Kakskymppiset yrittäjät 2012

Miwwi tänään on kp 22. Kierrosta ei hajuakaan, mutta oireiden perusteella keskiviikkona-perjantaina olis ollu ovis, eli nyt olis sit Dpo3.. Mutta en mene vannomaan oliko ovisoireita, vai muuten vaan vihlaisuja, nyt kun ne kaikki tuntuu selvemmin kun ei ole noita pillereitä. Nyt on nännit ihan tautisen kipeet, ja maha turvoksissa ihan kunnolla. En voinut lauantaina oleviin pikkujouluihinkaan laittaa yksiä farkkuja mitkä olisin halunnut, kun turvotti niin paljon, eikä asiaa auttanut kun söin itseni sitten siellä ravintolassa ähkyyn. Ja selkä on ihan julmetun kipee ollu monta päivää. Kun istuu, niin se vihlonta siirtyy selästä jonnekkin tuonne sisuskaluihin, ja välillä se kipu häviää
Jos testais jouluaatto aamuna. Riski tietysti sinällään, jos tuleekin nega, niin miten on mieli maassa sitten..

Mona Lisa en ole kyllä kuullut että olisi vatsatautia liikkeellä täällä Savossa päin. En sitten tiedä miten muualla. Mutta toivotaan ettei se tautia olis =) Jos alkaa närästää, niin sit ei ainakaan mahatauti ole

 

KAKSKYMPPISET TOIVEILIJAT

MAANANTAI 17.12.

Nimimerkki.........kp...................ikä.......yk...........toiveissa

Kp 31 ->

maijac............kp49/33..................23v..........yk3...............1.lapsi
-90.................kp45/??.................22v..........yk1.................1.lapsi
Skeggo............kp44/39.................20v............yk4..............1.lapsi
Ole luonani aina..kp41/28.............24v............yk1................3.lapsi
Leva...............kp32/33................23v..............yk5.............1.lapsi
Sunflower11....kp31/24-28.........24v..............yk25............3.lapsi
millinkäinen......kp31/25-40.............22v.............yk9.............1.lapsi

Kp 21-30

nnela.............kp27/29................22v............yk3...............1.lapsi
ralliruutu.........kp25/28................23v.........yk3.......... ..1.lapsi
Miwwi.............kp25/28-35............22v.........yk3(8)..............1.lapsi
memsie...........kp24/31-37..........22v.........yk9.................2.lapsi
Minnah88........kp22/?...............24v...........yk1...............1.lapsi

Kp 11->20

Nenni88..........kp19/28...............24v...........yk4................2.lapsi
Grill................kp18/25-32.............22v........yk15.................1.lapsi
Henksuliini93....kp17/30.................19v..........yk6..............1.lapsi
Anlii................kp16/27-30(54)..........23v.........yk15............1.lapsi
Taru_.............kp16/22-35..............22v.........yk8................1.lapsi
piupiuu...........kp15/29(38)..................22v.........yk4............1.lapsi
Hopeakissa.....kp14/28-38(107)............24v.........yk9...........1.lapsi
nnennis..........kp12/29...................20v..........yk2............1.lapsi
Caro...............kp11/31-41............20v..........yk7..................1.lapsi

Kp 1-10

Nuttis..............kp9/30..............20v............yk5................1.lapsi
Mona Lisa.........kp6/28-40............22v............yk2................2.lapsi
Miramei......... ..kp1/38-40(58)....24v.........yk5(11)............1.lapsi

Piinailijatopcorn:

Nimimerkki.....dpo....jännäpäivä
Sunflower....dpo15.......21.12
Ralliruutu....dpo10........22.12
Miwwi.........dpo7.........24.12
Taru_..........dpo4........?
Grill............dpo3..........31.12

Mukana menossa
icy, -es-, Nemppis, Mojito, Helluunen, Ruska-, Lindu, thewholestory, nepulis, PisaraSadetta, minssu, miuku9, Agnes, Haidi89, Jonna_91, kurasaapas, Sachie, Dreamer2, Nelistin, Kyyneltenhymy, susupala, Minnah88, lumihiutale92, Amalia89



Plussanneet

2011
mimmiih, hensq, Ippe89, petrra, Laretzki, Nomppeli, Zenpu, Hömelö, Epa-88, Kekkuvekku, Icy, Bubble89, Bela88, Lintsa, Princessa, Sanyo, SeInka, Poikka, Emby^, funny87, Kaarnikka, pampulainen87, Jaanel, minea_, mamiia, Mesikämmen, Vanilja 87, äippä-88, Johanna88

TAMMIKUU
KaisaKaisanen
(Sachie)
nellinu
ttty

HELMIKUU
pikkumyy1
Annie24
neonroze
(Miramei)

MAALISKUU
Iippari
Jnni
(Mosmos)
(Miitt21)
ikuinenkuumeilija

HUHTIKUU
Maija-tyttö
Ain00
(Miwwi)
(Nemppis)

TOUKOKUU
Hukkapiru
Vilmaliini

KESÄKUU
(JeNski91)
Amore

HEINÄKUU

ELOKUU
(Marpa)
Naspula
AnnisK

SYYSKUU
(Miwwi)
Ruby 88

LOKAKUU
murkku
(susupala)
Henkari

MARRASKUU
(lumihiutale92)
nanna_
BDU
Mosmos
Pamsku
JeNski91
Niiu

JOULUKUU
AnnuLiisa
Punnabis


Plussanneiden oma ketju:
Kakskymppisistä yrittäjistä 2011 plussanneet - uusi pino


Yritys-/raskausblogeja:

odotan.
haaveissa oma pieni
Ellan Elämästä
Ei kenenkään äiti
Kukkerinmäeltä, päivää!
Pieni Suuri Ihme
Se haaveiden taivaan kirkkain tähti

Muutospyynnöt listaan:

Punaisella ja lihavoidulla.
Kun kiertopäiviä yli 60, eikä mitään kuulu, lisätään "mukana menossa" -listalle.

Kiitos! :flower:

 

Minnah: Kyllä mä pyrin aina odottamaan sitä testaamista oikeasti niin kauan että täti on jättänyt tulematta. Mutta jos ei vaan malta niin ehkä dpo12 vasta kannattaisi testata.

Mona Lisa: En oo kyllä minäkään mistään mahataudista kuullut eli saattaahan se ollakin...

 

Grill:

Juu, niinhän se olisikin helppo testata päivänä jolloin kuukautisten pitäis alkaa, mutkun minä en tiedä pitäiskö niiden alkaa kp30, niinkuin ennen pillereitä kierto oli. Mut jos kierto sekaisin pillereiden takia niin kiertohan voi olla mitä vain 28-67 väliltä. Sillä vain, että jos tosiaan bongasin sen oviksen, niin ei tarvis olla ihan pihalla..

 

^ testaat vaikka sit kp 30 jos menkat ei oo sitä ennen alkaneet?

täällä testattu negaa.. taas..

 

Täällä kp 1 ja koitin soittaa aikaa folliultraan ens viikolle ja tottakai naikkari on kiinni silloin! Prkl. Lääkäri siellä ehotti oottaan ensi kiertoon kun ikäkään ei tule vielä vastaan...

 

Sunflowerille halit! :hug:

Miramei: Jaksamisia! :hug: Ikä ei tule vastaan ei, mutta perkele sentään! Siksi kai mullakin odotetaan noita 1½ vuoden ja 2 vuoden rajapyykkejä (ja koska ei oo mitään vikaa...).

 

Miramei Ihan kuin ei olisi muutenkin ollut jo odottelemista...

ON... Soitin tänään ajan perhesuunnitteluneuvolaan, että voisi keskustella tästä raskaudensuunnittelusta ihan ammattilaisen kanssa. Tammikuun puolella on nyt sitten aika terveydenhoitajalle. Jotenkin yrityksestä tuntui nyt tulevan oikein virallista, kun puhelun aikana terveydenhoitaja kyseli tarkkaan ja kirjasi asioita ylös Halusin juttelemaan, kun kyseessä olisi nyt ensimmäisen mukulan yrittäminen ja itsellä on perussairautena astma (ja ylipainoa...) sekä epäilen kilpirauhasen vajaatoimintaa. Labralähetteen kilpirauhaskokeisiin onneksi jo sainkin.

 

Miramei On se kumma että venytetään vaikka ikä ei tuliskaan VIELÄ vastaan. Mutta luulis lääkäreilläkin menevän kaaliin, että mitä aiemmin, sen aiemmin.. Odotuttaa nyt piru vie aina viime tinkaan. Eikö ne ajattele, että mitä jos ko hoito ei toimikkaan, niin entäs sitten?! Sit taas odotellaan taas muutama kierto huvikseen, ja kohta huomataan olevamme nelikymppisiä.. Joskus tekis mieli ravistella noita hoitoalan ammattilaisia.. Jaksuja sinne :hug:

 

Heipä hei! Tulimpa moikkaamaan teitä pitkästä aikaa! (joo, siis oon lukenu kyllä tekstejänne päivittäin - ja olette kuulkaas naiset hiljentyneet huomattavan paljon!!)

Täällä mennään rv6+4, perjantaina näkyi pienen katkaravun syke varhaisultrassa. Olo on kaikinpolin hyvä, hurja väsymys päällä, mutta yritän nukkua niin paljon kuin vaan mahdollista!

Mirkulle superhalit :hug: Mä en ymmärrä,mikä noita lääkäreitä joskus vaivaa.. Yritystä, kun on kuitenkin kertynyt aika lailla, niin onko se niin vaikea lääkärin ajatella teidän näkökulmasta asioita? Sairaalalla pitäs nyt olla kuitenkin resursseja ultrata folleja sulta, kun siinä ei kauaa mene.
Pommita sinne vielä ja tirauta vaikka itku (se ei ole kaukana, tiedän sen..). Monet kerrat itse soitin polille ja itkin sitä, kun on niin väsynyt siihen odottamiseen, niin kappas, aikoja löytyi!

Sunille ja Grillille ja muillekin heille () olenkin jo tuolla facessa vastaillut ja pähkäillyt..

Ja uusille tsemiä kärsivällisyyden kanssa! Ja kehotuksen sananen, että kannattaa noin yrityksen alkuvaiheissa miettiä, mitä valittaa ja kelle.. yk2 ei oo vielä mikään maailmanloppu, jos vertaa noita yk10 eteenpäin. Saa vaan muille pahaa mieltä aikaiseksi valittamalla turhista. Toki, sana on vapaa, mutta itse en yrityksen alkuvaiheissa kehdannut valittaa menkoista, vaikka se päähän ottikin. Vauvaa haaveilevalle menkat on kirosana, mutta ei kuolemantuomio yk1-9)
Katsokaa perhesuunnittelun sivuilta niitä prosentuaalisia lukemia, niin huomaatte, että ei teillä ole vielä mikään hätä!
pitäkää mieli positiivisena ja kohtahan on jo joulukin, joten RENTOUTUKAA!



Paljon virtuaalihaleja kaikille :hug: :heart:

Terkuin Pamsku ja Eino rv6+4

 

Oksensin koko viime yön ja nyt olen kovassa kuumessa eli taitaa olla kyllä vaan jotain virusta :/ No...onneksi ennen joulua tulin kipeeksi. Toivottavasti mies ja lapsi ei saa tätä sairautta jälkijunassa. Nyt molemmat onneksi terveitä

 

Kärsivällisyyttä myöskin peräänkuulutan, kuten Pamsku, vaikka meilläkään ei vuoden rajapyykki vielä ole täyttynyt, vaikka uhkaavasti lähenee uuden vuoden myötä. Muistan kyllä itsekin ensimmäisinä yrityskiertoina olleeni kärsimätön, ja aika varma, ettei tärppiin montaa kuukautta mene - olihan mulla jo tämä yksi lapseni todisteena siitä, eri miehen kanssa tosin. Joistain kommenteista vaan paistaa läpi, että sitä lapsen saantia, raskaaksi tulemista, pidetään itsestään selvyytenä. Sitä se ei ole. Eikä se ole mikään "lapsettomuus on näitä juttuja, mitä joillekin sattuu kohdalle, mutta mulle ei"-juttu. Vaikka noin kolme neljäsosaa pareista saakin pienen ihmeen alulle puolen vuoden sisään, täälläkin listoilla pyörii useampi pidempään yrittänyt... Tottakai kuukautisten tulo harmittaa, surettaa, tuntuu pahalta, kaikilla, jotka vauvaa toivovat, oli sitten yk 1, 5 tai 15. Ja nimenomaan täällä pitääkin pystyä harmitus ilmaisemaan! Mutta jos ensimmäisten yk:den aikana kommentoidaan "ei VIELÄKÄÄN tärppiä, me ollaan niin kauan yritetty"-tyyppisesti, täällä on varmasti moni, joiden korvaan se särähtää. :/ Ei ole myöskään ehkä kaikkein asiallisinta todeta pitkään yrittäneelle, että tärppää, kun et vaan stressaa. Kuka tahansa varmasti vuoden-kahden yrityksen jälkeen stressaa halusi tai ei. Jos ei keksi muuta sanottavaa, voi senkin sanoa? Että tässä kohtaa on takki tyhjä, eikä kykene sanomaan mitään lohduttavaa tai asettumaan aidosti toisen saappaisiin.

Mirameille iso halaus. Tästä on aiemminkin täällä keskusteltu, mutta mä en voi edelleenkään käsittää, miksi nuorten vanhemmiksi haluavien kohdalla helpommin odotetaan? Kuitenkin meidän kaikkien pitäisi olla siinä hedelmällisimmässä iässä...

Pahoittelen nyt tätä ehkä negatiivissävytteistä viestin alkua, mutta halusin tuoda esiin asian, jota olen tässä tovin pohdiskellut... Oikein mukavaa ja rentouttavaa joulunodotusta ihan jokaiselle kakskymppiselle yrittäjälle, pidempään ja vähän lyhyempään pyörineelle.

 

Ihan kuin saisi turhautua vasta, kun on yrittänyt vuoden. Miksi?

Minä en ymmärrä sitä, kuka voi määritellä sen, miten kauan pitää yrittää, että saa alkaa turhautumaan yritykseen tai tuntea pettymystä? Miten kukaan voi sanoa, että "sä et ole oikeutettu pettymykseen, koska ette ole vielä yrittäneet yhtä pitkään kuin me"? Missä se raja kulkee, miksei tänne saisi tulla ilmaisemaan tunteensa ja turhautumisensa, vaikka menkat alkaisikin yk 2:n jälkeen? Kuka tietää, minkälainen tausta parilla on tai mitä toinen ihminen tuntee, kun ei heti tulekaan raskaaksi?

Kyllä minua ainakin välillä ottaa päähän se asenne, ettei täällä saa olla pettynyt menkkojen alkamisesta tai iloita raskaudesta ennen kuin on tuhrannut vähintään vuoden tai kahden ajan. Tai kun rivien välistä voi lukea, että sä et tiedä vielä mistään mitään, kun takana on vasta muutama kuukausi yrittämistä? Tai sanotaan, että odottakaa, eihän teillä ole mihinkään kiire - jokainen voi kuvitella, miltä se omalle kohdalle tuntuu, kun vauvakuume on kova ja sen oman nyytin haluaisi syliin heti!

Kyllä minusta täällä pitäisi sallia kaikkien keskustelijoiden tunteet laidasta laitaan riippumatta siitä, onko kuinka kauan yrittänyt. Kyllä itseäni ainakin jurppii, ettei ainakaan toistaiseksi ole vielä tärpännyt, vaikka me ollaan yritetty vasta muutama kierto. Kuka tietää, kuinka kauan olen halunnut äidiksi ja saada lapsia? Kuinka pitkään olen ollut turhautunut, kun siihen ei ole ollut mahdollisuutta? Kuinka pitkään pitää yrittää, että saa olla turhautunut? Kenellä on oikeus olla enemmän epätoivoinen ja kenellä vähemmän ja kuka sen päättää?

Sori, huono päivä kaikin puolin. Ei tarvitse vetää hernettä nekkuun. Joskus vaan voitaisiin miettiä asioita puolin ja toisin.

 

Lainaus edellisestä viestistäni:
"Tottakai kuukautisten tulo harmittaa, surettaa, tuntuu pahalta, kaikilla, jotka vauvaa toivovat, oli sitten yk 1, 5 tai 15. Ja nimenomaan täällä pitääkin pystyä harmitus ilmaisemaan! "

Ehkä suurin pointtini oli se, että jotkut sanavalinnat särähtävät pitkään yrittäneiden korviin, jotka ovat kierto toisensa jälkeen pettyneet. He ovat olleet varmasti turhautuneita jo ensimmäisten kiertojen jälkeen kuukautisten alettua, kuten jokainen vauvaa kuumeileva. Heille vaan on niitä pettymyksiä enemmän jo takanaan. Ei tarkoitukseni ollut vähätellä kenenkään turhautumista tai kettuuntumista. Lähinnä ehkä herätellä jokaista miettimään, asettumaan toisten saappaisiin. Miltä tuon tapaiset kommentit tuntuvat ihmisestä, joka on käynyt saman läpi 15-25 kertaa? En minä ainakaan ketään eritellyt nimeltä, eikä tuo oma viestini ollut mitenkään ralliruutu sulle kohdistettu

 

Ralliruutu en mä sitä sanonut, etteikö sais vituttaa, että menkat alkaa. Jokaisella vauvaa toivovalla verenpaine nousee ja silmät kostuu, kun täti saapuu ei-odotetulle vierailulle.
Tottakai saat raivota ja itkeä silmäs päästä, kun yk2 vaihtuu yk3, mutta muita ihmisiä ajatellen en viitsis valittaa siitä, kuinka ei vieläkään tärpännyt, vaikka ollaan yritetty vaikka mitä/vaikka kuinka kauan (toki en tarkoita, että sinä olisit noin kirjoittanut, kärjistin hieman). toiset on yrittäny vielä kauemmin ja se ihan totta tuntuu ikävältä, kun pienillä yk:lla valitetaan, että ei tästä tule mitään ja me ei ikinä tulla saamaan lasta.
Lastensaanti ei ole itsestäänselvyys, eikä kenenkään pitäisi pitää sitä sellaisena. Lapsettomuus on niin pirun vaikee asia ja voin myöntää, että vuoden yrittäneenä mä masennuin ja murruin aivan täysin. Se 9kk yritystä takana on vielä AIVAN NORMAALIA, oman kropan pitää tottua pillerittömyyteen ja vie aikansa ennenkuin oma hormonitoiminta tasaantuu..
Totta, tämä on palsta, mutta me ollaan täällä kaikki ihmisiä ja aikuisten ihmisten tulisi ottaa myös toiset huomioon. Muuten vertaistuki ei toimi oikein - rinnastan tämän siihen, että itse kärsin vieläkin lapsettomuuden aiheuttamasta masennuksesta, mutta saisin vihat päälleni, jos menisin tässä tilassa vertaistukiryhmään.

Hauskaa viikonjatkoa - älä ota nokkiisi

 

En ota nokkiini kenenkään plussista ja hyvää toivon kaikille. Toivon, että jokainen pariskunta on miettinyt vauvahankinnan viimeiseen asti ja tarjoaa lapselleen turvallisen lapsuuden ehjässä perheessä.
Kun miettii alkuyritystä niin musta tuntu esim yk2, että toivo on hereillä ja kutkuttava jännitys joka kierto. Menkkojen alku ei tuottanut suurta pettymystä. Kyllähän se hieman ihmetyttää, että jotku ottaa heti alusta niin raskaasti. Mietin vain, kuinka kestävät, jos kauan joutuvat odottamaan. Tientenkin, jos epäilee jonkun olevan vialla niin se varmasti turhauttaa ketä vain missä vaiheessa vain.
Mulla ei ole hirveesti yhteisiä puheenaiheita alussa olevien yrittäjien kanssa, kun ne perusjutut on jo hanskassa eikä oikein heillä ymmärrystä riitä näihin juttuihin mitä olen läpikäynny kun eihän niitä voi tietää jos ei itte ole kohalle osunu. Toivottavasti ei kenellekkään osukkaan. Itse puolentoista vuoden yrittämisen ja mahaani kuolleen sikiön jälkeen tunnen edelleenkin toivonkipinän, sillä tiedän, että on ihmisiä, jotka ovat yrittäneet todella paljon pidempäänkin.

 

Pamsku, en tietenkään ota nokkiini enkä ottanut ensimmäistä kommenttiasikaan henkilökohtaisesti! Ehkä vein asian kuitenkin omassa viestissäni henkilökohtaisemmalle tasolle, vaikken olekaan itse koskaan loukkaantunut täällä. Muiden puolesta on kyllä harmittanut, kun joissakin ketjuissa on vuosien saatossa saatettu sanoa hyvinkin ikävästi. Ylilyöntejä sattuu varmasti puolin ja toisin, mutta jokaisten kannattaa osata valita ne sanansa oikein.

Muiden yrittäjien ja odottajien kanssa jutellut ja moneen kertaan monessa seurassa on joku todennut, ettei ole jaksanut paria kuukautta pidempään notkua foorumilla, jossa tuntuu että vain pisimpään yrittäneillä on oikeus tuntea pettymystä, surua ja murhetta epäonnistumisien vuoksi. Ja se ei ole ihan reilua sekään, kun kaikkien tunteet pitäisi olla oikeutettuja. Aina ei siinä pettymyksen tuskassa tule varmasti valinneeksi niitä oikeimpia sanoja vaan tulee päästäneeksi sellaisia sammakoita, jotka eivät omasta mielestäkään varsinaisesti pidä paikkaansa.

Toivottavasti itse en ole koskaan sanonut mitään sellaista epäonnistuneen kierron päättyessä, mikä olisi jotain loukannut. Kunnioitukseni ehdottomasti teille, jotka olette pitkään jaksaneet yrittää! Kyllä minä ainakin itse iloitsen eniten niiden plussista, joilla lukee listassa yrityskuukausien kohdalla keskimääräistä suurempia lukuja

 

Se piti vielä sanoa, että huomenna aattelin soittaa yksityiselle, josko saisin ajan folliultraan, jotta voisin aloittaa clomit ylihuomenna.. Voin sitten ensi kuussa naikkarilla raportoida kuinka kävi.

 

Vaikka Ralliruutu jo vähän ehkä muutitkin kantaasi, on minun silti vielä pakko kommentoida...

Minä en ymmärrä sitä, kuka voi määritellä sen, miten kauan pitää yrittää, että saa alkaa turhautumaan yritykseen tai tuntea pettymystä?

Ei kukaan varmastikaan halua määritellä tuota, mutta kuten täällä jo käy ilmi, kyse on enemmän siitä, miten asiat ilmaisee. Toki, silloin kun turhauttaa ei välttämättä ajattele niin tarkkaan mitä sanoo tai kirjoittaa.

Tai kun rivien välistä voi lukea, että sä et tiedä vielä mistään mitään, kun takana on vasta muutama kuukausi yrittämistä?

Niin... Sinä siis haluat lukea näin rivien välistä?

Tai sanotaan, että odottakaa, eihän teillä ole mihinkään kiire - jokainen voi kuvitella, miltä se omalle kohdalle tuntuu, kun vauvakuume on kova ja sen oman nyytin haluaisi syliin heti!

Siis pidempään yrittäneethän eivät osaa kuvitella miltä tuo tuntuu!

Kaikki kommentit ja tunteet ovat ehdottoman tervetulleita tänne. Ja on mielestäni vain hyvä, että tästäkin asiasta herätettiin keskustelu tänne. Mutta kuten Ralliruutu kirjoitti: Joskus vaan voitaisiin miettiä asioita puolin ja toisin.

Mutta yksi asia, mitä itse en haluaisi enää uuden kierron alettua lukea tai kuulla on "älä stressaa, se tulee kun sitä vähiten odotat". Ihan vain pienenä vinkkinä...

 

Onpas tänne tullut kommenttia sitten aamun Itse en ole ajatellut tai kokenut kenenkään kommenteista täällä että me vähemmän aikaa yrittäneet emme saisi tunteita täällä purkaa, täällä on mun oman tuntemuksen mukaan oltu todella empaattisia ja jaksettu tsempata. Itsellä nyt menossa yk7 ja ja nyt parit edeltäneet tätien kyläilyt on vasta oikeesti saanut mut itkemään, mut se tunne menee ohi aina viimeistään kun täti kurvaa pois ja sitten taas positiivisin mielin ootteleen ovista ja loppukiertoa, mut nääkin on tottakai vaan mun tuntemuksia kaikki kokee asiat omalla tavallaan, mut täytyy sanoa että nyt esim.Pamskun plussaamisen jälkeen oon ajatellut vielä positiivisemmin tätä omaa yritystä että vaikka onnistumiseen meneekin/menisikin kauan ei välttämättä tarvitse olla itsessä tai miehessä vikaa, vaan se voi olla mahdollista Itsellä oli ensimmäisten YK:n jälkeen sellainen olo että nyt on jotain vikaa kun ei tärppää, olin tosiaan tyhmänä siinä uskossa silloin että se tapahtuu heti kun ehkäisyn lopettaa.. tosiaan oon lueskellut pitkään tätä ketjua jo ennen kuin tänne itse tein tunnukset.

 

Grill, en muuttanut mielestäni kantaani, mutta ehkä ilmaisin sen turhan kärkkäästi ensimmäisessä aihetta koskevassa viestissäni. Ja oikeasti pahoittelut, jos joku loukkasi mielensä siitä mitä sanoin.

En halua lukea rivien välistä, mutta kun joskus selasin esim. jotain kiinnittymisvuotoon liittyvää keskustelua, siellä oli joku pidempään raskautta yrittänyt kommentoinut asiasta innostuneen uteluihin jotain tyyliin "alussa sitä vaan toivoo innokkaasti että jokainen välituhru olisi merkki raskaudesta" ja muuta sellaista ikävänsävyisesti kirjoitettua, josta tuli juuri sellainen tunne, että yk 2:lla oleva ei tiedä mistään mitään (ikävä kyllä, nyt en äkkiseltään kyllä löytänyt sitä ketjua tähän hätään tuhannen kiinnittymisvuotokeskustelun joukosta ). Ja arvostelua nopeasti raskaiksi tulevista ihmisistä näkyy myös paljon. Lapsettomuusblogeista sitä arvostelua löytää kaikista eniten ja vaikka jotkut täällä(kin) ovat painottaneet toivovansa plussia kaikille, niin blogitekstejä lukiessa tulee kyllä sellainen tunne, että jotkut toivoisivat raskautumisen olevan kaikille yhtä vaikeaa kuin mitä se on itselle. Pelottavaa.

Itse en ehkä pelkää edes lapsettomuutta niin paljoa kuin sitä, mitä siitä mahdollisesti seuraa. Katkeruutta muita kohtaan, koska muilla on jotain mitä itsellä ei. Surua. Masennusta. Vaikutuksia parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen. Vaikutuksia kaikkeen.

"Mutta yksi asia, mitä itse en haluaisi enää uuden kierron alettua lukea tai kuulla on "älä stressaa, se tulee kun sitä vähiten odotat". Ihan vain pienenä vinkkinä..."

Tällaiset ohjeet todella ärsyttävät, oli ne sitten kirjoitettu tai sanottu kelle tahansa missä tahansa "Älä stressaa", "lopettakaa yrittäminen niin johan onnistaa", "yritä olla ajattelematta asiaa", "kyllä se siitä". Argh.

 

hei naiset! olen taas paikalla kun mielipiteitä jaetaan mitään en halua kenellekkään pahalla sanoa, enkä väheksyä tai muutakaan, mutta itse muistan omat yk 2, 3, 4 jne. ja jälkeenpäin ajateltuna olen silloin ollut kuin eri ihminen, silloin tuntui pahalle kun täti tuli, itkun kanssa meni aina uuden yk:n alku päivät. ajattelin aina että miksei jo nyt mikä on vikana, vaikka yritystä oli 6kk takana. en todellakaan silloin tuntenut sitä mitä tunnen nyt. enää se ei ole itkua ensimmäisestä veri tipasta. itse olen 16 vuotiaasta asti haaveillut äidiksi tulemisesta, parin vuoden päästä siis 10 vuotta!
nyt kun on melkein 2 vuoden ajan kokeillut ovulaatio ja raskaus testejä rahallisesti omakotitalon verran, juonut greipit ja syönyt paskan makuiset macat, vitamoret, royalet, c d e f g vitamiinit, kalan maksat, foolihapot ja kaikki mitä vaan on keksiä saattanut saanut terolutit. itkenyt silmät päästä, huutanut apua, tehnyt kuolemaa, masentunut, saanut silmien eteen kerroksen paskaa niin että koko maailma näyttää siltä, 4 ystävää on saanut lapsen, omasta veljestä tulee isä vahingossa. olen näiden yk:n aikana kuunnellut kaverini valituksen heidän muutaman kuukauden kestäneestä yrityksestä, kun ei koskaan voi heille tulla lasta, nyt kuitenkin oma vauva on hänen sylissä.
olen tullut siihen tulokseen että kyllä yk 2 on vasta alkua.
toivon teille kaikille että ette joudu käymään läpi minun tai monen muun pitkään yrittäneen tietä, en toivo tätä kenellekkään!
ja siitä toisesta yk:sta saa olla harmissaan ja siitä saa täällä kertoa ja sitä varten tämä ryhmä on.
mutta kyllä se korvaan kuulostaa pahalle.

tämän matkan jälkeen uusi yk ei tunnu pahalle, se on taakka joka on jaksettava kantaa.
toivon että en loukkaa, tarkoitus oli avata silmät.

 

Tulipas äkkiä paskanmaku suuhun. Mut voi ottaa listasta pois.

 

Tulipas äkkiä paskanmaku suuhun. Mut voi ottaa listasta pois.

niinkun jo sanoin en tahdo ketään loukata, ja muistan kyllä itsekkin miltä se sillon tuntui, pahalle tietenkin. halusin vain että oikeasti ymmärretään mitä puhutaan.

 

Oho tääläpäs on tullu paljon kommenttia.

Mä itse sanon tässä nyt oman mielipiteeni, koska ymmärrän että varmasti kurjalta tuntuu te jotka vielä yritätte ja on pitkä yritys takana, itsellä ei vielä vuoden yritys oo ohitettu vaan muutaman kuukauden päästä, vaikka mä silloin alussa kanssa petyin kun täti tuli kylään, ja vaikka sainkin tokasta kierrosta plussan, mutta mites kävikään, tuntui kyllä tosi pahalta muiden yrittäneiden puolesta kun itse sain "heti" plussan, mutta ei sekään kauaa kestäny, varmaan monet ei osannu iloita puolestani ja sitten kävikin näin, ja sitten alkoikin taas yrittäminen, ja aina sai pettyä kun täti tuli, koska tosiaan oli yks keskenmeno takana, eli vaikka täälä ihmisiä plussaisikin yk alussa, se ei tarkoita sitä että se kestäisi loppuun asti, eli itse toivon kaikille mahdollisimman ajoissa plussaa ja sitä että pikkuiset pysyisi mukana loppuun asti!! Ja uskon, että täälä varmasti on monella pinna kireellä, koska tää ei oo toisille helppoa.