Voi elämä... Parisuhde ja ihastuminen. :O

Taidat tarvita keskustelua kipeästi miehesi kanssa, ehkä jopa ulkopuolisen.
Hän voisi oikeasti auttaa sinua. Ammatti-ihminen voisi avartaa ajatuksenjuoksuasi ihan eri tavalla kuin tuo mormonipoika.


Se vielä, että haluat myötätuntoa ja ymmärrystä kertomalla parisuhteesi toimimattomuudesta.
Sinulla ei ole mitään syytä loukata toisen tunteita, vaikka suhteenne ei olisikaan nyt yhtä juhlaa.
Sinulla on oikeus toimia niinkuin haluat, kunhan ensin kerrot miehellesi haluaako hän seurata vierestä toimiasi.

Miksi sinulla on oikeus asioihin mihin miehellä ei ole? Vain, koska sinun tunteesi nostavat lippua,
niin oikeutatko sillä tekosi? Se, että asia tuntuu sinusta hyvälle, ei tarkoita, että toimit oikein kumppaniasi kohtaan.
Kuulostele itseäsi ja ota vastuu toiminnastasi.

 

Ihanaa, että tarina jatkuu. Kuulostaa kyllä aika epätoivoiselta/uskomattomalta, että nainen on miehensä opiskelukiireiden takia valmis lähtemään Jopolla ratsastavan mormonin (joka ei ole edes Nasan jäsen) matkaan todettuaan tyypin 20 minsan, vaikkakin ilman meikkiä ja täydellisellä englannilla käydyn, jutustelun perusteella Erityiseksi ja Fiksuksi, jopa siinä määrin, että mielessä on jo muutto ulkomaille ilman spektisyyden häivää.
Vuoden paras ketju, ehdottomasti :flower:

Vai vielä ssri-lääkkeet tän kaiken päälle. Ei kuulosta enää lainkaan epätodennäköiseltä että ap kidnappaa tän mormonipoitsun seksiorjakseen jos se ei muuten suostu.

 

Oi voi, huomenna iltavuoro ja missaan kaikkein parhaan osan!!!! Sitten kukaan ei kommentoi . mitään sellaista että ketju poistetaan ja minä en ehi lukea miten tässä käy.

 

Taidat tarvita keskustelua kipeästi miehesi kanssa, ehkä jopa ulkopuolisen.
Hän voisi oikeasti auttaa sinua. Ammatti-ihminen voisi avartaa ajatuksenjuoksuasi ihan eri tavalla kuin tuo mormonipoika.

Juu tiedän, ei tää ole elämää että jatkuvasti odottaa, joustaa, tukee kumppaniaan ja sitten tulee se yksi tyyppi vastaan kuka vie jalat alta josta tulee ongelmat. Kun ongelmat on jo muualla. Pitää varmaan tehdä selväksi lisää asioita tuolle miehelleni.

 

Sujuvasti ohitat nuo jutut, missä juttujasi korjataan (kampus vs.laitos. se fakta, että poikaystäväsi ei opiskele lääkiksessä).

Et suostu vastaamaan niinkään yksinkertaiseen kysymykseen, että hyväksyisitkö poikaystävällesi samanlaisen..ystävyyden, kuin itse tässä rakentelet?

No, jos se varamies on olemassa, niin ehkä sä joku päivä opit, mitä se kunnioitus oikeasti tarkoittaa ja kerrot hänelle rehellisesti asemansa suhteessanne. Hän on olemassa niitä aikoja varten, kun et ole vielä parempaakaan löytänyt. Tsemppiä poitsulle, kun totuus valkenee.

 

Ja se, että molemmat joustavat suhteessa.
Muista aina, jos olet vaatimassa mieheltäsi, kuulostella
ja pohtia olisiko miehelläsi sinulta vaadittavaa. ja tietysti samoilla säännöillä kumpikin.
Joka tapauksessa, toimi oikein. Ole rehellinen.
Ja ei meitä kannata ruokkia, vaikka uteliaisuuteni heräsikin

 

[QUOTE="hujoppi";29556424]Nikkisi kyllä viittaa siihen, että tykkäät kahvitella.[/QUOTE]

Busted :ashamed:

 

[QUOTE="vieras.";29556531]Sujuvasti ohitat nuo jutut, missä juttujasi korjataan (kampus vs.laitos. se fakta, että poikaystäväsi ei opiskele lääkiksessä).
.[/QUOTE]

Onko sillä edes väliä, onko trolli vai oikea henkilö? Näin suurta viihdettä ei ole ollut aikoihin täällä

 

[QUOTE="vieras.";29556531]Sujuvasti ohitat nuo jutut, missä juttujasi korjataan (kampus vs.laitos. se fakta, että poikaystäväsi ei opiskele lääkiksessä).

Et suostu vastaamaan niinkään yksinkertaiseen kysymykseen, että hyväksyisitkö poikaystävällesi samanlaisen..ystävyyden, kuin itse tässä rakentelet?

No, jos se varamies on olemassa, niin ehkä sä joku päivä opit, mitä se kunnioitus oikeasti tarkoittaa ja kerrot hänelle rehellisesti asemansa suhteessanne. Hän on olemassa niitä aikoja varten, kun et ole vielä parempaakaan löytänyt. Tsemppiä poitsulle, kun totuus valkenee.[/QUOTE]

Niin kun olen sanonut, mies opiskelee toisella paikkakunnalla mikäli on mennyt sinulta ohi, ja senkin olen sanonut, että minusta on lähtökohtaisesti hyvä idea saada erilaisia ystäviä mutta sekään ei haittaa, jos on seksuaalisia haluja, KUNHAN ei niitä toteuta. Kaikilla niitä joskus tulee? Höpö höpö, mä olen tukenut ja ollut todella joustava osapuoli tässä suhteessa, enkä ole etsimässä mitään parempaa. Mutta tahdon vaan tavata tuon tyypin josta nyt todennäköisesti ei edes teoriassa voi tulla muuta kuin kaverini.

 

Ja se, että molemmat joustavat suhteessa.
Muista aina, jos olet vaatimassa mieheltäsi, kuulostella
ja pohtia olisiko miehelläsi sinulta vaadittavaa. ja tietysti samoilla säännöillä kumpikin.
Joka tapauksessa, toimi oikein. Ole rehellinen.
Ja ei meitä kannata ruokkia, vaikka uteliaisuuteni heräsikin

Jep, kiitos tsempistä! Kyllä mun innostus tuohon mormooniin on aika nollassa aina kun ajattelen hänen taustaansa vaikka poikkeuksellisen hyvännäköinen ja kiva hän olikin! Mutta heitä tulee - ja menee.. Mutta tää on ollut hyvää pohdintaa juurikin siitä, mikä on se raja ja miten oikeasti suhteessakin kaiken sitoutuneisuuden ja vaivannäön jälkeen myös saa tunteita toisiin ihmisiin.

 

Siitä olen masentunut että teen ja vastaan kaikesta melkein yksin. Jotenkin on aina sellainen olo että mä olen epäonnistunut niin monella tavalla, koska en suoriudu opinnoista ja välttelen kavereita, ettei tarvitse vastata kellekään mistään mun tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Mies pitää ihan liian tärkeinä asioita joita mä en pidä, mutta sitä mä toisaalta arvostan hänessä ja pidän söpönä Mutta toisaalta, mulla on ollut pitkään tunne, että jotain täytyy tehdä elämälle. En jaksa enää "sitku" elämää, sitten kun muutetaan omistuskämppään, sitkun saadaan vauva tuhannen vuoden päästä, sitkun on kesä yms.

Riidoissa mä olen aivan kun hullu, tosin viimeksi siinä oli syynä pahat pms-oireet. Aivan mitättömistä asioista paisuu kauhea episodi ja mieitn jälkikäteen et mistä oikeastaan edes pimahdin? On mulla onneksi ssri-lääkkeet puoleksi kuukautta käytössä, jotka auttaa tosi hyvin.

Ahaa, nyt ymmärrän paremmin miksi olet niin herkkänä huomiolle. Masennus ja heikko itsetunto. Luulet, että ulkoapäin tuleva ihailu saattaa tehdä sinut onnelliseksi. Mutta kerronpa salaisuuden: kukaan ei saa sinua voimaan paremmin, ellet itse ole tyytyväinen. Vaikka vaihtaisit miestä ja saisit kuun taivaalta, olet pohjimmiltasi tyhjä. Kunnes kypsyt ja pystyt olemaan itseksesi tyytyväinen elämääsi ja oloosi. Tuollaisena olet helppo uhri, kunhan sinulle vähän antaa huomiota. Helppo kenelle vaan, narsistille, uskonnolle jne.

 

Itse olin helppo uhri narsistille. Nyt itsetunto on terveellä pohjalla.

 

Ahaa, nyt ymmärrän paremmin miksi olet niin herkkänä huomiolle. Masennus ja heikko itsetunto. Luulet, että ulkoapäin tuleva ihailu saattaa tehdä sinut onnelliseksi. Mutta kerronpa salaisuuden: kukaan ei saa sinua voimaan paremmin, ellet itse ole tyytyväinen. Vaikka vaihtaisit miestä ja saisit kuun taivaalta, olet pohjimmiltasi tyhjä. Kunnes kypsyt ja pystyt olemaan itseksesi tyytyväinen elämääsi ja oloosi. Tuollaisena olet helppo uhri, kunhan sinulle vähän antaa huomiota. Helppo kenelle vaan, narsistille, uskonnolle jne.

Niinpä, musta tuntuu että sitä tasapainottelee loppuelämänsä hyvän-huonon välillä. Välillä tuntuu että elämä on tosi jees ja seuraavassa hetkessä tuntuu, ettei tästä tule mitään ja mikään ei ole yrittämisen arvoista. Vaikka olen ihan positiivinen ihminen! Ei aina voi olla onnellinen, eikä tarvitse.

 

Itse olin helppo uhri narsistille. Nyt itsetunto on terveellä pohjalla.

Kävitkö jossain keskustelemassa siitä ja miten kauan ehdit olla hänen kanssaan? :/

 

Nyt voi mennä nukkumaan, kun tämä kuivui jo kasaan

 

Hjaa, aika tylsäksi mennyt jo tämä ketju. Ei niin suurta viihdearvoa kun eilen?
Paatoksellista parisuhdesaarnaamista.

Ehkä sitten minäkin.. hämmennän soppaa kysymällä, että oikeastiko kaikki ajatteletta, että sille omalle kumppanille pitäisi kertoa kaikki. Mielenliikahdukset, joita joku toinen voi itsessään herättää.

Minusta siinä, onko ihminen pettänyt tai ollut pettämäisillään on suuri ero. Toki sellainen, että toinen olisi ollut pettämäisillään on epämieluista tieto sille, johon se pettämäisillään kohdistuu. Mutta tarvitseeko silloin toinen tätä tietoa, vai onko se vaan oman syyllisyyden sälyttämistä toisen kannettavaksi. Tietoa tuskan lisääjänä ja epäluulon herättäjänä.

Jos pettämistä kuitenkaan ei ole lopulta tapahtunut kuin päänsisäisesti ja on sen henkisen ja moraalisen ryhtilikkeen ottanut, ei sitä tietoa mielestäni ole syytä toiselle kertoa. Minä en ainkaaan haluaisi sellaista tietää.

 

Hjaa, aika tylsäksi mennyt jo tämä ketju. Ei niin suurta viihdearvoa kun eilen?
Paatoksellista parisuhdesaarnaamista.

Ehkä sitten minäkin.. hämmennän soppaa kysymällä, että oikeastiko kaikki ajatteletta, että sille omalle kumppanille pitäisi kertoa kaikki. Mielenliikahdukset, joita joku toinen voi itsessään herättää.

Minusta siinä, onko ihminen pettänyt tai ollut pettämäisillään on suuri ero. Toki sellainen, että toinen olisi ollut pettämäisillään on epämieluista tieto sille, johon se pettämäisillään kohdistuu. Mutta tarvitseeko silloin toinen tätä tietoa, vai onko se vaan oman syyllisyyden sälyttämistä toisen kannettavaksi. Tietoa tuskan lisääjänä ja epäluulon herättäjänä.

Jos pettämistä kuitenkaan ei ole lopulta tapahtunut kuin päänsisäisesti ja on sen henkisen ja moraalisen ryhtilikkeen ottanut, ei sitä tietoa mielestäni ole syytä toiselle kertoa. Minä en ainkaaan haluaisi sellaista tietää.

Oirehan tuo on jos käy edes mielessä alkaa virittelemään jotain uutta. Eli keskustelun paikka olisi tuollainen tilanne.

 

Oirehan tuo on jos käy edes mielessä alkaa virittelemään jotain uutta. Eli keskustelun paikka olisi tuollainen tilanne.

ultriksen logistiikka varmaan on että miehellä olis ollut jo hyvän aikaa mahikset korjata suhde kuntoon

mitä ei osannut lukea ajatuksia

 

Hjaa, aika tylsäksi mennyt jo tämä ketju. Ei niin suurta viihdearvoa kun eilen?
Paatoksellista parisuhdesaarnaamista.

Ehkä sitten minäkin.. hämmennän soppaa kysymällä, että oikeastiko kaikki ajatteletta, että sille omalle kumppanille pitäisi kertoa kaikki. Mielenliikahdukset, joita joku toinen voi itsessään herättää.

Minusta siinä, onko ihminen pettänyt tai ollut pettämäisillään on suuri ero. Toki sellainen, että toinen olisi ollut pettämäisillään on epämieluista tieto sille, johon se pettämäisillään kohdistuu. Mutta tarvitseeko silloin toinen tätä tietoa, vai onko se vaan oman syyllisyyden sälyttämistä toisen kannettavaksi. Tietoa tuskan lisääjänä ja epäluulon herättäjänä.

Jos pettämistä kuitenkaan ei ole lopulta tapahtunut kuin päänsisäisesti ja on sen henkisen ja moraalisen ryhtilikkeen ottanut, ei sitä tietoa mielestäni ole syytä toiselle kertoa. Minä en ainkaaan haluaisi sellaista tietää.

Mun mielestä ei tarvitse kertoa ihastumisesta - turhaa pahoittaa toisen mieltä jos mitään ei tapahdu. Mutta mun mielestä sietäis kyllä kertoa että on lähdössä kahvittelemaan toisen miehen/naisen kanssa, koska mikäli (kun) se myöhemmin käy jotain kautta kumppanille ilmi niin on paljon vaikeampi selittää miksei siitä tullut kerrottua.
Ja vaikka mitään ei tapahtuisi, uskoisin että useimmat loukkaantuisivat jo siitä että on jätetty kertomatta. Onhan se paljon epäilyttävämpää salailla viatonta kahvihetkeä.

 

Oirehan tuo on jos käy edes mielessä alkaa virittelemään jotain uutta. Eli keskustelun paikka olisi tuollainen tilanne.

Jaa.

Minä en oikein usko sellaiseen, että se kumppani voisi olla elämän jokaisella osa-alueella se ns. ainoa ihminen. Ilman mitään virityksiä voi toisista ihmisistä viehättyä ja hetkittäin toisesta ihmisestä viehättyminen voi saada ihastuksen mittasuhteet. Minusta se on ihan normaalia. Eikä sen tarvitse olla edes uhkana parisuhteelle. En puhu nyt toisen ihmisen treffailusta, vaan pikemminkin sellaisesta päänsisäisestä tilasta, jota joku parisuhteen ulkopuolinen ihminen saattaa saada aikaan. Sitä voi ihastua toiseen, hennosti haaveillakin.. kunhan se haaveilu ei ala syödä värejä arjesta liikaa.

 

Mun mielestä ei tarvitse kertoa ihastumisesta - turhaa pahoittaa toisen mieltä jos mitään ei tapahdu. Mutta mun mielestä sietäis kyllä kertoa että on lähdössä kahvittelemaan toisen miehen/naisen kanssa, koska mikäli (kun) se myöhemmin käy jotain kautta kumppanille ilmi niin on paljon vaikeampi selittää miksei siitä tullut kerrottua.
Ja vaikka mitään ei tapahtuisi, uskoisin että useimmat loukkaantuisivat jo siitä että on jätetty kertomatta. Onhan se paljon epäilyttävämpää salailla viatonta kahvihetkeä.

kahvittelusta voikin kertoa. Mutta kun tuntuu, että tässä tuomitiin jo sekin, että edes ohikiitävänä ajatuksena ihastuu johonkin toiseen. Sellaisia ohikiitäviä tunnetiloja ei mielestäni tarvitse jakaa.

 

Hjaa, aika tylsäksi mennyt jo tämä ketju. Ei niin suurta viihdearvoa kun eilen?
Paatoksellista parisuhdesaarnaamista.

Ehkä sitten minäkin.. hämmennän soppaa kysymällä, että oikeastiko kaikki ajatteletta, että sille omalle kumppanille pitäisi kertoa kaikki. Mielenliikahdukset, joita joku toinen voi itsessään herättää.

Minusta siinä, onko ihminen pettänyt tai ollut pettämäisillään on suuri ero. Toki sellainen, että toinen olisi ollut pettämäisillään on epämieluista tieto sille, johon se pettämäisillään kohdistuu. Mutta tarvitseeko silloin toinen tätä tietoa, vai onko se vaan oman syyllisyyden sälyttämistä toisen kannettavaksi. Tietoa tuskan lisääjänä ja epäluulon herättäjänä.

Jos pettämistä kuitenkaan ei ole lopulta tapahtunut kuin päänsisäisesti ja on sen henkisen ja moraalisen ryhtilikkeen ottanut, ei sitä tietoa mielestäni ole syytä toiselle kertoa. Minä en ainkaaan haluaisi sellaista tietää.

Totta. Tässä kuitenkaan ei olla sitä ryhtiliikettä oma-aloitteisesti tekemässä. Jos ollaan tieten tahtoen etenemässä siitä "pettämäisillään" tilasta eteenpäin, vaikka olisi helppo lyödä jarrut pohjaan, mennään jo mielestäni lähemmäs sitä itse pettämistä. Minusta on moraalisesti yhtä väärin haluta tuolla tavalla sitä pettämistä, koska tuossahan se pettämättömyys on enää siitä toisesta osapuolesta kiinni. Se, että toinen ei lähtenytkään pettäjän matkaan ei tee pettäjästä viatonta.

 

kahvittelusta voikin kertoa. Mutta kun tuntuu, että tässä tuomitiin jo sekin, että edes ohikiitävänä ajatuksena ihastuu johonkin toiseen. Sellaisia ohikiitäviä tunnetiloja ei mielestäni tarvitse jakaa.

Ei niin, uskoisin että niitä tulee kaikille jossain vaiheessa elämää.

Mutta kyllä mun silmään kuulostaa kuitenkin melko tylyltä salailla sitä kahvilla käymistäkin.

 

ultriksen logistiikka varmaan on että miehellä olis ollut jo hyvän aikaa mahikset korjata suhde kuntoon

mitä ei osannut lukea ajatuksia

Eivät mieheet osaa. Onneksinäin sitten loppupeleissä. Enkä minäkään osaa, onneksi niinkin.


Tarkoitan sitä, että maailma on täynnä ihania miehiä ja naisia, ja olisi outoa, jos ei koskaan missään vaiheessa joku muu alkaisi viehättää parisuhteen aikan tavalla tai toisella. Olennaista on mielestäni se, ettei se viehtymys vaimenna järjen ääntä. Että pysyy siinä mihin on sitoutunut, vaikka joskus kaipaisikin vapautta.

 

Kävitkö jossain keskustelemassa siitä ja miten kauan ehdit olla hänen kanssaan? :/

Käyn edelleen Mutta se siitä ihmispahasta. Hyvät jatkot sinulle!