Kun olin lapsi, kesäloma tarkoitti sitä että sai nukkua puoleenpäivään luettuaan yöhön kirjoja. Että ei tarvinnut pitää kenkiä. Että oltiin aamusta iltaan uimarannalla, lounaana jäätelö ja päivälliseksi äidin paistamia lettuja ja mansikoita. Jos huvitti mennä piknikille, mentiin; jos satoi, pelattiin lautapelejä tai mentiin uimaan sateen sekaan.
Eikä oltu köyhiä, reissattiin myös mutta nämä oli ihan kaikkein parhaita juttuja. Nyt kun oma lapsi on pieni, koitan oikein panostaa siihen että ohjelmoidun ja aikataulutetun elämän ohessa olisi vain sitä kelluvaa aikaa.