"Lilja"
Meillä on perhe kihlattuni kanssa johon kuuluu kaksi minun omaa lasta ja yksi meidän yhteinen. Pienin lapsista on 1,4vuotta.(mieheni sanoo aina että kaikki lapsemme ovat hänelle yhtä tärkeitä)
Mieheni äiti soitti pojalleen illalla noin klo 22 ja halusi puhua vain siten että mieheni kuulee yksin hänen asiansa(olin yhtäaikaa parvekkeella tupakilla josta menin sitten sisälle ja ovi suljettiin).
Puhelu kesti noin puolitunti ja ensin mieheni sanoi että hänen äitinsä oli ollut huolissaan mieheni raha-asioista ja pyytänyt miestäni tekemään huomenna sitä sun tätä ja ottamaan häneen sitten yhteyttä.
Sanoin miehelleni että aijaa vai sellasta oli asiana ja että oletin keskustelun liittyneen minuun jotenkin,hetkisen mies oli hiljaa ja kertoi äitinsä pyytäneen voisiko mieheni ja hänen lapsensa(eli meidän pienin) mennäkin seuraavalla kerralla kahdestaa hänen luokseen vierailulle-kuulostaako muista kuin ainoastaa minusta aika törkeältä käytökseltä?
Olemme tähän asti käyneet kerran kuussa hänen luonaan vierailulla koska muutimme hänestä 200km päähän ja hän on vastavuoroisesti tullut meille vierailulle tänne.
Minun lapseni pitävät häntä mummonaan koska muihin mummoihin sidettä ei juurikaa voi sanoa olevan.
Toisena mieleni pahoittavana änkeenä on se että olemme kihlautuneet vastikään kaikista vastoinkäymisistämme huolimatta ja yhtään onnentoivotusta tältä tulevalta 'anopilta' ei ole kuulunut saatikaan että hän olisi osallistunut millään tavalla hääjärjestelyihin tai niihin liittyviin keskusteluihin.
Mieheni ei suostu ymmärtämään ikinä minun puolta äitiinsä liittyvissä asioissa ja eilenkin riita paisui yli äyräiden sillä nuotilla että mies paineli aamulla töihin ilman sormusta - voiko toista ihmistä saada muuttumaan vai olenko ainoastaan hölmö kun jaksan yrittää?
Oma kantani on että mieheni tulisi tehdä selväksi äidilleen että on valinnut minut ja meidän perheen ja jos äitinsä aidosti poikaansa rakastaisi hänen tulisi kunnioittaa poikansa valintaa, mutta ei. Napanuora venyy ja venyy eikä näytä missään vaiheessa katkeavan heidän väliltään.
Mieheni äiti soitti pojalleen illalla noin klo 22 ja halusi puhua vain siten että mieheni kuulee yksin hänen asiansa(olin yhtäaikaa parvekkeella tupakilla josta menin sitten sisälle ja ovi suljettiin).
Puhelu kesti noin puolitunti ja ensin mieheni sanoi että hänen äitinsä oli ollut huolissaan mieheni raha-asioista ja pyytänyt miestäni tekemään huomenna sitä sun tätä ja ottamaan häneen sitten yhteyttä.
Sanoin miehelleni että aijaa vai sellasta oli asiana ja että oletin keskustelun liittyneen minuun jotenkin,hetkisen mies oli hiljaa ja kertoi äitinsä pyytäneen voisiko mieheni ja hänen lapsensa(eli meidän pienin) mennäkin seuraavalla kerralla kahdestaa hänen luokseen vierailulle-kuulostaako muista kuin ainoastaa minusta aika törkeältä käytökseltä?
Olemme tähän asti käyneet kerran kuussa hänen luonaan vierailulla koska muutimme hänestä 200km päähän ja hän on vastavuoroisesti tullut meille vierailulle tänne.
Minun lapseni pitävät häntä mummonaan koska muihin mummoihin sidettä ei juurikaa voi sanoa olevan.
Toisena mieleni pahoittavana änkeenä on se että olemme kihlautuneet vastikään kaikista vastoinkäymisistämme huolimatta ja yhtään onnentoivotusta tältä tulevalta 'anopilta' ei ole kuulunut saatikaan että hän olisi osallistunut millään tavalla hääjärjestelyihin tai niihin liittyviin keskusteluihin.
Mieheni ei suostu ymmärtämään ikinä minun puolta äitiinsä liittyvissä asioissa ja eilenkin riita paisui yli äyräiden sillä nuotilla että mies paineli aamulla töihin ilman sormusta - voiko toista ihmistä saada muuttumaan vai olenko ainoastaan hölmö kun jaksan yrittää?
Oma kantani on että mieheni tulisi tehdä selväksi äidilleen että on valinnut minut ja meidän perheen ja jos äitinsä aidosti poikaansa rakastaisi hänen tulisi kunnioittaa poikansa valintaa, mutta ei. Napanuora venyy ja venyy eikä näytä missään vaiheessa katkeavan heidän väliltään.