Voitaisiinko tuo "mies" bannata???!

Kiva keskustelu, mutta nyt pää pois persiistä! Teidän tekotieteelliset tulkintanne maustettuna tuolla verbaaliakrobatialla ei kyllä tee teistä mitään filosofista lingvistiä. Jokainen kyennee käyttämään Googlea ihan itse, mikäli tuntee tarpeen opetella kielioppia tahi syventyä käyttäytymistieteisiin.

Toisin kun luulette, ei tuo braissailu tee vaikutusta. Jutellaanko itse asiasta mieluummin?

 

Niinpä niin. Tässä kuitenkin suora lainaus omasta teksistäsi.

"väitin, että ko. rakennelma myötävaikuttaa taustalla siihen, että miehen naisesta erillisyyttä halutaan vähentää, joka voi aikaansaada pettämistä"

No, tuo voi-sana lieventää sanomaasi, mutta kyllä tuossa on kyse ihan selkeästi kausaalisuudesta eikä korrelaatiosta.

Ei siinä ole. Potentiaali on aivan eri asia kuin determinismi.

 

Sama mies se on. Noloa, noloa, noloa.

Noloahan se on, jos jonkun mielestä 92 senttinen arse on anorektinen.

 

[QUOTE="mies";29343558]Ei siinä ole. Potentiaali on aivan eri asia kuin determinismi.[/QUOTE]

Turha enää pyristellä. Myönnä että olit väärässä tuon väitteen osalta. Selvästi epäilit kausaalisuutta.

 

Kiva keskustelu, mutta nyt pää pois persiistä! Teidän tekotieteelliset tulkintanne maustettuna tuolla verbaaliakrobatialla ei kyllä tee teistä mitään filosofista lingvistiä. Jokainen kyennee käyttämään Googlea ihan itse, mikäli tuntee tarpeen opetella kielioppia tahi syventyä käyttäytymistieteisiin.

Toisin kun luulette, ei tuo braissailu tee vaikutusta. Jutellaanko itse asiasta mieluummin?

Tästä viestistä onkin jo paha sanoa, onko kyseessä mies vaiko nainen? Palstan tuntien epäilen naista

Eikä tarvitse teititellä, vaikka onhan se hienoa

 

[QUOTE="mies";29343535]Öh, ei "muutoksessa" mikään ole loppuun saatettu, vai onko (Maolla toki oli jatkuvan muutoksen idea, mutta lähinnä kyse oli jatkuvasta vallankumouksesta)? Pysyn edelleen kannassani, että "naisten" on akkusatiivi, mutta edellyttäen, että vaihdetaan sanajärjestystä.

Kyllä tuo on kielioppisääntö. Ei "muutoksen" ole akkusatiivi, koska

kun tekemisen päämäärä tai tulos on ilmaistu, esim. Auta vanhus bussiin!
kun lause ilmaisee tekemisen loppuun saattamista, esim Luen joka aamu lehden.
peräkkäisistä tapahtumista, esim. Söin aamiaisen ja luin lehden.
kun painotetaan toiminnan tulosta, esim. Koulu rakennettiin vuodessa.
lukusanan yksi ja sen määreiden kohdalla, esim. Ostin yhden kirjan.

Ei "muutoksen" ole saatettu loppuun, sillä ei ole (teleologista) päätepistettä.

Muista myös, että tämäkin on vain yksi tulkinta kieliopista.



No nyt sä taas teit sen olkiukon :/ Ellet näe eroa sanan "globalisaatio" ja sanan "muutoksen" välillä niin en voi auttaa.[/QUOTE]

Siis haloo. Akkusatiivi ja objekti ovat kieliopillisia ilmaisuja. Sanoja voi kääntää ja vääntää miten päin tahansa, niiden sisältö ja merkitys eivät vaikuta siihen, voiko niitä taivuttaa tiettyyn sijamuotoon vai ei.

Ja tuossa lauseessa "naisten" on tietysti genetiivi, koska se viittaa seuraavaan sanaan "käytös" --> naisten käytös. Käytös on naisten "omistama". Kieliopillisesti. Filosofian kannalta voi tietysti väittää, ettei naiset omista omaa käytöstään, mutta tässä puhutaan nyt kieliopista.

Tuossa lauseessa tekeminen on "nähdä" -verbi. Sille siis etsitään objektia. Mitä tuossa lauseessa nähdään? Siinä ei nähdä naisia. Siinä ei nähdä naisten käytöstä. Siinä nähdään muutos. Kas tässä meillä on objekti, joka on akkusatiivimuodossa, mutta joka ikävä kyllä muistuttaa genetiivimuotoa.

Jos sinusta "muutoksen" on tuossa genetiivi, mikä on sen "muutos" -sanan omistamisen kohde? Mitä se "muutos" sinusta tuossa lauseessa "omistaa"? Kieliopillisesti.

 

[QUOTE="mies";29343558]Ei siinä ole. Potentiaali on aivan eri asia kuin determinismi.[/QUOTE]

Mutta potentiaali ei tee silti kausaalisuhteesta korrelaatiota.

 

Turha enää pyristellä. Myönnä että olit väärässä tuon väitteen osalta. Selvästi epäilit kausaalisuutta.

Itse asiassa en ollut väärässä, koska en koskaan väittänyt kausaalisuutta vallitsevaksi kuten Säpäle väitti.

Vrt. "Tämä räjähde voi räjäyttää tämän pankin".

Ei tässä väitetä, että räjähde räjäyttää tämän pankin. Mutta mahdollista sellainenkin tapahtuma on. Mutta, räjähtäminen on kemiallinen reaktio ja siten deterministisempi kuin pettäjien ja maallikkofeministisen ideologian välinen suhde.

 

[QUOTE="mies";29343594]Itse asiassa en ollut väärässä, koska en koskaan väittänyt kausaalisuutta vallitsevaksi kuten Säpäle väitti.

Vrt. "Tämä räjähde voi räjäyttää tämän pankin".

Ei tässä väitetä, että räjähde räjäyttää tämän pankin. Mutta mahdollista sellainenkin tapahtuma on. Mutta, räjähtäminen on kemiallinen reaktio ja siten deterministisempi kuin pettäjien ja maallikkofeministisen ideologian välinen suhde.[/QUOTE]

Olkiukko! En ole missään vaiheessa väittänyt, että kausaalisuus on vallitseva!

Itse yritit kääntää kausaalisuuden korrelaatioksi, joten siihen puutuin.

 

[QUOTE="mies";29343594]Itse asiassa en ollut väärässä, koska en koskaan väittänyt kausaalisuutta vallitsevaksi kuten Säpäle väitti.

Vrt. "Tämä räjähde voi räjäyttää tämän pankin".

Ei tässä väitetä, että räjähde räjäyttää tämän pankin. Mutta mahdollista sellainenkin tapahtuma on. Mutta, räjähtäminen on kemiallinen reaktio ja siten deterministisempi kuin pettäjien ja maallikkofeministisen ideologian välinen suhde.[/QUOTE]

Naisten vahvan aseman takia voi seurata miesten voimaantuminen ja se voi olla yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää. Jos naisille laitetaan ahtaat rajat se voi johtaa totalitarismiin.

 

Jos kyseessä on oikeasti provo, hahmo on kyllä todella nerokas.

Samaa mieltä ja toivon kovasti, että kyse oli trollista. Hän on sellaisena kyllä aivan paras ja olisi hienoa, jos hän voisi joskus kertoa olevansa mielikuvitushahmo. Olisi hienoa, jos hän olisi joku palstalta muuten tuttu Aivan ihanan johdonmukainen, siihen ei pysty kukaan muu, ammattivalittaja on ollut omalla tavallaan vähän sinne suuntaan, siis johdonmukaisuudessaan.

 

Siis haloo. Akkusatiivi ja objekti ovat kieliopillisia ilmaisuja. Sanoja voi kääntää ja vääntää miten päin tahansa, niiden sisältö ja merkitys eivät vaikuta siihen, voiko niitä taivuttaa tiettyyn sijamuotoon vai ei.

Totta.

Ja tuossa lauseessa "naisten" on tietysti genetiivi, koska se viittaa seuraavaan sanaan "käytös" --> naisten käytös. Käytös on naisten "omistama". Kieliopillisesti. Filosofian kannalta voi tietysti väittää, ettei naiset omista omaa käytöstään, mutta tässä puhutaan nyt kieliopista.

Toki, mutta koko lauseesi on huonoa suomea. Eikä kyse edes ole Hakulisen mukaan kategorisesti akkusatiivista.

Tuossa lauseessa tekeminen on "nähdä" -verbi. Sille siis etsitään objektia. Mitä tuossa lauseessa nähdään? Siinä ei nähdä naisia. Siinä ei nähdä naisten käytöstä. Siinä nähdään muutos. Kas tässä meillä on objekti, joka on akkusatiivimuodossa, mutta joka ikävä kyllä muistuttaa genetiivimuotoa.

"En ole varma, jaksanko enää lähteä toden teolla vääntämään, mutta jälleen kerran ihmettelen, miksi näet tuon ilottomuuden ja harmauden lähtökohtana naisten käytöksen muutoksen."

Kyllä "naisten" on tässä objekti, toiminnan kohde. Ei "muutoksen". Toiminta suuntautuu naisiin, ei muutokseen. "Muutoksen" on määre, joka liittyy naisiin aivan kuten "käytöksen". Alkuperäisessä virkkeessäsi ei kuitenkaan ole yhtäkään akkusatiiivia, koska mikään sen osa ei täytä sen ehtoja. Käännettynä asia selkenee, jos selaat taaksepäin.

Jos sinusta "muutoksen" on tuossa genetiivi, mikä on sen "muutos" -sanan omistamisen kohde? Mitä se "muutos" sinusta tuossa lauseessa "omistaa"? Kieliopillisesti.

Ei genetiivillä tarvitse olla omistajaa. Wikistä:

"Suomessa genetiivi ilmaisee hyvin monia eri asioita, joita tärkeimpiä ovat

omistaja (possessiivinen genetiivi)

Minun koirani on aikamoinen temppuilija.

toiminnan suorittaja (subjektiivinen genetiivi)

Kirpun purema haava on usein kiusallinen.

toiminnan esine (objektiivinen genetiivi)

Silmien hierominen ei ole järkevää sipuleita leikattaessa.

kokija, hyötyjä, velvoitettu tms. (datiivinen genetiivi)

Hiki laiskan syödessänsä.

futuurista toimintaa (akkusatiivinen genetiivi)

Silitän paidan."

Uusi virke "Haluan naisten käytöksen muutoksen." paljastaa, että kyseessä on kaksoisgenetiivi (käytöksen muutoksen). Jotta tässä olisi mukana akkusatiivi, olisi mukana oltava jokin seuraavista tapauksista:

kun tekemisen päämäärä tai tulos on ilmaistu, esim. Auta vanhus bussiin!
kun lause ilmaisee tekemisen loppuun saattamista, esim Luen joka aamu lehden.
peräkkäisistä tapahtumista, esim. Söin aamiaisen ja luin lehden.
kun painotetaan toiminnan tulosta, esim. Koulu rakennettiin vuodessa.
lukusanan yksi ja sen määreiden kohdalla, esim. Ostin yhden kirjan.

Nyt näin ei ole, joten genetiivi ei muutu akkusatiiviksi.

 

Mutta potentiaali ei tee silti kausaalisuhteesta korrelaatiota.

Ei, mutta potentiaali estää kausaalisuhteen olemasta kausaalisuhde, varsinkin, jos otetaan huomioon, että kyseessä on kontingentti tapahtumasarja.

 

Olkiukko! En ole missään vaiheessa väittänyt, että kausaalisuus on vallitseva!

Itse yritit kääntää kausaalisuuden korrelaatioksi, joten siihen puutuin.

Kyllä kyseessä on edelleen korrelaatio ja ei-kausaalisuhde.

Mutta hyvä, jos myönnät, etten väittänyt kausalisuhdetta vallitsevaksi.

 

Keskitytään kielioppiin ja sanoihin, mutta unohdetaan sisältö. Niin miestä, pyöritellään sanoja ilman että sanotaan mitään.

 

Olitko sä mies siinä ketjussa myös, missä haukuit mua anorektikon näköiseksi?

 

Keskitytään kielioppiin ja sanoihin, mutta unohdetaan sisältö. Niin miestä, pyöritellään sanoja ilman että sanotaan mitään.

Et tu, Brute?

 

[QUOTE="mies";29343725]Et tu, Brute?

[/QUOTE]

Olenko sitten ollut ystäväsi?

 

[QUOTE="mies";29343676]Totta.

Toki, mutta koko lauseesi on huonoa suomea. Eikä kyse edes ole Hakulisen mukaan kategorisesti akkusatiivista.


"En ole varma, jaksanko enää lähteä toden teolla vääntämään, mutta jälleen kerran ihmettelen, miksi näet tuon ilottomuuden ja harmauden lähtökohtana naisten käytöksen muutoksen."

Kyllä "naisten" on tässä objekti, toiminnan kohde. Ei "muutoksen". Toiminta suuntautuu naisiin, ei muutokseen. "Muutoksen" on määre, joka liittyy naisiin aivan kuten "käytöksen". Alkuperäisessä virkkeessäsi ei kuitenkaan ole yhtäkään akkusatiiivia, koska mikään sen osa ei täytä sen ehtoja. Käännettynä asia selkenee, jos selaat taaksepäin.

Ei genetiivillä tarvitse olla omistajaa. Wikistä:

"Suomessa genetiivi ilmaisee hyvin monia eri asioita, joita tärkeimpiä ovat

omistaja (possessiivinen genetiivi)

Minun koirani on aikamoinen temppuilija.

toiminnan suorittaja (subjektiivinen genetiivi)

Kirpun purema haava on usein kiusallinen.

toiminnan esine (objektiivinen genetiivi)

Silmien hierominen ei ole järkevää sipuleita leikattaessa.

kokija, hyötyjä, velvoitettu tms. (datiivinen genetiivi)

Hiki laiskan syödessänsä.

futuurista toimintaa (akkusatiivinen genetiivi)

Silitän paidan."

Uusi virke "Haluan naisten käytöksen muutoksen." paljastaa, että kyseessä on kaksoisgenetiivi (käytöksen muutoksen). Jotta tässä olisi mukana akkusatiivi, olisi mukana oltava jokin seuraavista tapauksista:

kun tekemisen päämäärä tai tulos on ilmaistu, esim. Auta vanhus bussiin!
kun lause ilmaisee tekemisen loppuun saattamista, esim Luen joka aamu lehden.
peräkkäisistä tapahtumista, esim. Söin aamiaisen ja luin lehden.
kun painotetaan toiminnan tulosta, esim. Koulu rakennettiin vuodessa.
lukusanan yksi ja sen määreiden kohdalla, esim. Ostin yhden kirjan.

Nyt näin ei ole, joten genetiivi ei muutu akkusatiiviksi.[/QUOTE]

Lause on huonoa suomea, sitä en kiistä.

Naiset eivät ole tässä toiminnan kohde. Toimintahan on tässä näkemistä. Tässä ei nähty naisia ilottomuuden ja harmauden lähtökohtana, vaan heidän käytöksensä muutos. Miten tämä voi olla näin vaikeaa? Tekemisen päämäärä tai tulos on ilmaistu. Sinä (subjekti) näet (predikaatti) muutoksen (objekti) lähtökohtana sille ilottomuudelle ja harmaudelle.

Jos tuo genetiivimäisyys hämää, koetapas vaihtaa t-kirjain tuonne n-kirjaimen tilalle. Lauseen sanoma (kysymys) pysyy ihan samana, lauseenjäsenet pysyvät samana, vivahde vaan muuttuu, mutta ei liikaa. Jos kyseessä olisi genetiivi, näin ei voisi tehdä, mutta tässä tapauksessa voidaan käyttää monikkomuotoista sanaa, joten ehkä asia sinullekin näin aukeaisi paremmin.

 

[QUOTE="mies";29343687]Ei, mutta potentiaali estää kausaalisuhteen olemasta kausaalisuhde, varsinkin, jos otetaan huomioon, että kyseessä on kontingentti tapahtumasarja.[/QUOTE]

Nyt puhut vähän ristiin itsesi kanssa. Tässä viestissä myönnät, ettei potentiaali tee kausaalisuhteesta korrelaatiota, mutta seuraavassa viestissä jo taas väität, että kyse oli tuossa nimenomaan korrelaatiosta.

Miksi se korrelaatio piti vetää tuohon?

 

Lause on huonoa suomea, sitä en kiistä.

Naiset eivät ole tässä toiminnan kohde. Toimintahan on tässä näkemistä. Tässä ei nähty naisia ilottomuuden ja harmauden lähtökohtana, vaan heidän käytöksensä muutos. Miten tämä voi olla näin vaikeaa? Tekemisen päämäärä tai tulos on ilmaistu. Sinä (subjekti) näet (predikaatti) muutoksen (objekti) lähtökohtana sille ilottomuudelle ja harmaudelle.

Olet valitettavasti väärässä. Sinun mallisi olisi korjattuna versiona:

"...miksi näet muutoksen tuon ilottomuuden ja harmauden lähtökohtana naisten käytöksen."

Jos tämä olisi mielekäs lause, olisit oikeassa siitä, että "muutoksen" on kokonaisobjekti. Lause ei kuitenkaan ole mielekäs tällaisena. Siitä kyllä tulisi mielekäs, ja samalla "muutoksen" olisi myös objekti, jos sinulla olisi sana "käytöksen" muodossa "käytökseen". Silloin "muutoksen" olisi kokonaisobjekti. Nyt "muutoksen" ei ole kokonaisobjekti vaan genetiivi, koska se ei ole akkusatiivi.

Kun taas minun ehdotukseni kuuluu:

"...miksi näet naisten käytöksen muutoksen tuon ilottomuuden ja harmauden lähtökohtana."

Tässä "naisten" on objekti ja akkusatiivi ja lause on mielekäs.

Tu capisci?

Jos tuo genetiivimäisyys hämää, koetapas vaihtaa t-kirjain tuonne n-kirjaimen tilalle. Lauseen sanoma (kysymys) pysyy ihan samana, lauseenjäsenet pysyvät samana, vivahde vaan muuttuu, mutta ei liikaa. Jos kyseessä olisi genetiivi, näin ei voisi tehdä, mutta tässä tapauksessa voidaan käyttää monikkomuotoista sanaa, joten ehkä asia sinullekin näin aukeaisi paremmin.

Hetkinen, ei noin voi tehdä lauseopissa. Syntaksi ja semantiikka ovat eri asioita analyyttisesti. Syntaktisesti täytyy kunnioittaa lauseen muotoa, ei editoida sitä paitsi (korjatessa) sanajärjestyksen osalta.

 

Olitko sä mies siinä ketjussa myös, missä haukuit mua anorektikon näköiseksi?

Et vastaa, eli olit?

 

On lähestulkoon huvittavaa miten mies yrittää jokaisessa keskustelussa antaa itsestään uskomattoman sivistyneen, lukeneen, koulutetun ja fiksun kuvan ja mitä kovemmin hän yrittää sitä selkeämmin jokainen huomaa ettei hän ole mitään edellämainituista. Tai jos on hän onnistuu kyllä kätkemään sen naurettavan hyvin yrittäessään tuoda sitä esille.

Sivistyssanojen ja satunnaisten kirjojen otsikoiden suoltaminen peräkkäin ja täysin onneton ulosanti kun antavat henkilöstä lähinnä hölmön kuvan. Mies jättää jatkuvasti kaikki argumenttinsa puolitiehen ja suoltaa niin epäselvää tekstiä, ettei siitä voi oikein mitään tulkita ja jos erehtyy tulkitsemaan, mies kiirehtii korjaamaan ettei hän sitä, tätä tai tuota tarkoittanut.

Nimenomaan näin. Olen joskus aiemmin koettanut hänen kanssaan keskustellakin, mutta kun kaverin argumentaatio nojaa lähinnä hämmentämiseen, jankkaamiseen ja erittäin omaperäiseen käsitteiden määrittelyyn, niin mielekäs keskustelu käy kovin vaikeaksi.

 

Nyt puhut vähän ristiin itsesi kanssa. Tässä viestissä myönnät, ettei potentiaali tee kausaalisuhteesta korrelaatiota, mutta seuraavassa viestissä jo taas väität, että kyse oli tuossa nimenomaan korrelaatiosta.

Miksi se korrelaatio piti vetää tuohon?

En väitä (luet usein vähän epätarkasti väitteitäni muuten).

Väitin, että potentiaali on kausaliteetille kontingentti, mutta en väittänyt, että potentiaali ei "tee" kausaalisuhteesta korrelaatiosuhdetta. Kyse oli korrelaatiosta, joka oli vain potentiaalisesti kausaalinen. "Jäätelö VOI aiheuttaa hukkumisen" eli "jäätelö ei VÄLTTÄMÄTTÄ aiheuta hukkumista".

Toin vielä erikseen esiin, että kausaliteetti tässä tapauksessa on hatarampi kuin mm. kemiallisessa reaktiossa "räjähde räjäytti pankin".

 

On varmaan kamalaa olla henkilö, josta oikein kukaan ei tykkää. Ei sovi miesten seuraan, eikä naisten. Mutta hei, ei kannata edelleenkään katsoa peiliin, vaan enneminkin vouhkata siitä, miten kaikki muut kiusaa.