Mies järkytti lasta (ja minua)

Lapsi suhtautuu varmasti asioihin luonnollisemmin asiaan kun osaatkaan kuvitella.
Voithan aina keskustella lapsesi kanssa asiasta jos se sinua vaivaa. Nämä on ihan luonnollisia asioita.Itse nautin lasten ollessa pieniä kun isä opetti kynimään pulut ja perkaamaan kalaa. Ihan tervejärkisiä lapsia kasvoi, eikä lapsenakaan tullut traumoja, koska asiat opetettiin luonnollisena asiana lapselle. Minusta kuullostaa kivalta kun isä yleensäkin on viettänyt aikaa poikansa kanssa ja ovat vielä hauskaa pitäneet. Ole huoletta , lapsesi selivää taatusti kokemuksestaan.

 

Käsittämätön isä 6-vuotiaalla, kaapissa taitaa olla isäkin kasvatettu. Surullinen olen tuon pojan puolesta

 

Sä pilaat lapses tota menoa.. Mitä enemmän asioita häneltä jää näkemättä pienempänä sitä enemmän ne saattavat järkyttää vanhempana. Kun kaikkea näkee pienestä pitäen niin myöhemmin samat asiat eivät vaivaa ja se kasvattaa luonnetta. Itse nähnyt perkaamista pienenä ja haju inhotti silloin mutta nykyään olen teurastamolla matalapainepesijänä ja ne kalan sisälmykset on pikku juttu verrattuna siihen mitä töissä näkee.

 

Siis et voi olla tosissasi. Miten tuo asia olisis sitten pitänyt "hoitaa"? Meillä lapset kyllä tietää tasan tarkkaan mistä niitten ruoka tulee. Ostimme jouluksi sian, ja siinä lihoja pussittaessa lapset tökki silmää ja ihmetteli mistä se koostuu (4v ja 2v). Yhdessä tutkittiin eikä jäänyt minkäänlaisia traumoja. Ei lapsia saa liiaksi pumpulissa kasvattaa..Haloo nyt oikeesti!!!!

 

Tässä lienee trollauksen Suomen ennätys! 41 sivua debattia ja 5-6 valtakunnallista radiokanavaa, lähes 40 000 FB-tykkäystä, satoja linkkejä tähän keskusteluun sekä iltapäivälehtien huomio!

Aloittajalla trollauksen 10 danin mustavyö!

 

Tässä lienee trollauksen Suomen ennätys! 41 sivua debattia ja 5-6 valtakunnallista radiokanavaa, lähes 40 000 FB-tykkäystä, satoja linkkejä tähän keskusteluun sekä iltapäivälehtien huomio!

Aloittajalla trollauksen 10 danin mustavyö!

Yli 2000-sivua pitkällä "The Ketjulla" on saman verran lukijoita kuin tällä ja tämä on ollut vasta maanantaista verkossa! Vaikuttavaa!

 

Se on muutenkin ihan normaalia että pikku klopit narrailee fisuja ja perkailee niitä, se on eräjormailua jos harrastaa niin perin tärkeä taito perata kala. Ei sun lapsi mee pilalle jos se oppii ton, ite oon kasvanu meren rannalla ja harvaset päivät tuli ite kalasteltua ja kaloja perattua enkä mä oo mitenkään pilalla. Kyllä sä ny jos sä kaupasta ostat kalafileenkin niin joudut käsitteleen kuollutta kalaa hiton juppi.. mikä kaupunkilaisia vaivaa, itse jopa harrastan metsästystä ja poikani on välillä mettällä mukana kun ammutaan riistaa. Kyllä neki joutu perkaan. Eikä emäntä vedä hirveitä kilareita ku vien pojan mettälle.. naiset..

 

Onko se sit niin vaarallista jos muksu oppii jotain elämästä, kyselee vielä ihmisen anatomiastakin.

Olis kyllä aika vaarallista jos lapsi oppii että ihmisellä on suolet Pian traumatisoituuja alottaa sarjamurhaajan uran...
Selittelee sit kuulusteluissa et kaikki alko siitä ku mun edessä valmistettiin loimulohtaD
Varo vaan äiti ettei lapsi kysele liikaa, tekstisi perusteella saatta kehittyä vahingossa ohitsesi.

 

[QUOTE="kala";28512422]Onko se sit niin vaarallista jos muksu oppii jotain elämästä, kyselee vielä ihmisen anatomiastakin.

Olis kyllä aika vaarallista jos lapsi oppii että ihmisellä on suolet Pian traumatisoituuja alottaa sarjamurhaajan uran...
Selittelee sit kuulusteluissa et kaikki alko siitä ku mun edessä valmistettiin loimulohtaD
Varo vaan äiti ettei lapsi kysele liikaa, tekstisi perusteella saatta kehittyä vahingossa ohitsesi.[/QUOTE]

Joo mieti ku poika rupee kyselee miten lapset tehdää D

 

Raskas maailma kun äidit ei saa lapsiaan pidettyä tyhminä koko elämää On toi vanhan sukupolven kasvatusetiikka vähän homeessa...

 

No tuleepahan tulevaisuudessakin olemaan mielenterveydenhoitajilla töitä kiitos ylisuojelevien vanhempien. Toivon todella että lapsesi on vahva itsenäinen persoona alusta lähtien että äitikin ymmärtää että pumpulikin joskus kastuu. Isälle propsit, toivottavasti tulee jatkossakin olemaan paljon lapsensa kanssa.

 

Tehän voitte pojan kanssa yhdessä koota takaisin se kala kokoon, liimailla jne. Ei jää sit mitään hard feelings kellekkää.

 

Tätä lihansyöntiasiaa miettiville, niin puolesta kuin vastaan olevilla suosittelen sellaista kirjailijaa kuin Antti Nylen. Hän kirjoittaa erittäin opettavaisesti lihansyönnistä ja juurikin tästä "en voi katsoa miten ruokani tehdään mutta voin silti syödä sitä" -dilemmasta. Tekee jokaiselle hyvää. : )

 

Onhan tuo kyllä uskomattoman sairas tapaus.. en usko että pienenpieni lapsesi ikinä toipuu moisesta, on parempi ettet enää ikinä vie lastasi tutkimaan luontoa tms. hirveyttä, ja parasta olisi että pidät tästälähtien lapsen sisätiloissa etkä päästä edes ulos. Minäkin näin pienenä lapsena kun muurahaiset söivät kastematoa, tämän takia käyn edelleen useamman kerran viikossa terapeutin pakeilla (olen mies 40v, asun Helsingissä)

 

Esikoulussa tutkivat silakoita ja tutkivat, mitä kalan sisältä löytyy. Juuri 6-vuotiasta kiinnostavaa puuhaa. Ja ammattikasvattajien suunnittelema tuokio. Hyvä, että pojan isä pitää jalat maassa.

 

Oma poikani kaatoi viime vuonna ensimmäisen hirvensä! Ikää on 8 vuotta

 

"No voi kauheeta siis oikeesti mun poika näki kalan sisälmyksiä nyt jo!"... Siis ton naisen mielestä ois sit ollu parempi et poika ois jotai 30v ja näkis ekan kerran sisälmyksiä ja varmaa kiljuis...

 

elikkä... 6v ei oo pikkulapsi vaikka haluis... kyl se normaalina ja oikein valmistettuna tietää että MYÖS IHMISESSÄ ON SUOLET. kalastaminen on kivaa ja perkaaminen ja suolistaminen myös mutta syöminen on parasta. jos joku löytää ja kalastaa oikeasta järvestä/merestä oikean kalapuikon niin tuo mulle!! haluun nähä!!
entäs lihapullat sitten? kertokaa kaikki hesalaiset nyt lapsillenne minä kerron, että ne lihapullat yms pihvitkin on joskus ollut eläimiä. ei ne kävele kauppaan että terve haluun myytäväks! ainoat lihasta valmistetut pihvit joiden valmistukseen ei ole käytetty lihaa on se mäkkärin nam nam pihvi johon kaikki "rakastuu".

 

Hämmentynyt,
Olen samaa mieltä. Ihimisen ei tarviste jo noin pienenä nähdä tuollaista sairasta silpomista. Todella lapsellista isältä käytös, jossa hän laski leikkiä kalalapsista. Ei ole mikään ihme, että olemme niin karkea tapaisia, koska tälla tavoin lapsemme jo varhain totutamme alkukantaisiin tapoihin.
Todella ikävää on myös muiden palstan lukijoiden väheksyvä suhtautuminen ja naureskelu asialle. Ikäänkuin eläimen sisuskalujen näkeminen ei vahingoittaisi kasvavaa lasta. Itse 3 pienen pojan isänä en voisi koskaan kuvitella antavani lasteni harrastaa tällaisia julmia harrastuksia. Rinnastan tällaiset puuhat ihan sotaleikkien tasolle.

Tsemppiä ja pidähän miehesi kanssa keskustelu asiasta. Ei kannata muuten provosoitua tämän palstan ihmisten kommenteista.

Terveisin

Petri

 

En oo ikinä nähny kalan suolia. Suoraan ongesta vaan grilliin ja pää edellä syön. Hyvää on. Nam

 

mistä luulette että kaikki parhaat kirurgit tulee (ja miks ne on yleensä miehiä)? pojat on poikia ja poikia kiinnostaa poikien jutut, thats it bros. ei kalan perkaamisessa ole mitään outoa tai sairasta tai traumatisoivaa.

 

[QUOTE="vieras";28495723]Mä olen ihan pienenä tyttönä jo katsellut vierestä kun vaari perkasi kaloja ja yhdessä heiteltiin niitä suolenpätkiä ym. lokeille ruuaksi[/QUOTE]

Samoin. Isäni ja ukkini perkasivat kaloja, minä katsoin pikkutyttönä vierestä. Minusta se oli lähinnä mielenkiintoista.

 

Jo ihan pikkupoikana näin kuinka sukulaismies nylki piisameita kun niiden nahkoja kauppasi elannokseen ( en kannata ) . Ja faijan kanssa kalassa ihan pienestä pitäen mukana. Miksi kakarat pitäisi pitää pumpulissa? Sinä syöt kalaa ja lihaa, eikä se tule kaupan hyllystä. Se tulee elävistä eläimistä jota ihminen on tappanut ravinnokseen. En usko että esimerkiksi afrikan leijonat kavahtavat näyttää pennuilleen kuinka ravintoa saadaan?

 

Hämmentynyt,
Olen samaa mieltä. Ihimisen ei tarviste jo noin pienenä nähdä tuollaista sairasta silpomista. Todella lapsellista isältä käytös, jossa hän laski leikkiä kalalapsista. Ei ole mikään ihme, että olemme niin karkea tapaisia, koska tälla tavoin lapsemme jo varhain totutamme alkukantaisiin tapoihin.
Todella ikävää on myös muiden palstan lukijoiden väheksyvä suhtautuminen ja naureskelu asialle. Ikäänkuin eläimen sisuskalujen näkeminen ei vahingoittaisi kasvavaa lasta. Itse 3 pienen pojan isänä en voisi koskaan kuvitella antavani lasteni harrastaa tällaisia julmia harrastuksia. Rinnastan tällaiset puuhat ihan sotaleikkien tasolle.

Tsemppiä ja pidähän miehesi kanssa keskustelu asiasta. Ei kannata muuten provosoitua tämän palstan ihmisten kommenteista.

Terveisin

Petri

Jos sinä puhut kolmen pienen lapsen isänä tälläisiä asioita. Niin ei voi muutakuin ihmetellä. Taidat olla syntynyt 90 luvulla ja ilmeisesti olet harrastanut pianon soittoa koko ikäsi Helsingissä ja tällä hetkellä työskentelet insinöörinä jossain firmassa... Tälläsiä puheita ei koskaan voi rinnastaa mihinkään sotaleikkien puheisiin. Televisiota tulee päivittäin väkivaltaa ja kaiken maailman kouluampumis uutisia. Nekö niitä oikeita kasvatus ja kiinnostuksen aiheita ovat? Olen täysin samaa mieltä tämän kirjoittajan isän kanssa. Itselllä aikanani opetin kyseisen taidon kun oli 4v. ja tyttö. Tällä hetkellä tyttä täyttää 16 vuotta ja vetelle koulussa keski arvolla yhdeksän. Opettaa luontokäynneillä muille kalan perkausta. Jonka oppi isältään 4-vuotiaana. Ihan oikeasti nyt valot päälle ja pois sieltä tabletin äärestä.!!!

 

Keskustelin (luit ihan oikein) äsken omien pienien poikien kanssa asiasta ja jopa he kyseenalaistivat näkökantasi. "Miten joku voi noin luonnollista asiaa pitää noin hulluna". Luulen, että lapsesi ei saa siitä mitään traumoja tai jos saa, niin sinun reaktiostasi. Kehottaisin miettimään ja tarkistamaan omaa reakointiasa. En usko, että lapsesi näki asiassa mitään kummallista ennenkuin sinä sen hänelle kerroit. Tutkimustulokset osoittavat, että mm. anoreksiaa yms. sellaista on sellaisten lasten äideillä, jotka itse koko ajan ääneen pohtivat omaa laihdutustaan, joten meillä äideillä on peiliin katsomisen paikka monessa kohtaa. Millaisia sammakoita suustamme päästämme. Millaisia mielikuvia lapsillemme luomme. Kaadammeko omia fobioitamme lastemme niskaan. Se on taatusti lapsen kehitykselle haitallisempaa kuin yksien kalan suolien näkeminen.