Mun mielestäni on hienoa, että Suomessa on vielä joitakin universaalietuuksia, jotka siis kuuluvat samansuuruisina kaikille kansalaisille riippumatta sosioekonomisesta asemasta. Näitä juurikin ovat äitiyspakkaus ja lapsilisä, joka tosin nousee sosiaalisen aseman myötä käänteisesti (vrt. yksinhuoltajakorotus). Tämä on perusteltua siksi, että yksinhuoltajaperheiden reaaliansiot ovat toetysti kaksihuoltajaperheitä pienemmät.
No, vaikka kaikilla ei olekaan mahdollisuutta laittaa lapsilisiä säästöön, niin en ymmärrä kateutta niitä kohtaan, jotka laittavat? Jos meillä on hyvät tulot, olemme nettomaksajia, ja maksamme samalla omaa lapsilisäämme. Miksi emme ansaitse sitten saada sitä?
On ymmärrettävä se, että väestön huoltosuhde heikkenee jatkuvasti väestön ikääntymisen myötä. Tämä tarkoittaa sitä, että verotuloja tuottavan kansanosan suhteellinen osuus niitä syöviin pienenee. Yhä pienemmällä työväestöllä on maksettavanaan lasten, vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja työttömien yhä kasvavan joukon elämä.
Näin ei voi jatkua. On tervetullutta, että ihmisten elintapasairauksien kustannuksista keskustellaan ja ollaan viemässä kehitystä kohti suuntaa, jossa yksilön vastuu elintavoistaan korostuu. Juuri taisi tulla uutisissa, että 14 yleisintä kuolinsyytä länsimaissa liittyy elintapavalintoihin, ja eihän sitä terveydenhuoltoa lisäämällä saada kontrolliin. Rajua karsintaa on edeleen luvassa, ja sitähän on tehty jo 20 vuotta: esimerkkinä laman aikana lakkautetut mielenterveyspalvelut, joita ei nousukauden jälleen koitettua palautettu käytännössä lainkaan, saati edelliselle, lamaa edeltävälle tasolle. Miksei? Koska sillä ei uskottu olevan vaikutusta, pärjättiinhän me jo niillä pienemmilläkin palveluilla. Sama koskee erikoissairaanhoitoon kirjoitettavien lähetteiden määrää (perusterveydenhuollosta niitä ei saa enää kuin aseella uhaten), sosiaalipalveluita, työvoimatoimiston palveluita ja mitä vielä.
Tässä valossa on minusta hienoa, että miellä on tällainen universaalietuus, yhteneväisyyden ja tietynlaisen hyvinvoinnin symboli kuten lapsilisä. Siihen riittää Suomen kansalaisuus ja lapsi. Mitään muuta vastaavaa, kaikille samaa etuutta tässä maassa ei enää ole paitsi näennäisesti -toteutuksen kohdalla sitten huomataan ne puutteet.
Joten voin maksaa jatkossakin lapsilisiä ja tallettaa hyvin omin tunnoin meidän poikien rahat säästötileille.