G: Jos olet nyt Sen Oikean kanssa...

En kyllä muuttaisi mitään. Yleensä pyrin muutenkin ajattelemaan, että mennyt on mennyttä. Siihen ei voi enää palata eikä sitä voi muuttaa.

 

Viesti karkasi kesken...

Olen myös tyytyväinen, että meillä molemmilla on jonkin verran seksikokemuksia muiden kanssa. Ainakaan sitä ei nyt haikaile muiden perään. Saatiin tarpeeksi kokeilla ja seikkailla ja osataan nyt rauhoittua olemaan ihan kahdestaan.

Seksikokemukset erilaisten ihmisten kanssa ovat myös opettaneet, millainen minä itse olen seksuaalisesti. Tiedän, mistä pidän ja mieheni tietää, mistä hän pitää. Osaamme ja uskallamme myös näyttää näitä asioita toisillemme. Seksuaalista itseluottamusta on myös kehittynyt sen verran, että uskallan heittäytyä hetkeen mieheni kanssa.

Kokemukset aiempien kumppanien kanssa saavat myös arvostaman joitain puolia miehessäni. Aiempien kokemusten kautta opin, mistä pidän ja millaisen kumppanin kanssa sovin yhteen. Sitten kun hänet löysin, ymmärsin pitää kiinni!

 

En vaihtaisi aiempaa kokemusta pois vaikka osa muistoista hävettää ja kaduttaakin. Osaan arvostaa suhdettani ja miestäni nyt kun olen nähnyt mitä parisuhde voi kurjimmillaan olla..

 

Sinä kun toistuvasti eri ketjuissa jankutat sitä miten huono itsetuntosi on, miten sinä olet hankala ja vajaavainen jne, miksi et pyri muuttamaan toimintaasi ja ajatusmallejasi? Miksi et hae apua noin vakavaan mustasukkaisuuteen ja epävarmuuteen?
Valitettavasti siitäkin huolimatta että tunnut olevan älykäs ja sydämellinen persoona, päällimmäisenä sinusta jää kuva sellaisesta hermoheikosta ja ahdistuneesta ruikuttajasta joka janoaa tulla kuulluksi ja nähdyksi. Eniten minua huolettaa kuinka kauan Data jaksaa kannatella sinun hermojesi raunioita vaikka taatusti hän sinulta paljon saa takaisinkin. Mutta oikeasti, miksi et voisi pikkuisen ryhdistäytyä? Vuosi on lyhyt aika parisuhteessa ja se menee helposti vielä sietäen tuollaista tasapainoilua ja toisen hyysäämistä ja pelastamista, mutta pitkässä juoksussa voi käydä hyvinkin raskaaksi.
Olet aikuinen ihminen, koeta edes kulkea pää pystyssä äläkä joka helvetin mutkassa nälvi itseäsi ja ole tuollainen raukka. Anteeksi.

Mistä tiedät olenko hakenut vai en?

 

Sinä kun toistuvasti eri ketjuissa jankutat sitä miten huono itsetuntosi on, miten sinä olet hankala ja vajaavainen jne, miksi et pyri muuttamaan toimintaasi ja ajatusmallejasi? Miksi et hae apua noin vakavaan mustasukkaisuuteen ja epävarmuuteen?
Valitettavasti siitäkin huolimatta että tunnut olevan älykäs ja sydämellinen persoona, päällimmäisenä sinusta jää kuva sellaisesta hermoheikosta ja ahdistuneesta ruikuttajasta joka janoaa tulla kuulluksi ja nähdyksi. Eniten minua huolettaa kuinka kauan Data jaksaa kannatella sinun hermojesi raunioita vaikka taatusti hän sinulta paljon saa takaisinkin. Mutta oikeasti, miksi et voisi pikkuisen ryhdistäytyä? Vuosi on lyhyt aika parisuhteessa ja se menee helposti vielä sietäen tuollaista tasapainoilua ja toisen hyysäämistä ja pelastamista, mutta pitkässä juoksussa voi käydä hyvinkin raskaaksi.
Olet aikuinen ihminen, koeta edes kulkea pää pystyssä äläkä joka helvetin mutkassa nälvi itseäsi ja ole tuollainen raukka. Anteeksi.

Olen ehkä outo, mutta juuri tuosta piirteestä astrolabessa pidän. Ei kaikkien tarvitse olla niin uhkuvan itsevarmoja.

 

[QUOTE="mies";28689196]Niin, mutta onhan tuo myös psykologisesti ja moraalisesti ihan järkeenkäypää yleisellä tasolla. Poikkeuksiahan voi olla, en ole vain tainnut tavata sellaista naista. Naisilla on tuntunut olevan jotain traumantapaisia vammoja ja ehkä yleinen elämänasenne on muuttunut kovemmaksi ja turvattomammaksi.



Miesystävilläni on aika vähäinen määrä seksikokemuksia eri kumppanien kanssa ja he ovat ulkoa katsottuna kestävissä parisuhteissa jokainen. Eli jonkinlainen preferenssi laadusta, määrän sijaan, näyttäisi olevan viisasta myös lähipiirissäni. On mahdoton itseni sanoa, vahingoittuvatko miehetkin juuri samalla tavalla runsaista kokemuksistaan. En ehkä pitäisi naista ja miestä tässäkään täysin identtisenä.[/QUOTE]

Koska olet sovinistinen muka-tunteellinen ja itserakas hupakko.

 

Mistä tiedät olenko hakenut vai en?

Sun pitäs opetella puhumaan itsestäsi kauniimmin. Se kun toistat koko ajan, kuinka huono olet, se vain vahvistaa surkimus-identiteettiäsi. Sulla on kunminkin ihan oikeus olla juuri sinä.

 

Mistä tiedät olenko hakenut vai en?

Hyvä jos olet!

 

Olen ehkä outo, mutta juuri tuosta piirteestä astrolabessa pidän. Ei kaikkien tarvitse olla niin uhkuvan itsevarmoja.

Minäkin oikeastaan pidän, mutta pelkään, ettei puoliso jaksa sitä pitkään. Minun on ulkopuolisena helppo pitää ressukaksi tekeytyvästä, mutta entä siellä kotona? Toisaalta hän on minusta ottanut sen roolikseen nyt hyvin vahvasti avioiduttuaan, sitä ennen hän esitti (ilmeisesti siis esitti) vahvaa yksinhuoltajaäitiä. Jos se ei ollut totta, onko tämäkään uusi rooli? Anteeksi astro, että analysoin sinua näin.

 

Olen ehkä outo, mutta juuri tuosta piirteestä astrolabessa pidän. Ei kaikkien tarvitse olla niin uhkuvan itsevarmoja.

Ei tietenkään, jokaisella on heikot kohtansa. Mutta jo ihan parin viime päivän palstailun perusteella voisi sanoa että joka käänteessä jos pitää toitottaa miten on kaikin puolin vähän "huono", se kyllä herättää ihmetystä.

 

Mä olen huomannut muutamassa vastentahtoisesti sinkkuna olevassa (nais)tuttavassa sen piirteen, että omien odotusten ja toisaalta omien edellytysten välillä on valtava ristiriita. Itseä pidetään niin erinomaisena ihmisenä, että ei kelpuuteta muita kuin korkeastikoulutettuja, yli 180-senttisiä, liikunnallisia, täysraittiita ja kulturelleja miehiä, jotka osaavat rakentaa itse omakotitalon ja keskustella samaan hengenvetoon sotienjälkeisestä modernismista kotimaisessa kirjallisuudessa. Itse ollaan kuitenkin aivan tavallisia pulliaisia, mutta sitä ei jostakin syystä ymmärretä. Valitettavan usein nämä naiset ovat jääneet sitten roikkumaan kiinni johonkin tuollaiseen alfaurokseen, jolla on kuitenkin jatkuva haku päälle samanlaisen alfanaaraan varalle. Sitten kun se alfanaaras löytyy - usein itseä reilusti nuorempien naisten joukosta - ollaan vihaisia tälle miehelle, että miksei se alkanutkaan mua. Eli seksi ja satunnainen yhteydenpito kelpasi niin kauan kuin rinnalle löytyi se todellinen rakkaus. Ulkoisia ihanteita kannattaisi hieman höllentää ja keskittyä niiden sijaan saamaan hyvää, tasa-arvoista kohtelua.

Jälleen samaa mieltä Viehätyksessä ei saisi ylianalysoida eikä laskelmoida liikaa - juuri nämä piirteet tulevat mukaan kun ihminen on liian varovainen, pelkää heittäytyä kuin lapsi. Ulkoinen viehätyksen tunne tosin on itselleni tärkeää - mutta se voi olla todella monin eri tavoin. Tuntuu että naiset ovat alkaneet vaatia mieheltä enemmän kuin miehet naiselta, ja se sopii yhteen väitteeni kanssa, jonka mukaan naiset hallitsevat parinvalinnan teoriaa Suomessa.

Juuri taannoin kohtasin netissä naisen, joka oli todella vaativa, mutta kuitenkin itse mm. sangen vaatimaton kauneudeltaan. Ihmisen pitäisi olla realistinen olematta itseään aliarvioiva. Ei minunkaan naiseni tarvitse olla mikään "älytön" koska en ole sitä itsekään Mutta en rehdisti voi myöskään sanoa, että naiseni voi olla ulkoisesti aivan millainen tahansa.

 

En usko siihen että ihmiselle olisi olemassa "se oikea". Meillä molemmille on ollut aikaisempia seurustelu- ja seksisuhteita, ja olen tyytyväinen näin. Luulen että on jopa parempi että kummallakin on kokemusta parisuhteista ja seksistä myös muidenkin kanssa ennen puolison löytymistä, ei ehkä niin helposti tule haikailtua että olisiko sittenkin ruoho vihreämpää aidan toisella puolella, kun siitä "aidan toisesta puolesta" olisi jo kokemusta. Eikä tämä ole vain omaa tuumailua, vaan ikävä kyllä lähipiirissä nähtyä..

 

[QUOTE="mies";28689196]Niin, mutta onhan tuo myös psykologisesti ja moraalisesti ihan järkeenkäypää yleisellä tasolla. Poikkeuksiahan voi olla, en ole vain tainnut tavata sellaista naista. Naisilla on tuntunut olevan jotain traumantapaisia vammoja ja ehkä yleinen elämänasenne on muuttunut kovemmaksi ja turvattomammaksi.

Miesystävilläni on aika vähäinen määrä seksikokemuksia eri kumppanien kanssa ja he ovat ulkoa katsottuna kestävissä parisuhteissa jokainen. Eli jonkinlainen preferenssi laadusta, määrän sijaan, näyttäisi olevan viisasta myös lähipiirissäni. On mahdoton itseni sanoa, vahingoittuvatko miehetkin juuri samalla tavalla runsaista kokemuksistaan. En ehkä pitäisi naista ja miestä tässäkään täysin identtisenä.[/QUOTE]

Miksi sinulla on ylipäätään jaotella tuntemasi ihmiset sukupuolen mukaan? Jos tosiaan tunnet heidät "ihmisinä", miksi puhut heistä naisina? Puhut koko ajan naisista, et ystävistä, tuttavista, henkilöistä tms. Onko tarkoituksesi korostaa sukupuolien erilaisuutta vai haluatko tuoda ilmi, että he ovat sinun "kokemuksiasi"?

 

[QUOTE="mies";28689016]Tunnen naisia ihmisinä ja olen koko ajan puhunut tästä eniten. En siis todellakaan mene sänkyyn kaikkien tuntemieni naisten kanssa.

Seksin toimivuus taas ei yksinkertaisesti voi perustua täydellisyydelle. Parhainkin seksi on aina vajaata ja juuri siinä on sen voima. Olemme ihmisiä, emme koneita. Kortit jaetaan tavallaan aina uudestaan.[/QUOTE]

hmm... ehkä et mies ole vielä tavannut Sitä Oikeaa tai ketään heistä?

 

[QUOTE="vieras";28689110]Miten sinä onnistut olemaan aina kaikessa keskimääräistä enemmän?[/QUOTE]

Miten niin? Olen varmasti esim. keskimääräistä huonompi käsitöissä

 

En muuttaisi omastani tai mieheni seksihistoriasta mitään. Niin negatiivisia kokemuksia ei ole, että haluaisin yhtäkään kokemusta pyyhkiä pois tai unohtaa. Etenkin parisuhteissa harrastettu seksi on opettanut todella paljon

 

[QUOTE="mies";28688626]Minusta ihmisen ei ole pakko kokea tietääkseen mitä haluaa. Se on enemmänkin vain meillä yleinen tapa ajatella asiaa. Joku voi olla niin periaatteellinen, ettei hänen tarvitse kokeilla tietääkseen vaan hän tietää jo, vakaumuksensa takia.[/QUOTE]

Mieheni tuntien, hänen kohdallaan tuo "kokeiluvaihe" noiden naisten kanssa on ollut erittäin tärkeä vaihe hänen elämässään. Se on muokannut miestäni paljon ja se on itsellenikin helpottava tieto; ei tule sellaista tunnetta että mitä jos mies löytääkin jonkun paremman jne.
Mies on kokeillut, nähnyt ja valloittanut sen verran että tietää nyt mitä haluaa eikä ole jäänyt mitään ns.villiä nuoruutta elämättä. Tämä pätee siis mieheeni eikä hän olisi ollut valmis asettumaan aloilleen ilman noita vuosia.

Minä en itse tarvitse laajaa kokemuspohjaa tietääkseni mitä haluan tai en, se on aina ollut selvää.

 

[QUOTE="vieras";28689121]Mitä tuo tarkoittaa? Miten vuorovaikutussuhde on kiinnostunut? Kirjoitat sanoja peräkkäin, mutta unohdat miettiä, mitä ne tarkoittavat tai mitä itse tarkotat.[/QUOTE]

Puhun suhteiden dynamiikasta. Kaikki vuorovaikutus ei pidä tärkeänä sitä, millainen toinen ihminen on ihmisenä.

 

[QUOTE="mies";28689246]Miten niin? Olen varmasti esim. keskimääräistä huonompi käsitöissä [/QUOTE]

Mites laulupuoli?

 

Miksi sinulla on ylipäätään jaotella tuntemasi ihmiset sukupuolen mukaan? Jos tosiaan tunnet heidät "ihmisinä", miksi puhut heistä naisina? Puhut koko ajan naisista, et ystävistä, tuttavista, henkilöistä tms. Onko tarkoituksesi korostaa sukupuolien erilaisuutta vai haluatko tuoda ilmi, että he ovat sinun "kokemuksiasi"?

Siis miksi sinulla on tarve.

Joo, ensi kerralla oikoluen, ennen lähettämistä :ashamed:

 

[QUOTE="jaa-a";28689202]Seksikokemukset erilaisten ihmisten kanssa ovat myös opettaneet, millainen minä itse olen seksuaalisesti. Tiedän, mistä pidän ja mieheni tietää, mistä hän pitää. Osaamme ja uskallamme myös näyttää näitä asioita toisillemme. Seksuaalista itseluottamusta on myös kehittynyt sen verran, että uskallan heittäytyä hetkeen mieheni kanssa.[/QUOTE]

Tuo on erittäin hyvä. Oman kokemukseni pohjalta edelliset suhteet ovat olleet paljon enemmän synkkä varjo naisten yllä.

Toisaalta oman seksuaalisuuden rikkauteen ei pakollisesti tarvita suurta määrää eri ihmisiä. Samalla lailla villapaitaan pukeutuva nainen _voi_ olla himokkaampi ja seksuaalisempi kuin stringeissä keikistelevä nainen. "Sisin" ja oma persoona on ympäristöä ratkaisevampi tekijä, koska ihmisen luonne ei ole täysin sidottu ulkoisiin/yhteisöllisiin tekijöihin. Sosiologian peruskauraa tämä

 

Koska olet sovinistinen muka-tunteellinen ja itserakas hupakko.

Vaimo-Rakas ei olekaan niin "rakas"

 

Miksi sinulla on ylipäätään jaotella tuntemasi ihmiset sukupuolen mukaan? Jos tosiaan tunnet heidät "ihmisinä", miksi puhut heistä naisina? Puhut koko ajan naisista, et ystävistä, tuttavista, henkilöistä tms. Onko tarkoituksesi korostaa sukupuolien erilaisuutta vai haluatko tuoda ilmi, että he ovat sinun "kokemuksiasi"?

Sukupuolet ovat sekä ihmisiä että erilaisia keskenään. Mutta se menee offtopiciksi

 

[QUOTE="mies";28689315]Vaimo-Rakas ei olekaan niin "rakas" [/QUOTE]

En sinun suuntaan kyllä missään nimessä. Mä oon mieheni vaimo-rakas.
Sinä sen sijaan vaadit, vaadit, vaadit ja vaadit naisilta sitä sun tätä ennen kuin edes treffeille lähdet. Ihannekuvasi naisesta on nykypäivänä kyllä ihan pelkkä märkä uni. Jaottelet joka ketjussa miehet ja naiset niin erilleen ja myös eri arvoon kuin vain voi. Lirkuttelet hempeitä "Arvostakaa itseänne" (mikä todellisuudessa tarkoittaa, älkää harrastako seksiä ennen rakkauden puhdasta täyttymystä) ja kynttiläillallisista. (romantiikka on ihanaa ja kaunista silloin kun sillä ei luoda illuusiota vaan se kumpuaa ihan sydämestä).
Hyvää jatkoa Sinulle Mies. Jatka näitä sinun uskomattoman monimutkaisen koukeroisen vivahdekkaita syväanalyyseja musertuneista ja tuhrituista naisista ja vaali sitä kuvaa siitä villapaitaisesta neitsyestä joka punastellen sinulle joskus antautuu satiinivuoteella ja pääsette harrastamaan sitä aina niin vajaata seksiä. <3

 

[QUOTE="mies";28689310]Tuo on erittäin hyvä. Oman kokemukseni pohjalta edelliset suhteet ovat olleet paljon enemmän synkkä varjo naisten yllä.

Toisaalta oman seksuaalisuuden rikkauteen ei pakollisesti tarvita suurta määrää eri ihmisiä. Samalla lailla villapaitaan pukeutuva nainen _voi_ olla himokkaampi ja seksuaalisempi kuin stringeissä keikistelevä nainen. "Sisin" ja oma persoona on ympäristöä ratkaisevampi tekijä, koska ihmisen luonne ei ole täysin sidottu ulkoisiin/yhteisöllisiin tekijöihin. Sosiologian peruskauraa tämä [/QUOTE]



Tottakai voi. Eikä tietenkään välttämättä tarvita yhtään aiempaa kokemusta. Mutta kokemus on aika hyvä opettaja ja olemmehan oppijoinakin erilaisia (psykologian peruskauraa tämä ), joten toisille lienee luonnollisempaa oppia kokemuksen kautta.

Lisäksi jos on seksuaalisesti aktiivinen, innokas ja utelias, voi olla ihan hyvä, että saa vähän kokemusta eri ihmisten kanssa. Muuten suhdetta voi jäädä vaivaamaan se, että aina miettii, millaistahan seksi olisi jonkun muun kanssa. Tämä tieto ei tietenkään ole välttämätön, mutta surullisen moneen mieheen ja naiseen olen törmännyt, joita tämä seikka painaa. Niinpä itse oon tyytyväinen, että ollaan molemmat seikkailtu tarpeeksemme. Eipä tartte tuollaista pohtia.