The ketju

tuutte huomaan että olen oikeasti ujohko

Minä en todellakaan ole tuota.
Olen nimenomaan se paskanjauhaja, joka vääntää tikustakin romaanin.
Ja puoli litraa kossua, niin sitten sitä paskaa vasta tuleekin.

 

Mistäköhän me nuo kaikki sitten teidetään

Jaa-a

 

Mä oon kaavaillut mahdollisen eron varalle sellasta marttyyrimaista roolia itselleni että mulle ei voi nillittää sitten perästä päin :saint:

Mutta toivomma että siihen tilanteeseen ei ihan heti jouduta.

Mulla ei ollut, vaan tuo taktiikka oli exällä, vaikka kortit oli kyllä mulle päin otolliset, mutten tajunnut käyttää.

 

Ilmeisesti näin. Siellä lopussa olen minäkin.
Elämänviisautta ei ole oikein tarttunut - edelleen teen ensin ja mietin sitten. Ja sitten kiroan niin perkeleesti .

 

ollaan siis samixii :heart:

:stick:

 

nyt mä taidan poistua tuonne peiton alle uneksimaan tulevasta tai jostain.

hyvää yötä kaikille *kiss kiss* mutta ei se karkki

*kiss* hyvät yöt!
Itse menen myöskin pian.

 

Jaaha, mun elokuvan seuraamisesta ei nyt tuu mitään

 

Jaa-a

:flower::ashamed:

 

Taidan siirtyä nyt untenmaille...
Oikein hyvät yöt allihuuppa! :kiss:

 

Mulla ei ollut, vaan tuo taktiikka oli exällä, vaikka kortit oli kyllä mulle päin otolliset, mutten tajunnut käyttää.

Vaikka ihmisellä on huonot kortit, niin pitää tehdä asiat niin että vastapuli luulee pelaavansa eri peliä.. Pelailee aikansa hänen mukaansa antaen tunteen että on voitolla ja sitten kun itelle on asiat myötätuulessa niin aloittaa sen oman pelin ja pelaa sen myös loppuun asti..

 

:flower::ashamed:

:heart: :kiss:

 

Vaikka ihmisellä on huonot kortit, niin pitää tehdä asiat niin että vastapuli luulee pelaavansa eri peliä.. Pelailee aikansa hänen mukaansa antaen tunteen että on voitolla ja sitten kun itelle on asiat myötätuulessa niin aloittaa sen oman pelin ja pelaa sen myös loppuun asti..

parisuhdepeleissä ei voi koskaan voittaa...

vain hävitä

 

Minä en todellakaan ole tuota.
Olen nimenomaan se paskanjauhaja, joka vääntää tikustakin romaanin.
Ja puoli litraa kossua, niin sitten sitä paskaa vasta tuleekin.

jotenkin pystyn kuvitteleen

 

Vaikka ihmisellä on huonot kortit, niin pitää tehdä asiat niin että vastapuli luulee pelaavansa eri peliä.. Pelailee aikansa hänen mukaansa antaen tunteen että on voitolla ja sitten kun itelle on asiat myötätuulessa niin aloittaa sen oman pelin ja pelaa sen myös loppuun asti..

Noinhan se menee, mutta mä en taida enää jaksaa. Exä on vittupää ja jos haluaa sitä linjaa jatkaa, niin "tehköön tarpeensa omaan pesään."
Itseään se vaan kiusaa pitkässä juoksussa, mua vaan välillisesti.

 

jotenkin pystyn kuvitteleen

:kiss:

 

Jaa-a

 

Taidan siirtyä nyt untenmaille...
Oikein hyvät yöt allihuuppa! :kiss:

öitä :kiss:

kohta täytyy itsekin siirtyä

 

:xmas:

 

parisuhdepeleissä ei voi koskaan voittaa...

vain hävitä

parisuhteessa on eri pelit mitä eron jälkeen kun jaetaan omaisuutta ja lapsien hyvinvoinnista on kyse.

 

Vaikka ihmisellä on huonot kortit, niin pitää tehdä asiat niin että vastapuli luulee pelaavansa eri peliä.. Pelailee aikansa hänen mukaansa antaen tunteen että on voitolla ja sitten kun itelle on asiat myötätuulessa niin aloittaa sen oman pelin ja pelaa sen myös loppuun asti..

mä taas en jaksaisi/haluaisi mitään pelejä

mutta kaippa tuo riippuu vastapuolestakin, en osaa sanoa kun en ole sellaisessa tilanteessa ollut

 

parisuhteessa on eri pelit mitä eron jälkeen kun jaetaan omaisuutta ja lapsien hyvinvoinnista on kyse.

lasten hyvinvointiin ei kuulu se että viedään eksältä tuhkatkin pesästä

 

Noinhan se menee, mutta mä en taida enää jaksaa. Exä on vittupää ja jos haluaa sitä linjaa jatkaa, niin "tehköön tarpeensa omaan pesään."
Itseään se vaan kiusaa pitkässä juoksussa, mua vaan välillisesti.

:flower:

 

:kiss:

:hug:

 

Liian vakavaa, ei kykene |O

 

No joo, mutta eipä sitä itseänsä kannata jäädä surkuttelemaan. Siinä katkeroituu.
Ja minä olisin kyllä mielummin vaikka kuollut tuohon syöpääni, jos tuo "kuopukseni" olisi vaan saanut itselleen elämän. Mutta elämä nyt heittää paskaa niskaan ja sieltä on vain noustavan!

Juu - mulle sattuu kaikenlaista. Papalta peritty koheloluonne. Nuorempana sitä yritin kitkeä, mutta sitten totesin, että mitä turhia. Minä olen tällainen ja piste!

Ihmismieli on siita janna, etta suurin osa paskasta unohtuu... tai ei sitten enaa vuosien kuluttua tunnukaan niin pahalta tai edes erityiselta.