Seurusteltu pari kuukautta, mies lähdössä EXän ja lasten kanssa matkalle. Kiukuttaa!!!

Koettu, aloin saman tien miettiä miten jättää kyseinen lyhyt tuttavuus ja lähdin exän ja lasten kanssa reissuun. Lapset meni silloinkin kevyesti ko. naisen toiveiden edelle. Kun ei sisäistänyt asiaa ei ollut asiaa meidän elämäämme.

 

Kuka hullu alkaa jonku 2kk seukkaksen takia säätämään 3 lapsen matkoja?

 

Kuka hullu alkaa jonku 2kk seukkaksen takia säätämään 3 lapsen matkoja?

Jos uus muija on esitelty lapsille ja suhde on sellainen kuten alussa pitääkin, eli haluaa olla kokoajan yhdessä, niin miksi uutta muijaa ei voi ottaa reissuun mukaan? Perumista minäkään en kyllä tekis.

 

En ole koskaan ymmärtänyt miksi lasten vuoksi pitää tehdä vielä eron jälkeen perheenä yhdessä asioita. Jos perhettä ei enää ole, niin miksi uskotella lapsille niin ja antaa kenties turhaa toivoa vanhempien yhteen palaamisesta? Minä en ainakaan välitä tehdä exäni kanssa mitään. Jos ap on jo lapsille esitelty ja suhde muutenkin on vakava, niin äiti voisi fiksusti vetäytyä reissusta ja antaa uudelle kumppanille oivan mahdollisuuden tutustua lapsiin vielä paremmin. Siis, jos todella on entisen miehensä ystävä ja haluaa tälle vain hyvää.

 

Ja uusi muija voi aivan hyvin antaa miehen ja ex:n mennä lasten kanssa ISÄNÄ JA ÄITINÄ jos kerran arvostaa miestä ja suhde on vakaalla pohjalla. 2kk seukkailun jälkeen uusi pimu tuskin on lapsille kovin läheinen. Ja lapsille on nimenomaan sanottu, että parin päivän reissu isän ja äidin kanssa on sovittu. Miksi se pitäisi muuttaa isän ja uuden naisen panolomaksi tai ottaa uusi tyttöystävä kyttäämään olemattomuuksia?

[QUOTE="Vieras";28823819]En ole koskaan ymmärtänyt miksi lasten vuoksi pitää tehdä vielä eron jälkeen perheenä yhdessä asioita. Jos perhettä ei enää ole, niin miksi uskotella lapsille niin ja antaa kenties turhaa toivoa vanhempien yhteen palaamisesta? Minä en ainakaan välitä tehdä exäni kanssa mitään. Jos ap on jo lapsille esitelty ja suhde muutenkin on vakava, niin äiti voisi fiksusti vetäytyä reissusta ja antaa uudelle kumppanille oivan mahdollisuuden tutustua lapsiin vielä paremmin. Siis, jos todella on entisen miehensä ystävä ja haluaa tälle vain hyvää.[/QUOTE]

 

Miehellä on oikeus tehdä mitä tahtoo, mutta sinä voit päättää jatkatko seurustelu tuollaisen miehen kanssa.

 

[QUOTE="Vieras";28823819]En ole koskaan ymmärtänyt miksi lasten vuoksi pitää tehdä vielä eron jälkeen perheenä yhdessä asioita. Jos perhettä ei enää ole, niin miksi uskotella lapsille niin ja antaa kenties turhaa toivoa vanhempien yhteen palaamisesta? Minä en ainakaan välitä tehdä exäni kanssa mitään. Jos ap on jo lapsille esitelty ja suhde muutenkin on vakava, niin äiti voisi fiksusti vetäytyä reissusta ja antaa uudelle kumppanille oivan mahdollisuuden tutustua lapsiin vielä paremmin. Siis, jos todella on entisen miehensä ystävä ja haluaa tälle vain hyvää.[/QUOTE]

Täyspeesi tälle!

 

Lapset takuulla vaihtavat riemusta kiljuen äitinsä tuntemattomaan naikkoseen reissuun. Ja naikkonen mukaan reissuun, panolomalle juu lasten kanssa. Reissu kerran on sovittu niin silloin niin tehdään, en minä ainakaan lähtisi pettämään lasteni luottamusta, mun puolesta 2 kk seurustelu voi loppua sitten siihen paikkaan, ei oltu meitä tarkoitettu yhteen.

 

[QUOTE="Vieras";28823840]Ja uusi muija voi aivan hyvin antaa miehen ja ex:n mennä lasten kanssa ISÄNÄ JA ÄITINÄ jos kerran arvostaa miestä ja suhde on vakaalla pohjalla. 2kk seukkailun jälkeen uusi pimu tuskin on lapsille kovin läheinen. Ja lapsille on nimenomaan sanottu, että parin päivän reissu isän ja äidin kanssa on sovittu. Miksi se pitäisi muuttaa isän ja uuden naisen panolomaksi tai ottaa uusi tyttöystävä kyttäämään olemattomuuksia?[/QUOTE]

No eihän sen tarvitse mikään panoloma olla. Ja juurihan kirjoitin, että jos uusi on lapsille esitelty ja suhde vakava. Edelleen toistan, etten ymmärrä miksi pitää leikkiä perhettä, jos ei sitä enään oikeasti olla, lapsille vain turhaa toivoa, ehkä. Taidat olla katkeroitunut entinen vaimo, kun noin riemastuit... Ja tämä oli vain yksi näkökulma. Minä en ainakaan entisenä vaimona ole millään tavalla puuttunut entiseni elämään, enkä uuteen parisuhteeseen. Minusta on entiseltä vaimolta fiksua vetäytyä kauemmas, jos toisella on uusi parisuhde. Ja jos haluaa kaveerata, yrittää mielummin tutustua uuteen ja tuoda esille, ettei ole uhka vaan haluaa entiselle miehelleen kaikkea hyvää.

 

Näin juuri. 2kk seurustelun kohdalla uuden pimun on hyvä tajuta olevansa "altavastaaja" positiivisella tavalla toki ja ammentaen sieltä luottamusta mieheen.

Todella säälittävää kun heti pitäisi päästä maailman napa-asemaan jossa lapsille luvattuja asioita muutellaan.

[QUOTE="vieras";28823869]Lapset takuulla vaihtavat riemusta kiljuen äitinsä tuntemattomaan naikkoseen reissuun. Ja naikkonen mukaan reissuun, panolomalle juu lasten kanssa. Reissu kerran on sovittu niin silloin niin tehdään, en minä ainakaan lähtisi pettämään lasteni luottamusta, mun puolesta 2 kk seurustelu voi loppua sitten siihen paikkaan, ei oltu meitä tarkoitettu yhteen.[/QUOTE]

 

Me käytiin yhdessä eksän ja lasten kanssa viikon matkalla eron jälkeen. Matka oli varattu ja osittain jo maksettu ennen eroa. Mitään ei todellakaan tapahtunut matkan aikana, oltiinhan me hyvänen aika erottu.

Hälytyskellot alkaisi siinä vaiheessa soimaan, jos matka täytyisi jonkun osapuolen mielestä perua. Itse ainakin ajattelen tälläkin hetkellä omasta eksästäni, että hän on kuin kuka tahansa ihminen. Tiedän, etten voi enää saada tunteita häntä kohtaan. Miksi ihmeessä olisin hänestä muussa tapauksessa eronnut?

 

Mielenkiintoista kuinka uusi nainen muuttuu täällä naikkoseksi ja pimuksi. Täällä on ilmeisesti useita katkeroituneita ex-vaimoja?

 

[QUOTE="Mies";28823674]Tai miten kauniisti naiset ajattelevat itsestään jos ovat ex-miehen kanssa "ystäviä" kaveruutta ja muka lasten takia oloa. Munaahan ne vain haluavat, kuten kaikilta miehiltä jotka ovat 100m säteellä pillustaan.[/QUOTE]

Munakotkat

 

[QUOTE="vieras";28823658]No miksi ei? Mun luona kävi juuri viime viikolla exäni, kahviteltiin ja lapsemme leikkivät yhdessä, yhteisiä lapsia ei ole ja kummallakin meistä on uuudet puolisot. Mun ukko oli töissä ja exän akka koulutusmatkalla. Mitään outoa en tuossa kahvittelussa kyllä näe, ei exä eikä kummankaan uudet puolisotkaan. Jos olisimme halunneet olla yhdessä, ei oltais alunperin edes erottu.

Sitä ihmettelen että jos ap.n suhde on hyvällä tolalla ja lapsetkin on jo nähnyt, niin miksi mies ei pyydä häntä reissuun mukaan?[/QUOTE]

Nyt ei puhuttu yhteisistä kahvihetkistä, joissa kaikki osapuolet mukana.

Olisko nykyisestä miehestäsi ok, jos lähtisit exäsi ja lastesi kanssa matkalle?

 

ja peitto heiluu

 

Muuttunee juuri AP:n asenteen vuoksi hieman "pimatsuksi".
Jos AP ottaisi asian eri tavalla, hän voisi olla "tuleva rouva"

[QUOTE="Vieras";28823888]Mielenkiintoista kuinka uusi nainen muuttuu täällä naikkoseksi ja pimuksi. Täällä on ilmeisesti useita katkeroituneita ex-vaimoja?[/QUOTE]

 

[QUOTE="Vieras";28823819]En ole koskaan ymmärtänyt miksi lasten vuoksi pitää tehdä vielä eron jälkeen perheenä yhdessä asioita. Jos perhettä ei enää ole, niin miksi uskotella lapsille niin ja antaa kenties turhaa toivoa vanhempien yhteen palaamisesta? Minä en ainakaan välitä tehdä exäni kanssa mitään. Jos ap on jo lapsille esitelty ja suhde muutenkin on vakava, niin äiti voisi fiksusti vetäytyä reissusta ja antaa uudelle kumppanille oivan mahdollisuuden tutustua lapsiin vielä paremmin. Siis, jos todella on entisen miehensä ystävä ja haluaa tälle vain hyvää.[/QUOTE]

Erolapsena voin sanoa että älyttömän hieno ja iso asia että vanhemmat ovat hyvissä väleissä ja voivat tehdä vaikka reissuja yhdessä. Lapsille ei tule sitä oloa että ainoastaan minun takia nämä kaksi joutuvat olemaan väkisin tekemisissä. Ja kyllä vaikka ymmärrän sen järjellä ettei tämä ole minun vikani niin tunteella lapsena ja hiukan aikuisenakin olen tuntenut syyllisyyttä. Ja kyllä se perhe on edelleen olemassa vaikka me kaikki vanhemmat ja sisarukset asumme erillään. Lapsille voi jutella ettei tämä tarkoita yhteenpaluuta, vaan että voimme perheenä edelleen tehdä asioita. Minusta olisi hirveää että ihminen jota olen vuosia(kymmeniä) rakastanut ja lapsia saanut, olisi minulle merkityksetön ihminen missään vaiheessa elämääni. Vaikka puolisona eroisimme, tulee hän olemaan yksi mierkittävimmistä ihmisistä elämässäni. Tietenkin jos niitä miehiä on joka sormelle tai vain muutaman vuoden juttuja niin ei kai siinä oikein yhteyttä tule.

 

Me ollaan oltu yksissä 8kk miehen kanssa ja en todellakaan hyväksyisi mitään lomareissuja ex-perheen kanssa. Vaikka lapsi on vain vuoroviikoin meillä, on meidän perhe silti ME, eksä on se ulkopuolinen vaikka toki asioihin vaikuttaakin paljon (ja hyvissä väleissä ollaan).

Joulut ym vietetään meidän perheen kesken enkä tosiaankaan nielisi mitään yhteisiä reissuja, edes päiväsellaisia saati saman huoneen jakamista

Luotan mieheeni 110%, tiedän ettei palaisi ikikuunapäivänä entiseen ja on minulle uskollinen. Silti, se nyt on mun mies. Riittää, että eksään joutuu olemaan lapsen takia yhteydessä, tietenkin. Enkä sitä pane pahakseni, lapsen etu on mullekin tärkeä ja tiedän että se on meidän elämässä etusijalla. Tiedän mihin olen ryhtynyt mutta tuollaiset reissut - nounou ja nou, olishan se meidän yhteisestä ajasta pois!!! Lapsikin tietää että isä ja minä ollaan nyt se pari, eikä sen tarvi herätellä mitään toiveita, että vanhemmat palais yhteen.

 

Erolapsena voin sanoa että älyttömän hieno ja iso asia että vanhemmat ovat hyvissä väleissä ja voivat tehdä vaikka reissuja yhdessä. Lapsille ei tule sitä oloa että ainoastaan minun takia nämä kaksi joutuvat olemaan väkisin tekemisissä. Ja kyllä vaikka ymmärrän sen järjellä ettei tämä ole minun vikani niin tunteella lapsena ja hiukan aikuisenakin olen tuntenut syyllisyyttä. Ja kyllä se perhe on edelleen olemassa vaikka me kaikki vanhemmat ja sisarukset asumme erillään. Lapsille voi jutella ettei tämä tarkoita yhteenpaluuta, vaan että voimme perheenä edelleen tehdä asioita. Minusta olisi hirveää että ihminen jota olen vuosia(kymmeniä) rakastanut ja lapsia saanut, olisi minulle merkityksetön ihminen missään vaiheessa elämääni. Vaikka puolisona eroisimme, tulee hän olemaan yksi mierkittävimmistä ihmisistä elämässäni. Tietenkin jos niitä miehiä on joka sormelle tai vain muutaman vuoden juttuja niin ei kai siinä oikein yhteyttä tule.

Hyvissä väleissä voi toki olla, mutta entinen puoliso voisi kunnioittaa toisen uutta parisuhdetta. Se ei ole lapsilta pois. Päinvastoin. Elämä jatkuu eteenpäin, vanhemmat ovat tahoillaan onnellisia, lapsilla on jatkossa kenties vielä enemmän välittäviä aikuisia ympärillä. Sitä ydinperhettä kun ei enään ole, niin miksi sitä pitäisi perhe-lomiakaan viettää. Minkälaiseksi kasvaa lapsen ymmärrys, mitä on normaali parisuhde ja perhe? Mustasukkaisuuskin kuuluu terveessä määrin normaaliin parisuhteeseen.

 

[QUOTE="Vieras";28823973]Hyvissä väleissä voi toki olla, mutta entinen puoliso voisi kunnioittaa toisen uutta parisuhdetta. Se ei ole lapsilta pois. Päinvastoin. Elämä jatkuu eteenpäin, vanhemmat ovat tahoillaan onnellisia, lapsilla on jatkossa kenties vielä enemmän välittäviä aikuisia ympärillä. Sitä ydinperhettä kun ei enään ole, niin miksi sitä pitäisi perhe-lomiakaan viettää. Minkälaiseksi kasvaa lapsen ymmärrys, mitä on normaali parisuhde ja perhe? Mustasukkaisuuskin kuuluu terveessä määrin normaaliin parisuhteeseen.[/QUOTE]

Näinpä! Eikös tässä tapauksessa se uusi suljeta pois ja aiheuttaa näin hallaa uudelle parisuhteelle lasten silmissä?

 

[QUOTE="Vieras";28823819]En ole koskaan ymmärtänyt miksi lasten vuoksi pitää tehdä vielä eron jälkeen perheenä yhdessä asioita. Jos perhettä ei enää ole, niin miksi uskotella lapsille niin ja antaa kenties turhaa toivoa vanhempien yhteen palaamisesta? Minä en ainakaan välitä tehdä exäni kanssa mitään. Jos ap on jo lapsille esitelty ja suhde muutenkin on vakava, niin äiti voisi fiksusti vetäytyä reissusta ja antaa uudelle kumppanille oivan mahdollisuuden tutustua lapsiin vielä paremmin. Siis, jos todella on entisen miehensä ystävä ja haluaa tälle vain hyvää.[/QUOTE]

Täysi peesi tälle!!

 

Mitenkä se ei ole lapsilta pois niille on luvattu, että isä ja äiti lähtee reissuun? Miksi lapsille ei voi sanoa, että isä ja äiti ovat nyt kavereita? Ja miksi eivät voi olla?
Kumpi on normaalimpaa, lasten vanhemmat ovat kavereita keskenään vai se että parisuhteessa ollaan mustasukkaisia?

[QUOTE="Vieras";28823973]Hyvissä väleissä voi toki olla, mutta entinen puoliso voisi kunnioittaa toisen uutta parisuhdetta. Se ei ole lapsilta pois. Päinvastoin. Elämä jatkuu eteenpäin, vanhemmat ovat tahoillaan onnellisia, lapsilla on jatkossa kenties vielä enemmän välittäviä aikuisia ympärillä. Sitä ydinperhettä kun ei enään ole, niin miksi sitä pitäisi perhe-lomiakaan viettää. Minkälaiseksi kasvaa lapsen ymmärrys, mitä on normaali parisuhde ja perhe? Mustasukkaisuuskin kuuluu terveessä määrin normaaliin parisuhteeseen.[/QUOTE]

 

Suunnitelmat oli tehty jo aiemmin. Niitäkö pitäisi muuttaa pari kk seukkailun takia?
Lapset pitävät tuommoista hyvin luonnollisena, toisin kuin takajaloillaan hirnuvat mustasukkaiset pimatsut.

Näinpä! Eikös tässä tapauksessa se uusi suljeta pois ja aiheuttaa näin hallaa uudelle parisuhteelle lasten silmissä?

 

[QUOTE="Vieras";28824016]Suunnitelmat oli tehty jo aiemmin. Niitäkö pitäisi muuttaa pari kk seukkailun takia?
Lapset pitävät tuommoista hyvin luonnollisena, toisin kuin takajaloillaan hirnuvat mustasukkaiset pimatsut.[/QUOTE]

No tässä tietty vaikuttaa se, kuin tiiviisti ap on miehensä kanssa tekemisissä. Mä olen suunnilleen asunut sen luona alusta asti ja välimatkan takia nähdään vain viikonloppuisin. Ollaan myös oltu ihan tosissaan melko alusta.

Ehkei mies koe tätä niin merkittävänä, kun on eksän kans silti lähdössä reissuun?

 

[QUOTE="Vieras";28823819]En ole koskaan ymmärtänyt miksi lasten vuoksi pitää tehdä vielä eron jälkeen perheenä yhdessä asioita. Jos perhettä ei enää ole, niin miksi uskotella lapsille niin ja antaa kenties turhaa toivoa vanhempien yhteen palaamisesta? Minä en ainakaan välitä tehdä exäni kanssa mitään. Jos ap on jo lapsille esitelty ja suhde muutenkin on vakava, niin äiti voisi fiksusti vetäytyä reissusta ja antaa uudelle kumppanille oivan mahdollisuuden tutustua lapsiin vielä paremmin. Siis, jos todella on entisen miehensä ystävä ja haluaa tälle vain hyvää.[/QUOTE]

Ei perheenä tietenkään, mutta isänä ja äitinä. Eihän se vanhemmuus mihinkään katoa eron jälkeen. Meidän esikoinen kävi muun syyn takia viime talvena koulupsykologilla. Psykologi kertoi pojan sanoneen, että parasta on se, että äiti ja isä on hyvissä väleissä. Se vuoksi uudet puolisotkin on ollut niin helppo hyväksyä. Toisin sanoen, jos vanhempien välit on huonot, niin usein lapsen viha, kiukku ja muut negatiiviset tunteet kohdistuu vanhempien uusiin kumppaneihin.

Kyllä lapset varmasti lähtevät mieluummin omien vanhempiensa kanssa kuin isän ja hänen uuden tyttöystävän. Sillä kokoonpanolla ei ainakaan kannata lähteä. Lapset eivät välttämättä sen reissun jälkeen voisi vähään aikaan hyväksyä tätä uutta naista, jos hän kirjaimellisesti veisi äidin paikan.