"jep"
Mun mielestä sekään että tekee kaiken yksin ei ole se hankalin juttu. Vaan se, että on koko ajan vastuussa kaikesta yksin. Koulunkäynnistä, sairastelusta, harrastuksista, ruokailuista, kavereille vienneistä ja hauista, lasten arkielämän hankaluuksista. Ihan kaikesta. Kyllä tämän konkreettisen tekemisen duunaa.
Raskasta on myös se, ettei voi yhtään löysätä. En voi sairastua. En voi masentua. En voi antaa ohjakisa koskaan edes tilapäisesti jollekin muulle. Joka toinen viikonloppu on aikammahdoton ajoittaa masennus tai sairastelu.
En voi ostaa taloa, en voi suunnitella tulevaisuutta kenenkään kanssa missään. yms. yms.
Mutta joo, joka toinen vkloppu olen yksin. Niinä vkloppuina teen töitä, joita en ole ehtinyt tehdä viikolla, koska olen priorisoinut aikani lapsilleni. Niinpä viikonloppuina teen myös kotitöitä: pesen pyykkiä ja leivon. Niinä vkloppuina myös nukun ja lepään. Joskus jos jaksan, käyn jossain. Miestä ei ole aikaa eikä minkäänlaista halua etsiä.
Raskasta on myös se, ettei voi yhtään löysätä. En voi sairastua. En voi masentua. En voi antaa ohjakisa koskaan edes tilapäisesti jollekin muulle. Joka toinen viikonloppu on aikammahdoton ajoittaa masennus tai sairastelu.
En voi ostaa taloa, en voi suunnitella tulevaisuutta kenenkään kanssa missään. yms. yms.
Mutta joo, joka toinen vkloppu olen yksin. Niinä vkloppuina teen töitä, joita en ole ehtinyt tehdä viikolla, koska olen priorisoinut aikani lapsilleni. Niinpä viikonloppuina teen myös kotitöitä: pesen pyykkiä ja leivon. Niinä vkloppuina myös nukun ja lepään. Joskus jos jaksan, käyn jossain. Miestä ei ole aikaa eikä minkäänlaista halua etsiä.