. Ehkä siihenkään taida olla muita vaihtoehtoja kuin ero

 

Mua ei tämä naurata yhtään - olen elänyt parisuhteessa, jossa tuollainen "sopimus" oli olemassa (tosin yksipuolisesti miehen sanelemana), ja paljon, paljon muitakin rajoitteita. Elämä oli koko lailla helvettiä.

Tästä syystä tällaiset "sopimukset" nostavat kyllä mulla karvat pystyyn ja laukaisevat pakoreaktion. Ei ketään voi pakolla pitää: jos toinen on mennäkseen, hän menee ennemmin tai myöhemmin, riippumatta vahtimisesta ja rajoitteista.

Minuakaan ei naurattanut tuo sopimus, vaan yleensäkin se, etten tiedä puolisoni tanssimisiaan, ollenkaan. En ole koskaan ajatellut, jos hän on ollut esim. työpaikan juhlissa, että tanssiiko hän siellä. Ennenkuin nyt, kun luin tämän ketjun.

Eikä minulle (tai miehelle) tuollaisista asioista tulisi mieleenkään sopimuksia tehdä. Olen täysin samaa mieltä kanssasi, siitä, ettei ketään voi pakolla pitää. Näin se on.

 

Itse liukkailla keleillä korkkareissa kulkiessani saatan hyvinkin ottaa toisen kädestä kiinni. Toki se voi olla nainenkin, mutta yleensä mies. Ja jos oma mies ei siinä satu olemaan, niin sitten se on joku toinen.
Kyllä, ei ole mitään taka-ajatuksia tuossakaan, mutta voi luoja mikä sota siitä syntyisikään jos joku sen avuliaan miehen vaimo/vaimon tuttu näkis tällaisen tapauksen, ja vaimo sattuis olemaan tällainen "ei "intiimejä" harrastuksia muiden naisten kanssa!!" -henkilö. Ehkä siihenkään taida olla muita vaihtoehtoja kuin ero

Voi tsiisus, että pitää vääntää yksinkertaisesta asiasta... jos sanot, että pidän jotakuta miestä kädestä kiinni niin tuskin ensimmäisenä tulee mieleen, että tartut kiinni kaatumistilanteessa? Ja oudointa tässä on se, että sunlaisia ihmisiä on jotka ajattelee tuollaisia edes.



Tämä palsta jaksaa aina yllättää

 

Mua ei tämä naurata yhtään - olen elänyt parisuhteessa, jossa tuollainen "sopimus" oli olemassa (tosin yksipuolisesti miehen sanelemana), ja paljon, paljon muitakin rajoitteita. Elämä oli koko lailla helvettiä.

Tästä syystä tällaiset "sopimukset" nostavat kyllä mulla karvat pystyyn ja laukaisevat pakoreaktion. Ei ketään voi pakolla pitää: jos toinen on mennäkseen, hän menee ennemmin tai myöhemmin, riippumatta vahtimisesta ja rajoitteista.

Minä en ikinä alkais elämään parisuhteessa, jossa tuntuisin tukehtuvani. Ehkä sen takia en koe tätä asiaa niin kamalana kuin sinä? Meillä saa olla vapaasti, käydä työporukalla mökkireissuilla yhteissaunoissa ja muutenkaan ei rajoiteta jos toisella on joku menovaihde päällä ja toinen haluaa nyhjätä kotona, ei pakoteta toista menovaiheeseen/kotivaiheeseen mukaan vaan tehdään sitä mikä tuntuu itsestä parhaalta. Siksi luotetaankin kun tiedetään, ettei niissä reissuissa ja muissa tapahdu mitään sellaista, joka toista loukkaisi.

Alkaa hahmottua paremmin nyt koko juttu, siis miksi ihmiset menee niin sekaisin jos sanoo että en haluaisi katsoa jos oma mies vie vieraan naisen tanssimaan hitaille. Tuollaisten kokemusten jälkeen on varmaan pakkokin päättää ettei suhteessa ole mitään sääntöjä, jos on kokenut elävänsä vankilassa.

 

Voi tsiisus, että pitää vääntää yksinkertaisesta asiasta... jos sanot, että pidän jotakuta miestä kädestä kiinni niin tuskin ensimmäisenä tulee mieleen, että tartut kiinni kaatumistilanteessa? Ja oudointa tässä on se, että sunlaisia ihmisiä on jotka ajattelee tuollaisia edes.



Tämä palsta jaksaa aina yllättää

En kaatumistilanteessa, vaan vältän sitä koko tilannetta pitämällä toisesta kiinni.
Samaten saatan joskus jos on kylmä viima, niin painautua toista vasten tuulensuojaan. En ehkä ihan ventovieraan, mutta tutun tai puolitutun kyllä

Minulla tuli nämä asiat mieleen vasta tämän ketjun luettua. Samalla aloin miettimään mikä tempo siinä biisissä "pitää" olla että se on ihan vain tanssi, eikä joku epämääräinen pettämis-/esileikkitanssi.

 

Minä en ikinä alkais elämään parisuhteessa, jossa tuntuisin tukehtuvani.

En minäkään ALKANUT. Tuollaisissa suhteissa tilanne yleensä pahenee pikkuhiljaa.

Alkaa hahmottua paremmin nyt koko juttu, siis miksi ihmiset menee niin sekaisin jos sanoo että en haluaisi katsoa jos oma mies vie vieraan naisen tanssimaan hitaille. Tuollaisten kokemusten jälkeen on varmaan pakkokin päättää ettei suhteessa ole mitään sääntöjä, jos on kokenut elävänsä vankilassa.

Kuka sanoi, ettei nykyisessä suhteessani ole mitään sääntöjä? Totta kai niitä on. Ne vain ovat toisen yksityisyyttä ja yksilönvapautta kunnioittavia, ja koskevat ihan muita asioita kuin esim. tanssimista.

 

Olisin helvetisti vihanen jos meille kävisi, mies on aina ollut aivan ehdoton siitä, että ei mitään tuollaista, minulle se rajanveto on aivan se ja sama, ei vaikuta elämään.

 

Alkaa hahmottua paremmin nyt koko juttu, siis miksi ihmiset menee niin sekaisin jos sanoo että en haluaisi katsoa jos oma mies vie vieraan naisen tanssimaan hitaille. Tuollaisten kokemusten jälkeen on varmaan pakkokin päättää ettei suhteessa ole mitään sääntöjä, jos on kokenut elävänsä vankilassa.

Ei, vaan väärä johtopäätös ja turha yleistys jonkun yksittäisen tapauksen perusteella. Joidenkin kohdalla ehkä pitää paikkansa, mutta esim. itseäni en tunnista tuosta tai voisi sanoa että sääntöjä olisi ollut yhdessäkään parisuhteessani (...tosin niitä ei kovin montaa edes ole). Sitäpaitsi miksi se pitäisi hahmottua miksi joku haluuaa elää parisuhteessa vähemmin säännöin?

 

En minäkään ALKANUT. Tuollaisissa suhteissa tilanne yleensä pahenee pikkuhiljaa.


Kuka sanoi, ettei nykyisessä suhteessani ole mitään sääntöjä? Totta kai niitä on. Ne vain ovat toisen yksityisyyttä ja yksilönvapautta kunnioittavia, ja koskevat ihan muita asioita kuin esim. tanssimista.

Miten se rikkoo toisen yksilönvapautta ja yksityisyyttä, että on yhdessä sovittu ettei toisten kanssa hitaita tanssita?

 

Ei, vaan väärä johtopäätös ja turha yleistys jonkun yksittäisen tapauksen perusteella. Joidenkin kohdalla ehkä pitää paikkansa, mutta esim. itseäni en tunnista tuosta tai voisi sanoa että sääntöjä olisi ollut yhdessäkään parisuhteessani (...tosin niitä ei kovin montaa edes ole). Sitäpaitsi miksi se pitäisi hahmottua miksi joku haluuaa elää parisuhteessa vähemmin säännöin?

Auttaa ymmärtämään paremmin, miksi joku on sitä mieltä kuin on.

Tässä aloittajan tilanteessa on kuitenkin ap:lle tullut asiasta paha mieli eikä se kuulosta kovin mukavalta. Heidän kannattaa ehdottomasti tuollaisessa tilanteessa sopia jotkut säännöt jatkoon, vai eikö sinusta?

Eikä meillä edelleenkään ole erikseen ruksittu mitä saa/ei saa tehdä. Kumpikaan ei tee sellaista, mitä ei haluaisi itselleen tehtävän. Minusta aika järkeenkäypä toimintamalli.

 

En kaatumistilanteessa, vaan vältän sitä koko tilannetta pitämällä toisesta kiinni.
Samaten saatan joskus jos on kylmä viima, niin painautua toista vasten tuulensuojaan. En ehkä ihan ventovieraan, mutta tutun tai puolitutun kyllä

Minulla tuli nämä asiat mieleen vasta tämän ketjun luettua. Samalla aloin miettimään mikä tempo siinä biisissä "pitää" olla että se on ihan vain tanssi, eikä joku epämääräinen pettämis-/esileikkitanssi.

Jos joku on jättääkseen tai pettääkseen, niin hän sen tekee, oli asia sovittu tai ei. Avioliittovalassakin luvataan kaikenlaista ja silti puolet liitoista päättyy eroon.

Minäkin voin ihan hyvin kuvitella tilanteen, mis baarissa on vaikka bilebändi, joka vetää lattian täyteen. Ja just kun olet päässyt lattialle, niin biisi päättyy ja solisti kuuluttaa, et seuraavaksi illan viimeiset. Mielestäni olis moukkamaista jättää partneri kuin nalli kalliolle ja jättää ne viimeiset tanssimatta, vaik olis kuinka tuntematon.

Ja jos porukalla on ollu kivaa ja kaikilla on nälkä, niin snagarille meno kimpassa ei o mitenkään huono idea. Voihan siin toki pitää sen heinäseipään verran välimatkaa, mut miks?

Se on sit ihan eri asia, jos ton jälkeen lähtee suunnistamaan kohti väärää osoitetta.

Ai nii. Tost kädestäpitämisestä tuli mieleeni... Ei täst ole kun reilu kuukausi, kun kelit täällä oli tosi liukkaat. Olin baarissa kahvilla ja sinne poikkesi minulle tuntematon nainen kans kahville. Lähdettiin samalla ovenavauksella ja hän oli matkalla kauppaan... väärin varustautuneena, eli just korkkarintapaisissa. Niinpä tuo pyysi, et voisinko taluttaa? Talutin kaupan kautta kotiovelleen ja käsikynkkää mentiin niissäkin paikoissa joissa ei olisi ollut tarpeen. En edes tiedä onko varattu vai vapaa.

 

Auttaa ymmärtämään paremmin, miksi joku on sitä mieltä kuin on.

Tässä aloittajan tilanteessa on kuitenkin ap:lle tullut asiasta paha mieli eikä se kuulosta kovin mukavalta. Heidän kannattaa ehdottomasti tuollaisessa tilanteessa sopia jotkut säännöt jatkoon, vai eikö sinusta?

Miksi toisen mielipide pitäisi aina ymmärtää, jos siis ei ole pienintäkään halua tai tarkoitusta muuttaa tai tarkastella omia mielipiteitään.

Keskustelu toki on paikallaa ja nimenomaan keskustelu siitä mitä tunteita tilanne kummassakin herätti tai niistä perusteluista miksi minä näin tunsin/tunnen (perusteluja ei siis edellenkään tarvitse kukaan muu kuin ehkä se oma puoliso), onko keskustelun automaattinen johtopäätös että jatkossa tarvitaan joitakin säästöjä, niin minusta ei.