Haluan olla lapsen kanssa kotona, mutta..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja *ap*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

*ap*

Vieras
Lapsi nyt 1v. Nyt en vaan enään tiedä mitä me tehtäisiin? En siis keksi mitään puuhaa meidän päiviin, kaikki päivät vaan samanlaista oleilua. Mistä mä tiedän, mitä tän ikäisen kans "pitäis" tehdä? Nukkuu vielä kahdet päikyt, joten se rajoittaa jonkin verran.
Vauvavuosi oli helppo, silloin sentää ties mitä tehdä, mutta nyt.. :(
Haluan siis ehdottomasti olla lapsen kanssa kotona. Yhtenä päivänä viikossa käydään perhekahvilassa, muuta ohjelmaa ei oikein ole. Ei ole kuin pari kyläilypaikkaa, nekin eri kaupungissa, joten ei sielläkään nyt jatkuvasti voi hypätä.
Ja juu, esikoinen kyseessä.

Auttakaa nyt mua :)
 
Itse tykkäsin että toinen kotivuosi oli mielekkäämpi kuin ensimmäinen. :) Lapsesta alkaa olla jo erilailla seuraa.

Kun tyttö täytti 1v alettiin käydä uimassa 1-2 kertaa viikossa (ostin itselleni vuosikortin). 1,5v tyttö oppi uimaan kellukkeillä ja nyt 2v ikäisenä hyppii hurjana altaaseen jne. Leikkipuistoissa alkoi kanssa viihtyä kun lapsi käveli ja löysi sieltä tekemistä. Samalla tapasi muita alueen pikkulapsiperheitä. Metsäretket olivat myös kivoja, kevään myötä otettiin usein eväät mukaan ja syötiin niitä ulkona.

Nyt tietty vuodenaika rajoittaa. Pulkkailu oli meidän 1v:stä hirveän hauskaa. Muuten katseltiin mitä kaupungilla oli tarjota pikkulapsille, meillä monet jutut tuttuja ja isompien jäljiltä. Sisäleikkipuistoihin tyttö tykästyi jo varhain. Kirjaston lastennurkka on myös suosittu kohde. Kotihommissa alkoi olla mukana kun taitoja kertyi, pyykkihuolto on erityisalaansa. Ylipäätään muksu seuraa mukana kaikissa arjen touhuissa, muuten leikitään, piirrellään, luetaan jne.
 
No onpa ongelmat. Jos lapsi nukkuu päivisin paljon, aloita vaikka etäopiskelut, niin saat hieman aivojumppaa. Ulkoilette kaksi kertaa päivässä ja välillä teette retkiä lähiseudulla.
 
Meillä on riittänyt aina puuhaa, ei koskaan olla kotona viihdytty vaan joka päivä ajellaan jonnekkin joko ystäviä ja heidän lapsiaan tapaamaan, shoppailemaan, ulkoilemaan eri puistoihin ja rantoihin katselemaan veneitä, ruokkimaan sorsia yms. kaksi kertaa päivässä ulkoillaan ja siinä välissä nukutaan päikyt. päiväuniakaan ollaan kotona muuten voidaan olla missä vaan. perhekerhossa käydään kanssa 1x viikossa. muskarissa 1x viikossa. suvun mummoilla kyläillään joka viikko! tämä on tosi hyvä vinkki kaikille kotiäideille-hoitovapaalla voi lasten kanssa seuraa myös isisovanhemmille! he nauttivat lapsien näkemisestä valtavasti ja ovat yksinäisiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitinä jo 3v;27885659:
Meillä on riittänyt aina puuhaa, ei koskaan olla kotona viihdytty vaan joka päivä ajellaan jonnekkin joko ystäviä ja heidän lapsiaan tapaamaan, shoppailemaan, ulkoilemaan eri puistoihin ja rantoihin katselemaan veneitä, ruokkimaan sorsia yms. kaksi kertaa päivässä ulkoillaan ja siinä välissä nukutaan päikyt. päiväuniakaan ollaan kotona muuten voidaan olla missä vaan. perhekerhossa käydään kanssa 1x viikossa. muskarissa 1x viikossa. suvun mummoilla kyläillään joka viikko! tämä on tosi hyvä vinkki kaikille kotiäideille-hoitovapaalla voi lasten kanssa seuraa myös isisovanhemmille! he nauttivat lapsien näkemisestä valtavasti ja ovat yksinäisiä.

Ei kaikilla isoisovanhemmat elossa, hautausmaalla niistä ei niin kauheasti ole seuraa...

Ja mitä taas isovanhempiin tulee niin ne voi olla vielä työelämässä tai asua kaukana!
 
Mun mielestä siinä vaiheessa kun lapsi alkaa nukkua vain yksiä päikkäreitä, elämä helpottaa tietyllä tavalla. Ei ole niin aikataulutettua nukkumisen suhteen. Ei muuta kun lisäätte kerhoilua ja puistoilua.
Mutta mun mielestä on ollut myös ihanaa kun on saanut lasten kanssa rauhassa kotoilla. Ei joka päivä tarvitse olla säntäilemässä mihinkään, kotipihalla ulkoilukin on tosi kivaa, eväsretkistä lapset tykkää ja metsässä samoilu on heidän mielestä ihan superia.
 
Meillä isovanhemmat ym muut asuu kaukana, ja ne jotka lähellä asuvat on päivisin töissä. Autoa meillä ei ole käytettävissä. Asutaan suht pienellä paikkakunnalla, joten täällä ei hirveästi ole paikkoja mihin mennä pyöimään.
Sitte en ymmärrä näitä jotka shoppailee tai tekee muuta maksullista harvasen päivä, ei meillä todellakaan ole varaa.
Lapsi ei ulkona oikein hirveästi vielä liiku, joten kun esim. puistoon mennään, ei siellä aikaa hirveästi kulu. Täällä ei vielä ikinä ole ollut _ketään_ muuta puistossa, kun sinne on menty..
 
ymmärrän sinua aloittaja täysin..halua kotona olemiseen olisi mutta aika alkaa tulla pitkäksi. Minä itse tukehdun tähän välillä ja haluaisin jo päästä töihin, kaipaan niin paljon aikuisia kontakteja(muita kuin mammakerholaisia), työyhteisöä ja muuta tekemistä kuin ruoanlaittoa, pyykinpesua, ulkoilua ja leikkimistä. Mä nostan ihan kauheesti hattua kaikille kotiäideille..siis oikeesti. Mieskin varmaan jo kyllästyy kun mun ainoat jutut hänen tultua töistä kotiin on suurinpiirtein tasoa(maidon hinta oli noussu,3 kertaa on kakannu jne...) MÄ HALUUN MENNÄ TÖIHIN!!!! Mutta kyllä mä nautin lapsesta paljon ja vielä 2kk ja sitten hän täyttää vuoden ja menee pk ja mä töihin. Mä olen yhden taaperoajan ollu kahden pienen kanssa kotona 2vuotta ja vieläkin mä ihmettelen miten mä jaksoin, se oli vaan sitä ainaista ulkoilua, ruoanlaittoa, pulkkailua, nukuttamista, kaupoilla käyntiä, kahvittelua muiden mammojen kanssa jne...
 
[QUOTE="vieras";27885849]ymmärrän sinua aloittaja täysin..halua kotona olemiseen olisi mutta aika alkaa tulla pitkäksi. Minä itse tukehdun tähän välillä ja haluaisin jo päästä töihin, kaipaan niin paljon aikuisia kontakteja(muita kuin mammakerholaisia), työyhteisöä ja muuta tekemistä kuin ruoanlaittoa, pyykinpesua, ulkoilua ja leikkimistä. Mä nostan ihan kauheesti hattua kaikille kotiäideille..siis oikeesti. Mieskin varmaan jo kyllästyy kun mun ainoat jutut hänen tultua töistä kotiin on suurinpiirtein tasoa(maidon hinta oli noussu,3 kertaa on kakannu jne...) MÄ HALUUN MENNÄ TÖIHIN!!!! Mutta kyllä mä nautin lapsesta paljon ja vielä 2kk ja sitten hän täyttää vuoden ja menee pk ja mä töihin. Mä olen yhden taaperoajan ollu kahden pienen kanssa kotona 2vuotta ja vieläkin mä ihmettelen miten mä jaksoin, se oli vaan sitä ainaista ulkoilua, ruoanlaittoa, pulkkailua, nukuttamista, kaupoilla käyntiä, kahvittelua muiden mammojen kanssa jne...[/QUOTE]

Sehän tässä onkin, kun olisi niitä muita mammoja, joiden kanssa kahvitella. Kun ylipäätään olisi tekemistä! En mä sit tiedä, onko mun mielikuvitus niin tylsä, etten vaan osaa sitä tekemistä keksiä.
 
Tehkää ainakin kotityöt yhdessä. Tai vaikka "kotitöitä", eli jotain turhaa tavaroiden järjestelyä laatikosta toiseen.

Voisiko päikkärit jo yhdistää? Yhden vuoden iässä monilta voi jättää toiset päikkärit pois jolloin lapsi nukkuu yhdet pitkät päikkärit. Jos siis kahdet päikkärit on teille ongelma.

Ehkä lapsi alkaa liikkua ulkona kun tottuu. Onhan vaatteet sellaiset että on mukava liikkua?
 
Kirjasto on mahtava. Samoin uimahalli (menimme ekaa kertaa noin vuosikkaan kanssa). Jos asuinalueella on avointa päiväkotia/asukaspuistoa niin ovat kullanarvoisia. Lisäksi meillä esimerkiksi taidetaloa järjestää muutaman kerran vuodessa ilmaista toimintaa (maalausta yms.), käydään myös maksullisessa jumpassa kerran viikossa (koko kevät 90€). Lapseni on nyt jo 2, mutta samat jutut oli vuosi sitten :)
 
[QUOTE="kee";27885949]Tehkää ainakin kotityöt yhdessä. Tai vaikka "kotitöitä", eli jotain turhaa tavaroiden järjestelyä laatikosta toiseen.

Voisiko päikkärit jo yhdistää? Yhden vuoden iässä monilta voi jättää toiset päikkärit pois jolloin lapsi nukkuu yhdet pitkät päikkärit. Jos siis kahdet päikkärit on teille ongelma.

Ehkä lapsi alkaa liikkua ulkona kun tottuu. Onhan vaatteet sellaiset että on mukava liikkua?[/QUOTE]

Kyllähän me niitä kotitöitä tehdään, mutta ei niitäkään nyt koko aikaa viitti tehdä.
Kahdet päikkärit ei oo ongelma, jouluna kokeiltiin yksiä, ei toiminut.
On mukavat ulkovaattet.
Ehkä meidän ongelma on se, että ollaan aina kotona. Mutta kun vaikka mä kuinka mietin, en mä keksi mihin me voitais lähteä :(
 
Eikö sieltä perhekahvilasta löytyisi yhtään toista äitiä samassa tilanteessa. Voisitte sopia vaikka leikkitreffit puistoon. Reippaasti jutuille vaan.

Mä olin vähän samassa tilanteessa aikanaan ja olin tosi iloinen kun huomasin lähikaupungissa avoimen päiväkodin. Ymmärrän kyllä, että autottomuus rajoittaa menemisiä. Mutta kun kevät tulee, pääsette varmasti pyörällä vähän pidempiäkin reissuja.
 
Meillä isovanhemmat ym muut asuu kaukana, ja ne jotka lähellä asuvat on päivisin töissä. Autoa meillä ei ole käytettävissä. Asutaan suht pienellä paikkakunnalla, joten täällä ei hirveästi ole paikkoja mihin mennä pyöimään.
Sitte en ymmärrä näitä jotka shoppailee tai tekee muuta maksullista harvasen päivä, ei meillä todellakaan ole varaa.
Lapsi ei ulkona oikein hirveästi vielä liiku, joten kun esim. puistoon mennään, ei siellä aikaa hirveästi kulu. Täällä ei vielä ikinä ole ollut _ketään_ muuta puistossa, kun sinne on menty..

Kuulostaa niin tutulta... Nyt olen kyllä jo takaisin töissä, mutta jos olisin jäänyt pidemmäksi aikaa kotiin olisin kuollut tylsyyteen kun ei ole mitään tekemistä.
 
[QUOTE="muu";27885965]Kirjasto on mahtava. Samoin uimahalli (menimme ekaa kertaa noin vuosikkaan kanssa). Jos asuinalueella on avointa päiväkotia/asukaspuistoa niin ovat kullanarvoisia. Lisäksi meillä esimerkiksi taidetaloa järjestää muutaman kerran vuodessa ilmaista toimintaa (maalausta yms.), käydään myös maksullisessa jumpassa kerran viikossa (koko kevät 90€). Lapseni on nyt jo 2, mutta samat jutut oli vuosi sitten :)[/QUOTE]

Mitä te siellä kirjastossa sitten teette? Täällä ei ole avointa päiväkotia tms.
 
Mitä ap itse haluaisit tehdä? 1-vuotias on aika kiitollinen mukaan otettava moneen paikkaan! Aina ei tarvitse tehdä vain lasten juttuja. Kyllästyy siinä vähemmästäkin.
 
eli siis me käydään mun omien isovanhempien luona ja heidän sisarustensa luona. eli muukin mummo/pappa käy kun lapsen omat, jotka saattavat olla vielä töissä.

eikö sulla tosiaan löydy yhtään ystävää kuka ois myös kotona lapsen kanssa? uusia ystäviä sitten vaan hommaamaan vaikka täältä netistä omalta paikkakunnaltasi!
 
[QUOTE="muu";27886013]Lapsi tutkii kirjoja/leluja, välillä luetaan yhdessä. Välillä mä luen sisustuslehtiä ;)[/QUOTE]

Ei meidän poika ainakaan
osaa lukea kirjoja rikkomatta :D
 
No siis mulla on kolme kaveria, jotka lapsen kanssa nyt kotona. Yksi asuu samalla paikkakunnalla, kaksi muuta muualla. Heistä jokainen palaa pian töihin.
MUn isovanhemmista yksi elossa, jota ei kiinnosta tippaakaan, ei varmaan edes tiedä mun lapsen nimeä. Miehen isovanhemmista ei kukaan elossa.
Mitä mä haluaisin ite tehdä.. ihan mitä vaan, käydä jossain, nähdä ihmisiä, jotain muuta ku olla _aina_ kotosalla.
Mutta toi kirjasto oli hyvä idea, sinne pitää lähteä.
 
Jos sinä pitkästyt kotona, niin selvästikään et halua olla kotona! Eri asia on, että lapsen vuoksi haluaisit!

Mun ehdotus on, että nyt vuoden verran yrität luoda niitä rutiineja ja keksiä erilaista mielekästä tekemistä. Yrität hankkia jonkun kaverin, vaikka kauempaa, jos edes kerran viikkoon näkisitte?

Kun lapsi nukkuu, nuku sinäkin. Tai vietä omaa laatuaikaa. Juot kahvia ja herkuttelet tai katsot lempparisarjaa tai elokuvaa esim. Mulla oli tapana tehdä tunnin vaunu/rataslenkki niin kauan kuin lapsi rattaissa pääasiassa istui. Ei ole mitään mitä täytyy tehdä, mutta 1v. alkaa jo osata asioita. Annat piirustuspaperia ja kynän käteen, ostat sormivärejä ja muovailuvahaa. Ei se aluksi kummoista ole, mutta kehittyy nopeasti. Leivotte yhdessä, luette, kuuntelette musiikkia. Ja käytte vaikka kaupassa. Sekin jo auttaa, että saa edes kassan kanssa vaihdettua pari sanaa, tuntee olevansa ihmisten ilmoilla.
 

Yhteistyössä