Mitä se auttaa jos subjektiivinen päivähoito poistetaan?

["vieras"]

Anteeksi, mutta ihan tuohon en usko. Olen kai nähnyt liikaa arjen realismia ympärilläni....

? Kuinka moni äiti muka on yksin kotona tekemättä mitään? Ei yhteiskunta edes anna tehdä niin, jollei nainen ole sairas ja saa sairaspäivärahaa tai sitten työttömyyden ajalta kunnes työllistyy.

Mitä ihmettä tuossa nyt oli? Ei kenelläkään muulla ole yksin ilman mitään lastenhoitotukia elellä kotona, jollei ole mies maksajana. Eihän se olisi edes mahdollistakaan. Ei edes sossu maksa kuin jotain -40% vähennettynä toimeentulotukea, jos olet kieltäytynyt menestästä töihin.

Vai mitä et usko?

 

["kaija"]

Ja entäpä ateistien lapset? täälläkin on vain srk.n kerho 2 kertaa viikossa mitään muuta ei ole. Eli jos on vaikka työtön ja ateisti eikä halua lasta srk.n kerhoon mitäs sitten tehdään?

 

["jep"]

[QUOTE="vieras";28229017]? Kuinka moni äiti muka on yksin kotona tekemättä mitään? Ei yhteiskunta edes anna tehdä niin, jollei nainen ole sairas ja saa sairaspäivärahaa tai sitten työttömyyden ajalta kunnes työllistyy.

Mitä ihmettä tuossa nyt oli? Ei kenelläkään muulla ole yksin ilman mitään lastenhoitotukia elellä kotona, jollei ole mies maksajana. Eihän se olisi edes mahdollistakaan. Ei edes sossu maksa kuin jotain -40% vähennettynä toimeentulotukea, jos olet kieltäytynyt menestästä töihin.

Vai mitä et usko?[/QUOTE]

Sitäpaitsi se työkkäri tosiaankin vaatii että työttömän lapsi on kokopäiväpaikalla hoidossa. Eivät nämä uskon asioita ole.

 

[Millenia]

[QUOTE="vieras";28228920]Uskon, että niitä mahdollisia vaihtoehtoisia viriketoimintoja olisi tehty, jos se olisi rahallisesti mahdollista. Ei näytä olevan. Näille kerhoillekin pitäisi olla joku paikka, joka maksaa ja näille lapsille hoitajia ihan yhtälailla. Minusta olisi ainakin hyvä, että lapsille olisi joitain 4 tunnin kerhoja pari kertaa viikossa, mutta tuntuu, ettei sellaisia vaan ole. Puolen tunnin kerhoista ei ole hyötyä edes lapsille. Meidän tyttö ei ainakaan haluaisi lähteä kavereiltaankaan (2,5 vuotias) kolmen tunnin oleilun jälkeen vaan voisi viettää vaikka joku päivä kavereidensa kanssa. Vähävaraisilla vanhemmilla ei myöskään tuskin ole varaa maksaa tälläisistä maksullisista pidempiaikaisista kerhoista, jotka vastaavat vähän kuin osapäivähoitoa. Osapäivähoito on nykyajan "kerhot". Muuta ei ole tarjotta kuin seurakunnalla ja heilläkin vain lyhyissä pätkissä ehkä kerran viikossa ja tietyissä kaupungeissa ja paikoissa. Monenkaan ei ole järkevää viedä lastaan puolen tunnin päähän kerhoon, jos joutuu itse sitten odottelemaan ulkopuolella.

Toinen juttu sitten näistä äiti-lapsi kerhoista. Minusta lapsen tulee osata olla myös erillään vanhemmistaan. Lapsen tulisi oppia olemaan ennen kouluikääkin ilman äitiään. Jos äiti on aina läsnä, lapsi voi kokea todella turvattomuuden tuntua koulussa ja ensimmäinen vuosi menee väistämättä siihen totutteluun, ettei ole tottunut olemaan edes paria tuntia ilman äitia, isää tai tuttua sukulaista.[/QUOTE]

Näitä toimintoja on ollut, mutta niitä on karsittu. Koko ajan. Se on mukava viedä lapsilta ja antaa osakkeidenjohtajille. Kysehän on täysin prioriteeteista. Ei meillä olisi mihinkään varaa, jos kaikki hyvinvointipalvelut voisi aina rahavaikeuksien tullen katkaista.

Tuo 90-luvun lama karsi hyvinvointipalveluja rankalla kädellä, ja niitä ei elvytetty nousukaudella. Eikä nykyisiäkään päättäjiä kiinnosta kärpäsen paskan vertaa, kun heillä itsellään kyllä on rahaa yksityisiin hoitajiin ja kerhoihin ja mitä vain haluavatkaan. Kaikki tällaiset "ennaltaehkäisevät halipusitoimet" on kiva katkaista, kun ne eivät "tuota" mitään. Paitsi mieleltään ja ruumiltaan terveitä nuoria ja aikuisia veronmaksajia. Mutta ketä kiinnostaa ajatella sinne vuosikymmenien päähän. Neljä vuotta riittää.

 

[mnjaah]

[QUOTE="vieras";28228969]Näinhän äidit yleensä tekevätkin, mutta entä jos sattuu tulemaan raskaaksi ja on se vanhempi 3-5 vuotias esikoinen, joka saattaa jo olla tottunut käymään hoidossa. .[/QUOTE]

Sattuu tulemaan raskaaksi

Mutta joo, mulla esikoinen meni eskariin ja keskimmäinen oli reilu 3v, kun kuopus syntyi. Toi 3-vuotias oli ollut päiväkodissa 1,5vuotta ja siis ihan tottunut käymään hoidossa, kun kotiin jäi. Meni sen sijaan maksulliseen leikkitoimintaan 2-3kert viikossa, 3h kerralla. Ja eipä näyttänyt tota poikaa haittavan millään tavalla. Hänestä oli mukava olla kotona, käydä välillä vähän leikkimässä jne. Ja hän on sellainen ylisosiaalinen tapaus, joka juttele aina kaupassa mummeleillekin ummet ja lammet Kahden vuoden tauon jälkeen palasi samaan päiväkotiin, missä tutut kaverit odottivatkin. Toisena aamuna hoitaja sanoi, että ihan kun meidän poika ei olisi välillä paria vuotta pois ollutkaan, sen verra hyvin lähtivät kaverisuhteet taas pyörimään!

 

[Aamuäree]

Mä en vieläkään vain pääse käsittämään, miten yksöksissä ja eristettyinä pääseekin olemaan, että ilman päivähoitoa ei lapsi pääse minkäänlaiseen kosketukseen muiden lasten ja ihmisten kanssa.....

Ei sitä vastaavaa toimintaa jonka puutteesta kovin valitetaan, tarvitse joka siunatun päivä olla, ja tuntitolkulla.
Kyllä syrjässä asutaan, ja jos jonkinlaista piiriä ja kerhoa ja kokoontumispaikkaa ja perhekahvilaa löytyy- osa liikunnallisena, osa 'kahvittelevana' versiona.
Ei kai sellaista kolkkaa hevillä enää löydäkään, jossa tämäntyyppistä toimintaa ei olisi, jos vähänkään näkee vaivaa- lukee lehtiä ja selaa nettiä vaikkapa.

 

[mnjaah]

Mä en vieläkään vain pääse käsittämään, miten yksöksissä ja eristettyinä pääseekin olemaan, että ilman päivähoitoa ei lapsi pääse minkäänlaiseen kosketukseen muiden lasten ja ihmisten kanssa.....

Ei sitä vastaavaa toimintaa jonka puutteesta kovin valitetaan, tarvitse joka siunatun päivä olla, ja tuntitolkulla.
Kyllä syrjässä asutaan, ja jos jonkinlaista piiriä ja kerhoa ja kokoontumispaikkaa ja perhekahvilaa löytyy- osa liikunnallisena, osa 'kahvittelevana' versiona.
Ei kai sellaista kolkkaa hevillä enää löydäkään, jossa tämäntyyppistä toimintaa ei olisi, jos vähänkään näkee vaivaa- lukee lehtiä ja selaa nettiä vaikkapa.

Tota minäkin ihmettelen, että missä helvetin huitsin nevadassa kaikki asuvat. Itse asun "landella", mutta siltikään ei ole tarvinnut kummosta tehdä, jotta lapset kaveriseura saisivat. On leikkipuistoja (juuh, joutuu ajamaan autolla, mutta kun näin syrjässä asuu, on aikalailla itsestään selvyys, että perheellä on kaksi autoa), kirjaston satutuntia, harrastuksia jumpisa jalkapalloon, muskari, avointa kerhoa, mll-kerhoa, puistotätiä jne jne jne

 

[-Katri]

Jos lapsi tarvitsee päiväkodin tuomaa kaveriseuraa, eikö vanhemmat voisi sitten mennä töihin tai opiskelemaan. Ja ehkä niitä muitakin lapia alkaisi ilmestyä pihoille ja puistoihin, kun subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettisiin.

Veit täysin sanat suustani. Ei mikään ihme, ettei puistoissa ole lapsia, kun ne on viety päiväkotiin saamaan "virikkeitä".

 

["terttu"]

[QUOTE="kaija";28228827]monessa kaupungissa kun ei ole kuin seurakunnan kerho 2 kertaa viikossa 3 tunnin ajan, ei ole avoimia päiväkoteja tms ja kyllä yli 3v lapsi toisten seuraa tarvitsee. Välttämättä ei ole tuttavia tai naapureita joilla olisi lapsia.[/QUOTE]

Ei hitto mitä narinaa. Koittakaa nyt aikuset ihmiset vähän ottaa vastuuta omasta elämästänne!!

Olen muuttanut pienelle paikkakunnalle 4 vuotta sitten missä ei ollut lapsille muuta toimintaa, kun seurakunnan kerhot. Mielestäni se oli paljon pienelle paikkakunnalle ja olin tyytyväinen. Halusin kuitenkin enemmän, joten järjestin ITSE. Ei mennyt kun pari kuukautta, niin sain toimivan "perhekahvila" tyylisen systeemin pyörimään. Me saatiin ilmaiset tilat jossa kokoontua ja loput tehdään itse. Olen saanut uusia ystäviä kasa päin, samoin lapsilleni on ikästään seuraa.
Jos ei oltaisi saatu tiloja kunnalta, niin oltaisiin kokoonnuttu vuorotellen ihmisten kotona.

On se h*lvetti, kun jotkut eivät osaa tai viitsi mitään tehdä itse. Kaikki pitää saada valmiina. Ryhdistäydy ja tee jotain!

Subjektiivinen pävähoito-oikeus pois ja heti! Vain lastensuojelu tms. tapauksille kunnan maksamaa päivähoitoa sekä tietysti työssä käyville /opiskeleville jne.

 

[nohh]

Mä en vieläkään vain pääse käsittämään, miten yksöksissä ja eristettyinä pääseekin olemaan, että ilman päivähoitoa ei lapsi pääse minkäänlaiseen kosketukseen muiden lasten ja ihmisten kanssa.....

Ei sitä vastaavaa toimintaa jonka puutteesta kovin valitetaan, tarvitse joka siunatun päivä olla, ja tuntitolkulla.
Kyllä syrjässä asutaan, ja jos jonkinlaista piiriä ja kerhoa ja kokoontumispaikkaa ja perhekahvilaa löytyy- osa liikunnallisena, osa 'kahvittelevana' versiona.
Ei kai sellaista kolkkaa hevillä enää löydäkään, jossa tämäntyyppistä toimintaa ei olisi, jos vähänkään näkee vaivaa- lukee lehtiä ja selaa nettiä vaikkapa.

Menee osaltani jankkaamiseksi, mutta kun nuo palvelut eivät riitä/sovi kaikille. Yritin minäkin aikoinaan viedä lastani kahvilaan ja ties minne- lopputulos oli se, että tämä peitti korvansa ja alkoi kiljumaan. Harrastuksiin häntä ei voi vieläkään viedä, vaikka lähestyy kouluikää. Kerhoissa oleminen ei ollut vaihtoehto. Kyllä siinä aika yksinäinen ja turhautunut olo tuli, kun ei kelvannut mukaan mihinkään ja kaikkialta tuli sama "kannattais varmaan tutustua päiväkodin erityisryhmiin"-kannanotto. :/

 

[Aamuäree]

Jos ei sovi, ei kannattane?

Se ei ole silloin subjektiivisen oikeuden käyttämistä, jos lapsi saa lähetteen päivähoitoon, tai johonkin sen erityisryhmään. Ei sinne ryhmiin nimittäin niinvain mennä, sinne lähetetään syystä, joka voi olla puheen kehityksen viivästymä, sosiaaliset taidot (johon ei vielä riitä kriteeriksi se, että vie puistokaverilta hiekkiksella ämpärin, vaan juuri esim kuvailemasi kaltainen käytös).

 

[Neet]

Veit täysin sanat suustani. Ei mikään ihme, ettei puistoissa ole lapsia, kun ne on viety päiväkotiin saamaan "virikkeitä".

Ei masentunut tai väsynyt äiti jaksa puistoihin lähteä, se on fakta. Ne lapset eivät siis jatkossakaan ilmesty sinne puistoihin vaan pysyvät sitten sisätiloissa ja ehkä kotipihoilla.

Itse vihasin puistoja, vihaan vieläkin. En jaksa niitä äitiklikkejä joihin ei pääse mukaan, jatkuvaa haahuilua lapsen perässä jne. Teen kotona töitä ja päiväkoti yritti jossain vaiheessa painostaa että pitäisin lasta enemmän kotona "kun sulla ei ole mitään". Aika tiukasti sain sanoa, ennenkuin tajusivat että osa ihmisistä todellakin istuu tietokoneella työkseen, vieläpä kotona!

 

[nohh]

Jos ei sovi, ei kannattane?

Se ei ole silloin subjektiivisen oikeuden käyttämistä, jos lapsi saa lähetteen päivähoitoon, tai johonkin sen erityisryhmään. Ei sinne ryhmiin nimittäin niinvain mennä, sinne lähetetään syystä, joka voi olla puheen kehityksen viivästymä, sosiaaliset taidot (johon ei vielä riitä kriteeriksi se, että vie puistokaverilta hiekkiksella ämpärin, vaan juuri esim kuvailemasi kaltainen käytös).

Joo, mutta enpä tiedä kuinka moni jäisi sitten yksin lapsensa kanssa kotiin jos pitäisi jotain lähetteitä hakea esim. sossusta jotta saisi päivähoitoa. Tunnen muitakin erityislasten vanhempia ja kyllä he aika poikki ovat, kun kaikesta saa vääntää ja siihen päälle sitten muutenkin raskas arki. Subjektiivinen hoito-oikeus madaltaa kynnystä hakea apua, se on se pointti tässä. Moni ketjussa vouhkaa että lastensuojelusta vaan "lupalappua" päiväkotiin esim. meidän tapauksessa, mutta itse en varmaan olisi sellaista kehdannut hakea...ja luoja tietää, missä kunnossa olisin tänä päivänä.

 

["Jenis"]

[QUOTE="sasa";28228954]Näinpä. Mitenkähän me 70-luvulla syntyneet olemmekaan kasvaneet? Tai vanhempamme pärjänneet ilman kunnallista päivähoitopaikkaa? Tai suurin osa maailmasta. Ihan tänäänkin. Kumma, että nykyvanhemmat hommaavat niinkin uuvuttavan harrastuksen kuin perhe, jos ilman yhteiskunnan rajua tukemista eivät hengissä/järjissään selviä?[/QUOTE]

En ymmärrä tuota 70-lukukommenttia. Minä olen syntynyt 70-luvulla, ja mennyt päivähoitoon 3kk:n kypsässä iässä.

 

[EJ]

Meillä ainakin se tilanne, että jos vanhemmalta lapselta viedään hoitopaikka niin joudun menemään töihin ja viemään nuoremman hoitoon 7kk ikäisenä. Että kenen edun mukaista se sitten on vanhempi lapsi oli hoidossa ennen vauvan tuoloa 1,5v enkä katso että olisi järkevää repiä hänet kotiin irti kavereistaan. Lisäksi meillä ei ole tuttavapiirissä lapsia, olen hiukan antisosiaalinen yksilö ei huvita tutusta kehenkään.. Pitäisikö lapsista tulla samanlaisia möyröttäjiä?

 

["vieras"]

Joo, mutta enpä tiedä kuinka moni jäisi sitten yksin lapsensa kanssa kotiin jos pitäisi jotain lähetteitä hakea esim. sossusta jotta saisi päivähoitoa. Tunnen muitakin erityislasten vanhempia ja kyllä he aika poikki ovat, kun kaikesta saa vääntää ja siihen päälle sitten muutenkin raskas arki. Subjektiivinen hoito-oikeus madaltaa kynnystä hakea apua, se on se pointti tässä. Moni ketjussa vouhkaa että lastensuojelusta vaan "lupalappua" päiväkotiin esim. meidän tapauksessa, mutta itse en varmaan olisi sellaista kehdannut hakea...ja luoja tietää, missä kunnossa olisin tänä päivänä.

Subjektiivinen päivähoitooikeiden poisto myös leimaisi nämä "erityistapaukset". Jotkut joutuvat hakemaan esikoisen kävellen vauvan kanssa hoidosta ja varmasti sitten muut tietävät ketä on saaneet "erityistluvan". Tai viimeistään jos juttelevat "joo missä olet töissä", "enhän minä töissä, pää ei vaan kestänyt". Ei ole mukava tulla leimatuksi. Moni koliikkilapsen äiti oikeasti tarvitsee sitä, että vanhempi lapsi on hoidossa. Varsinkin yh äidit.

 

[??]

Joo, mutta enpä tiedä kuinka moni jäisi sitten yksin lapsensa kanssa kotiin jos pitäisi jotain lähetteitä hakea esim. sossusta jotta saisi päivähoitoa. Tunnen muitakin erityislasten vanhempia ja kyllä he aika poikki ovat, kun kaikesta saa vääntää ja siihen päälle sitten muutenkin raskas arki. Subjektiivinen hoito-oikeus madaltaa kynnystä hakea apua, se on se pointti tässä. Moni ketjussa vouhkaa että lastensuojelusta vaan "lupalappua" päiväkotiin esim. meidän tapauksessa, mutta itse en varmaan olisi sellaista kehdannut hakea...ja luoja tietää, missä kunnossa olisin tänä päivänä.

On se sitten kumma, että "tarpeetonta" hoitopaikka kehdataan kyllä subjektiivisen hoito-oikeuden turvin hakea, mutta lapselle ja itselleen apua tarpeseen ei sitten enään kehdatakaan. En voi käsittää, en.

 

[Teinien äiti]

Meillä ainakin se tilanne, että jos vanhemmalta lapselta viedään hoitopaikka niin joudun menemään töihin ja viemään nuoremman hoitoon 7kk ikäisenä. Että kenen edun mukaista se sitten on vanhempi lapsi oli hoidossa ennen vauvan tuoloa 1,5v enkä katso että olisi järkevää repiä hänet kotiin irti kavereistaan. Lisäksi meillä ei ole tuttavapiirissä lapsia, olen hiukan antisosiaalinen yksilö ei huvita tutusta kehenkään.. Pitäisikö lapsista tulla samanlaisia möyröttäjiä?

Miksi sun on mentävä töihin jos vanhempi lapsista on kotona??? Mitä mä en ymmärtänyt???

 

[Hmm...]

[QUOTE="vieras";28229166]Subjektiivinen päivähoitooikeiden poisto myös leimaisi nämä "erityistapaukset". Jotkut joutuvat hakemaan esikoisen kävellen vauvan kanssa hoidosta ja varmasti sitten muut tietävät ketä on saaneet "erityistluvan". Tai viimeistään jos juttelevat "joo missä olet töissä", "enhän minä töissä, pää ei vaan kestänyt". Ei ole mukava tulla leimatuksi. Moni koliikkilapsen äiti oikeasti tarvitsee sitä, että vanhempi lapsi on hoidossa. Varsinkin yh äidit.[/QUOTE]

No kai nämä äidit ja lapset erottuvat joukosta ihan samoissa tilanteissa ja keskusteluissa jo nytkin. Onko jotenkin parempi asia viedä lapsi hoitoon huvikseen kuin siksi, että on oikeita ongelmia?

 

["vieras"]

No kai nämä äidit ja lapset erottuvat joukosta ihan samoissa tilanteissa ja keskusteluissa jo nytkin. Onko jotenkin parempi asia viedä lapsi hoitoon huvikseen kuin siksi, että on oikeita ongelmia?

No eivät erotu, kun on ihan normaalia viedä esikoinen hoitoon, kun on vauvan kanssa hoidossa. Nyt kenellä vaan on oikeus ja sitä käytetään, jotta olisi helpompaa arkea, ei ketään leimata miksikään.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28229214]No eivät erotu, kun on ihan normaalia viedä esikoinen hoitoon, kun on vauvan kanssa hoidossa. Nyt kenellä vaan on oikeus ja sitä käytetään, jotta olisi helpompaa arkea, ei ketään leimata miksikään.[/QUOTE]

siis vauvan kanssa kotona.

 

[nohh]

On se sitten kumma, että "tarpeetonta" hoitopaikka kehdataan kyllä subjektiivisen hoito-oikeuden turvin hakea, mutta lapselle ja itselleen apua tarpeseen ei sitten enään kehdatakaan. En voi käsittää, en.

Suomalaisia on tutkittu näissä asioissa ja meillä on sellainen mentaliteetti, että juuri noin siinä tulee käymään: tuet/avut/hoitopaikat jätetään hakematta, jos kynnys niihin on liian korkea. Jokainen on varmasti kuullut tapauksista, jotka olisivat oikeutettuja esim. Kelan johonkin tukeen, mutta eivät sitä hae koska heillä ei ole voimia paperinpyöritykseen. Tässä vähän sama juttu: jos kyse olisin siitä, että yhdellä lappusella saisi lapselle hoitopaikan ilman ongelmia, niin mikäs siinä. Mutta Suomen linjan tietäen, se tuskin jäisi siihen yhteen lappuun: vuosittain pitäisi antaa selonteko tai kaksi sekä vanhempien että hoitopaikan osalta, miten hoidossa menee ja onko paikka enää tarpeellinen. Sitten joku sossu saisi ehkä päähänsä että perhe ei pärjää = lastensuojeluviranomaisille noottia. Ja sitten tämä "yhden lapun perhe" olisikin tilanteessa, jossa pitäisi puolustella samaan aikaan kykyään jaksaa lapsen kanssa + tarvetta lapsen hoidolle.

Tajusitkohan?

 

["vieras"]

Miksi sun on mentävä töihin jos vanhempi lapsista on kotona??? Mitä mä en ymmärtänyt???

Ei halua viedä lapseltaan hoitopaikkaa, joten pistää nuoremmankin hoitoon. Uskoisin myös, että näin tulisi tapahtumaan paljon, että se nuorempikin laitetaan aiemmin hoitoon, jotta se vanhempi pääsisi hoitoon. Jotkut voisivat laittaa 1, 4 vuotiaat hoitoon, koska ei ole löytänyt 4 vuotiaalle kavereita. Olisiko se sitten parempi? Näin tulee väkisinkin käymään ja aivan varmasti. Siihen ei auta vaikka haukkuisit nämä äidit miten pahasti tahansa täällä netissä.

 

[Hmm...]

[QUOTE="vieras";28229214]No eivät erotu, kun on ihan normaalia viedä esikoinen hoitoon, kun on vauvan kanssa hoidossa. Nyt kenellä vaan on oikeus ja sitä käytetään, jotta olisi helpompaa arkea, ei ketään leimata miksikään.[/QUOTE]

On oikeus ja jotkut sitä käyttävät, mutta kyllä siitä sosiaalisesti leimautuu, jos kovin pientä kiikuttaa hoitoon ja on itse kotona vaikka vauvan kanssa.

Itse ymmärtäisin paremmin pienten hoitoon vientiä, jos tietäisin että taustalla on "oikeita" syitä, ja varmasti moni muukin.

 

[Hmm...]

Suomalaisia on tutkittu näissä asioissa ja meillä on sellainen mentaliteetti, että juuri noin siinä tulee käymään: tuet/avut/hoitopaikat jätetään hakematta, jos kynnys niihin on liian korkea. Jokainen on varmasti kuullut tapauksista, jotka olisivat oikeutettuja esim. Kelan johonkin tukeen, mutta eivät sitä hae koska heillä ei ole voimia paperinpyöritykseen. Tässä vähän sama juttu: jos kyse olisin siitä, että yhdellä lappusella saisi lapselle hoitopaikan ilman ongelmia, niin mikäs siinä. Mutta Suomen linjan tietäen, se tuskin jäisi siihen yhteen lappuun: vuosittain pitäisi antaa selonteko tai kaksi sekä vanhempien että hoitopaikan osalta, miten hoidossa menee ja onko paikka enää tarpeellinen. Sitten joku sossu saisi ehkä päähänsä että perhe ei pärjää = lastensuojeluviranomaisille noottia. Ja sitten tämä "yhden lapun perhe" olisikin tilanteessa, jossa pitäisi puolustella samaan aikaan kykyään jaksaa lapsen kanssa + tarvetta lapsen hoidolle.

Tajusitkohan?

Ja ratkaisu tähän on, että jokaisella pitää olla oikeus pitää lastaan yhteiskunnan varoin päivähoidossa 10 h päivässä, 5 pv viikossa, 52 vk vuodessa?