Kaupassa ei syödä ennen kuin tuote on maksettu. Entäs silloin, kun kyseessä on diabeetikko?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kaupassa nähtyä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Onhan diabetes yleinen, mutta ei sentään niin yleinen mitä tuo kaupassa syönti on. ;) HÄTÄtilanteet toki on poikkeustapauksia, hätä=henki lähtee. Terveen lapsen kitinä ei ole hätätilanne. Ärsyttävää toki.

Aikanaan useamman vuoden kaupassa töissä olleena olen siivonnut hyllyjen välistä mitä moninaisimpia tyhjiä mehupurkkeja, patukan kuoria jne. Kassalla oli tosi inhottavaa kun lätättiin tahmaiset jätskikääreet kouraan "kun me syötii tää jo tuolla". Parhaassa tapauksessa viivakoodikin oli rikki niin sitä joutui lähmimään enemmänkin että saa numerot lyötyä kassaan. Kiva sitten koskea jonkun ostamiin vaatteisiin sen jälkeen. Yök.
 
Jos oikeasti olisi pelko että henki on vaarassa kauppareissulla niin eiköhän silloin tajuta ottaa jo ennen kauppaan menoa se pelastava mehu/patukka mukaan? Kai sitä pitkillä reissulla käydään esim. vaatekaupoissa, puistoissa ym. ja niissäkin on omat eväät mukana noita hätätilanteita varten?
Yhden/peri kertaa vielä ymmärtää mutta jos sama vanhempi joutuu joka toisella kauppareissulla antaan lapselle hyllystä evästä niin silloin kannattaisi miettiä sitä omaa riskien ennekointia. Vastuutonta jatkuvasti kulkea ympäri kyliä ilman että on varauduttu lapsen mahdolliseen hätätilanteeseen itse.
 
En jaksa muutenkaan kytätä toisten tekemisiä, kaupassa keskityn vahtimaan omia lapsiani ja sitä, että muistan ostaa kaiken tarpeellisen ;).

Omille lapsilleni olen sanonut ykskantaan, että pitää maksaa ennen kuin voi syödä. Sitten jos itselle tai lapselle tulisi syystä tai toisesta tilanne, että syötävää/juotavaa on saatava nyt eikä kahden minuutin päästä, sanoisin lapselleni, että tämä on nyt hätätilanne, ja silloin voi toimia vastoin sääntöä. Samoin jos lapsi kommentoisi jonkun muun syömistä kaupassa, voisin sanoa, että joskus voi olla vaikka sellainen sairaus, että pyörtyy jos ei saa syödä heti. Mielestäni jo leikki-ikäinen kykenee ymmärtämään säännön ja poikkeustapauksen, miksei sitten aikuinen?
 
Jos oikeasti olisi pelko että henki on vaarassa
kauppareissulla niin eiköhän silloin tajuta ottaa jo ennen kauppaan menoa se pelastava mehu/patukka mukaan? Kai sitä pitkillä reissulla käydään esim. vaatekaupoissa, puistoissa ym. ja niissäkin on omat eväät mukana noita hätätilanteita varten?
Yhden/peri kertaa vielä ymmärtää mutta jos sama vanhempi joutuu joka toisella kauppareissulla antaan lapselle hyllystä evästä niin silloin kannattaisi miettiä sitä omaa riskien ennekointia. Vastuutonta jatkuvasti kulkea ympäri kyliä ilman että on varauduttu lapsen mahdolliseen hätätilanteeseen itse.

Että ääripäästä toiseen, palstan tapaan...
Oma lapseni on sairastanut parisen vuotta ja yhden (YHDEN) kerran kesken kauppareissun on jouduttu kaivamaan pillimehu. Ja sekin oli omasta takaa, tuo aiemmin mainitsemani tapaus.

Aloitus oli täysin teoreettinen eikä sen pohjalta kannata vetää johtopäätöksiä kenenkään vastuunkantotaidoista ;)
 
Aina nää hätätapausdiapeetikot pyörtyilee juuri kaupassa?! Mites kun menee lounasravintolaan, huojuvin polvin salaattipöydän ääreen hörppimään sinappista kastikettako? Tai jääkiekkopelissä haukkaa junnujen makkaranpäätkö? Mites bussi, kela ja sosasema, pelaako tarjoilut?
 
Kyllä minä pyörittelen silmiämi aina, jos näen jonkun varastavan kaupasta jotain.

Jos on noin vakava sairaus, niin kyllä se on tiedossa ja silloin siihen on varauduttava etukäteen. Piste. Kauppa ei ole muistamattomien mammojen ensiapupiste.
 
  • Tykkää
Reactions: 2good2be4gotten
Kyllä minä pyörittelen silmiämi aina, jos näen jonkun varastavan kaupasta jotain.

Jos on noin vakava sairaus, niin kyllä se on tiedossa ja silloin siihen on varauduttava etukäteen. Piste. Kauppa ei ole muistamattomien mammojen ensiapupiste.

Ensiaputilanteeseen, kun on kyse ihmshengestä, tarpeellisen ottaminen ei ole varkaus. Ja nyt ei todellakaan puhuta niistä pikku paavoista ja pirkoista, jotka on totutettu siihen, että pienellä vinkumisella mamma antaa vaikka levyllisen suklaata :whistle:

Me ei olla kaupan hyllyltä syöty mitään maksamatta ensin. Kysymys oli siis teoreettinen.
 
Että ääripäästä toiseen, palstan tapaan...
Oma lapseni on sairastanut parisen vuotta ja yhden (YHDEN) kerran kesken kauppareissun on jouduttu kaivamaan pillimehu. Ja sekin oli omasta takaa, tuo aiemmin mainitsemani tapaus.

Aloitus oli täysin teoreettinen eikä sen pohjalta kannata vetää johtopäätöksiä kenenkään vastuunkantotaidoista ;)

Luepa muidenkin vastauksia; en ole ainoa joka ottaa esille vastuunkantotaidot. Vaikka ketju onkin sinun aloittama niin on tässä muutkin tapauksistaan kertoneet, vastasin ihan yleisesti. Ei nimittäin ole ainoaan laatuaan tästä aiheesta, pisin ketju aiheesta taitaa olla yli 20sivuinen ja siinä lähes joka toisen piltti oli suurinpiirtein kuolemassa käytävälle ilman sitä pillimehuansa.
Jos nämä vastaukset nyt jotenkin kolahtaa niin kannattaa ottaa nämä ihan teoreettisinä vastauksina teoreettiseen kysymykseen.

Ja edelleen pidän sellaista vanhempaa vastuuntunnottomana joka jatkuvasti laiminlyö lapsensa mahdollisen hoidon tarpeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;27744126:
ei palsta mammat tajua, että jollakin voi olla sellainen sairaus, että on pakko ottaa ruokaa sieltä kaupasta kauppareissulla. kun se on paljon kivempi kun se ruoka pakataan mukaan sieltä kotoo, ja syödään siellä kaupassa ja sitten selvitellään kassan kanssa oliko tuote oikeesti kotoo tuotu vai ei

Niin, kleptomaniaa ei kaikki miellä oikeaksi sairaudeksi :(
 
[QUOTE="nuuh";27744691]Aina nää hätätapausdiapeetikot pyörtyilee juuri kaupassa?! Mites kun menee lounasravintolaan, huojuvin polvin salaattipöydän ääreen hörppimään sinappista kastikettako? Tai jääkiekkopelissä haukkaa junnujen makkaranpäätkö? Mites bussi, kela ja sosasema, pelaako tarjoilut?[/QUOTE]

Hahhah, tämä on NIIN totta :D aina jos kritisoidaan jostain arkisesta asiasta mikä nyt YLEISESTI OTTAEN on tökeröä käytöstä niin vedetään ihan överit ja sairaat lapset kaatuilevat tajuttomina, epileptikot kouristaa, talot palaa, hengenlähtö on lähellä.. Itse sankariäiteinä ryömitään pillimehu kädessä läpi tulimeren välittämättä muiden katseista koska kyseessähän on hätätilanne!
Samalla logiikalla bensiiniä pitäisi saada tankattua velaksi, ajaa taksilla ilmaiseksi, jättää ravintolassa ruoka maksamatta, hätä ei lue lakia :)
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi ja Wolt
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;27744126:
ei palsta mammat tajua, että jollakin voi olla sellainen sairaus, että on pakko ottaa ruokaa sieltä kaupasta kauppareissulla. kun se on paljon kivempi kun se ruoka pakataan mukaan sieltä kotoo, ja syödään siellä kaupassa ja sitten selvitellään kassan kanssa oliko tuote oikeesti kotoo tuotu vai ei

Aika jännä että se elämänpakko tulee just 10min kauppaan menosta. vaqi tuleeko se niin hätäseen että ei ehdi ottaa mehua ja mennä kassan kautta? Mitään ennakkomerkkiä että kohtapuoleen tarttis.
 
Aika jännä että se elämänpakko tulee just 10min kauppaan menosta. vaqi tuleeko se niin hätäseen että ei ehdi ottaa mehua ja mennä kassan kautta? Mitään ennakkomerkkiä että kohtapuoleen tarttis.

No tätä minäkin vähän ihmettelin. Sisko on jo ihan pienestä osannut sanoa, että vähän heikko olo, kun on alhaiset sokerit. Siinä ei kuitenkaan ole kyse sekunneista tai edes minuuteista. Kyllä sen mehun ihan hyvin ehtii käydä ensin maksamassa. Ja sokeritkin kun on mitattu ennen kauppaan lähtöä ja tankattu jos tarvis, niin miten ne voi laskea tyyliin puolessa tunnisa hengenvaaralliselle tasolle?
 
[QUOTE="vieras";27745005]Hahhah, tämä on NIIN totta :D aina jos kritisoidaan jostain arkisesta asiasta mikä nyt YLEISESTI OTTAEN on tökeröä käytöstä niin vedetään ihan överit ja sairaat lapset kaatuilevat tajuttomina, epileptikot kouristaa, talot palaa, hengenlähtö on lähellä.. Itse sankariäiteinä ryömitään pillimehu kädessä läpi tulimeren välittämättä muiden katseista koska kyseessähän on hätätilanne!
Samalla logiikalla bensiiniä pitäisi saada tankattua velaksi, ajaa taksilla ilmaiseksi, jättää ravintolassa ruoka maksamatta, hätä ei lue lakia :)[/QUOTE]

Niin. Lähes kaikkiin sääntöihin on äärimmäisiä poikkeuksia. Jos pelissä on henki tai pysyvä vammautuminen, aika moni normaalisti paheksuttava ja jopa laiton asia on siinä tilanteessa hyväksyttävää, ainakin omasta mielestäni.

Toisaalta en ymmärrä sitä, että yhtään mitään ei saisi pitää vääränä, koska siihen teoriassa saattaa olla jokin häviävän epätodennäköinen hyväksyttävä syy. Jos lapsi riistää lelun toisen kädestä, eikä vanhempi puutu siihen, on toki mahdollista, että lapsi jonottaa aivoleikkaukseen, ja ennen sitä turhautuminen ja raivostuminen aiheuttavat massiivisen epilepsiakohtauksen, joka tappaa lapsen kerralla, ja vanhempi on niin järkyttynyt asiasta, ettei kykene puhumaan siitä lainkaan. Tai jos kylässä oleva kaveri varastaa Mariskoolisi, voi olla, että valtakunnan vaarallisin rikollinen on uhannut tappaa hänen perheensä, ellei hän toimita juuri sellaista Mariskoolia, joita ei enää kaupasta saa, tunnin sisällä paikkaan X, hiiskumatta kenellekään asiasta. Todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin moukkamaisuus tai hävyttömyys.

Ventovieraiden paheksuminen kaupassa tuskin antaa kenellekään mitään, mutta kultainen keskitie näissäkin on ihan iloinen asia. Ei pidä heti tuomita tietämättä taustoja, mutta kyllä toisaalta myös ihan puhtaan ajattelematonta käyttäytymistä esiintyy, kaikilla ei aina ole huonoihin tapoihinsa kummoista syytä.
 
Aika jännä että se elämänpakko tulee just 10min kauppaan menosta. vaqi tuleeko se niin hätäseen että ei ehdi ottaa mehua ja mennä kassan kautta? Mitään ennakkomerkkiä että kohtapuoleen tarttis.

Eläkää viikko d-lapsen kanssa, niin huomaatte, että joskus (ei siis joka kerta lähikaupassa) se vs oikeasti voi laskea täysin yllättäen, todella nopeesti todella alas. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän voi noita tilanteita tulla.

Tottakai jokainen vastuunsa tunteva äiti ja isä kuljettaa mukanaan lapsensa hoitoon (oli sairaus mikä tahansa) tarvittavia välineitä, mutta palkinto teille jotka ette ikinä koskaan että missään tilanteessa unohda mitään. Huom. Mitään. Koskaan.

Mulle sillä on vissi ero ottaako joku tuotteen todelliseen ensiapuun vai pitääkseen pirkko-petterin tyytyväisenä mässyttäen pullaansa.
 
Eläkää viikko d-lapsen kanssa, niin huomaatte, että joskus (ei siis joka kerta lähikaupassa) se vs oikeasti voi laskea täysin yllättäen, todella nopeesti todella alas. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän voi noita tilanteita tulla.

Tottakai jokainen vastuunsa tunteva äiti ja isä kuljettaa mukanaan lapsensa hoitoon (oli sairaus mikä tahansa) tarvittavia välineitä, mutta palkinto teille jotka ette ikinä koskaan että missään tilanteessa unohda mitään. Huom. Mitään. Koskaan.

Mulle sillä on vissi ero ottaako joku tuotteen todelliseen ensiapuun vai pitääkseen pirkko-petterin tyytyväisenä mässyttäen pullaansa.

Siksihän mä kysyin kun en ole tavannut vielä diabeetikkoa jolla se olis sekunneista kiinni. Vaikka olen hoitanu sellasia lapsia jne.
 
Ilmankos kaupoissa on välillä yhtä hilpeä tunnelma kuin kylmän sodan aikaan suurvaltojen välillä. Yksi äiti tuntee moraalista ylemmyyttä, kun toinen äiti joutuu turvautumaan kaupan antimiin hiljentääkseen nälkäisen lapsen loppukauppareissun ajaksi. Yksi tuomitsee vihannesosastolla kanssakulkijan joka ei ostakaan luomuporkkanoita. Toinen äiti mulkoilee naista, jonka kärryissä komeilee vastiketta ja valmista purkkiruokaa. Jotkut ihmiset vääntävät kasvoilleen suoranaisen kiirastulessa kärvistelyilmeen, kun jollain lapsella menee se hermo ja huuto alkaa. Kassajonoissa tuupitaan edessäolevaa eteenpäin sitä mukaa kun kassahihna liikkuu kaksi senttiä ja tullaan niskaan siinä vaiheessa kun toinen vielä näppäilee pin-koodia. Mennäänkö seuraavan kerran kauppaan kukin tekemään ne omat ostoksemme omalla tyylillä ottamatta sen isompaa stressiä muiden tyylistä.
 
Siksihän mä kysyin kun en ole tavannut vielä diabeetikkoa jolla se olis sekunneista kiinni. Vaikka olen hoitanu sellasia lapsia jne.

Noh, esimerkiksi eräs pieni pk-ikäinen tyttö (ei omani). Ennen kauppareissua lapselta oli mitattu vs ja se ok. Reissu kesti max. 30min, ja se päättyi siihen, että tyttö tuupertui lattialle alhaisen vs:n vuoksi. Täysin yllättäen, jostain kumman syystä. Onneksi oli apu lähellä (tosin omat eväät) ja lapsi saatiin takaisin jalkeille. Pointtina se, että olo voi heikentyä ihan tosta vaan...
Diabetes on hyvin yksilöllinen sairaus ja se, mikä toimii toiselle ei välttämättä sovi niille muille. Vs-vaihteluihin vaikuttaa muutkin asiat kuin syöty ruoka tai juotu juoma. Jos pirkko-liisa tuntee omat hyponsa, pentti-paavali ei välttämättä tunne.
 
Noh, esimerkiksi eräs pieni pk-ikäinen tyttö (ei omani). Ennen kauppareissua lapselta oli mitattu vs ja se ok. Reissu kesti max. 30min, ja se päättyi siihen, että tyttö tuupertui lattialle alhaisen vs:n vuoksi. Täysin yllättäen, jostain kumman syystä. Onneksi oli apu lähellä (tosin omat eväät) ja lapsi saatiin takaisin jalkeille. Pointtina se, että olo voi heikentyä ihan tosta vaan...
Diabetes on hyvin yksilöllinen sairaus ja se, mikä toimii toiselle ei välttämättä sovi niille muille. Vs-vaihteluihin vaikuttaa muutkin asiat kuin syöty ruoka tai juotu juoma. Jos pirkko-liisa tuntee omat hyponsa, pentti-paavali ei välttämättä tunne.

Yksilöllistähän se on ja kysymättä ei kaikkea voi tietää. Ei se taida kuitenkaan näisä kaupassa syöjissä kovin suuri osa olla joka tarvitsee henkensä edestä sen pillimehun.
 
mie eilen avasin kassajonossa nan-tetran vauvalle ( siis sellaisen ison, jossa kierrekorkki), mutta miusta tuo on ihan eri juttu kuin avata
pillimehu tai suklaapatukka terveelle lapselle, joka esittää kuolevansa janoon sillä sekunnilla..

niin ja mitä diabetekseen tulee, voin hyvin kuvitella että jos se on juuri diagnisoitu & kauppaan lähdetään kiireellä, niin äiti unohtaa lapsen mahdollisen verensokerin laskun täysin

miten niin eri juttu avata se nan vauvalle, kuin antaa lapsen juoda mehua tai syödä kaupan eväitä?ei se vauvakaan nälkään kuole sillä samalla sekunnilla ja meillä on aina nan-purkki hoitolaukussa, se avataan jos on tarvetta..ja jos tulee epäillys, että olemme sen hyllystä ottaneet ja laittaneet laukun sivutaskuun, niin saavat tarkistaa valvontakamerasta asian.

vastuuntuntoinen äiti/isä kyllä pitää huolen, että lapsen mahdollisen sairauden tarvitsemat eväät/lääkkeet on mukana, oli sitten vasta diagnoosin saanut tai ei.
 
  • Tykkää
Reactions: Wolt
Melko nopeasti verensokeri laskee jos ei ehdi maksaa tuotetta. Jos olisin itse ko. tilanteessa mieluiten menisin istumaan mahdollisimman rauhalliseen paikkaan syömään jotakin sokeri pitoista ja odottelemaan miten syöminen oloon vaikuttaa. Jos hypoglygemia yllättää yleensäkin nopeasti pitäisin taskussa vähintään sokerinpaloja, mieluummin kuitenkin glucagoni pistoksen yllättävien tilanteiden varalle.
 
No en katso enkä pidä helvetillisenä vastuuttomana paskavanhempana jos ei ole muistanut ennakoida tapausta, en ole itsekään täydellinen ja joskus unohtelen asioita.
Täällä nämä asiat lähtevät vähän lapasesta tälle linjalle. Sitäpaitsi mitä väliä mitä joku urpo ajattelee hyllyjen välissä. :D Jos tosiaan on se mehu otettu hätätapauksessa niin tuijottaja se itse typerys on, ei siis mitään väliä. :)
 

Yhteistyössä