Kuka teistä oli tänään miehensä kanssa ruokaostoksilla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Anatolia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulle ei oo koskaan aikaisemmin käynyt niin, etten pääsisi odottelusta ja pyynnöistä huolimatta pakkaamaan ostoksiani.

Pikkulapsia on joskus tiellä, juu. Nekin väistyy, kun huomaavat että täti ottaa tavaroitaan siitä, tai viimeistään kun täti sanoo että anteeksi pikkuinen mutta voisitko siirtyä hieman tuonnepäin. Useimmiten niiden omat vanhemmat sanovat, että siirry Elsavaltteri sivuun että täti saa tavaransa otettua.

Mutta kun aikuinen ihminen ihan tietoisesti ja tarkoituksella päättää olla tiellä, niin sitä mä pidän moukkamaisena. Itse väistyn aina, ja pyydän anteeksikin vielä, jos olen tiellä ollut.
Kohtasit siis ekaa kertaa tilanteen,joka ei mennytkään mielesi mukaan? Tervetuloa joukkoon :D Arvaa miksi pidän asioimisesta pienissä erikoiskaupoissa? ;)
 
[QUOTE="vieras";27418052]Kyllä sä Anatolia aloitusviestissä kerrot ihan tarkasti miten ärsytti pariskunnan tapa latoa tavarat hihnalle, tapa jolla ne maksoi, se etteivät saaneet ostoskärryn pientä tavaramäärää ostettua sutjakkaasti ja mainitset rouvan väistämättömyyden olleen se kuuluisa viimeinen oljenkorsi.

Eli ollaan nyt rehellisiä, kyllä sua ärsytti jo ennen sitä räjähdysmomenttia.[/QUOTE]
Ärsytti ja/tai huvitti, juu.

Se ärsytti, kun rouva yritti tunkea suklaataan mun ostosteni sekaan.

Se ärsytti, kun en päässyt kassalta eteenpäin, kun he olivat tiellä.

Ja se, että heidän kärrynsä oli tiellä.

Ja se, kun rouvaa sai kahdesti pyytää siirtymään että saisin pakattua kamojani.

Mutta hermot meni vasta sitten, kun rouva toistamiseen oli pakkaamiseni esteenä, eikä enää siirtynytkään vaikka pyysin.

Kaikki tämä yhdessä tietty vaikutti siihen, että mä ärähdin hänelle. Ilman noita edeltäviä juttuja olisin saattanut jaksaa pyytää kolmesti tai neljästi vielä, tai kauniimmin sanoa että minä pakkaan nyt ja sinä väistyt pois tieltäni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;27418061:
Kohtasit siis ekaa kertaa tilanteen,joka ei mennytkään mielesi mukaan?
En suinkaan.
Mutta ekaa kertaa olin tilanteessa, jossa kaunis puhe ei auttanut. Ei ole koskaan ennen (muistaakseni ainakaan) kaupassa käynyt siten, että joku vaan seisoo tiellä kuin tatti eikä siirry vaikka pyydetään.
 
En suinkaan.
Mutta ekaa kertaa olin tilanteessa, jossa kaunis puhe ei auttanut. Ei ole koskaan ennen (muistaakseni ainakaan) kaupassa käynyt siten, että joku vaan seisoo tiellä kuin tatti eikä siirry vaikka pyydetään.
No tarkoitinkin juuri tuota. Kerta se on ensimmäinenkin ja villi arvaukseni on,, että ehdit elinaikanasi kohdata saman tilanteen useammankin kerran. Marketeissa kannattaa laittaa hermot ostoskärryyn ja ottaa ne sieltä pois, kun on vähintään 30 metrin päässä marketista. Marketeissa asioiminen on vähän samaa kuin lähiöissä asuminen: kanssaihmisiään ei voi valita.
 
Heh. Eka tuli mieleen, et jos olivat mt-kuntoutujia, mutta lisäinfon jälkeen tuli mieleen pariskunta, joks käy samassa ruokakaupassa kuin me yleensä.. Juuri tuollasia "muiden yläpuolella", ettei oikein huomaakaan meitä muita maan matosia. Kiire, mitä se on, Jouko?
 
[QUOTE="vieras vaan";27417478]Mulle tuli jotenkin vähän surullinen mieli tästä aloituksesta :( Jouko ja rouvansa saattoivat olla esim. mielenterveyskuntoutujia tai lievästi kehitysvammaisia eivätkä siksi pystyneet toimimaan niin ripeästi ettei sinun cokiksen ostosi olisi häiriintynyt. Meitä on monenlaisia, yritetäänkö olla armollisia toisillemme![/QUOTE]

Mun seitsemän vuoden kaupankassakokemuksella noita lievästi kehitysvammaisia ja mielenterveyskuntoutujia on Turussa sitten aika hemmetin paljon. Kyllä mä kassalla tunnistin hyvin, oliko kyse em. asioista vai ihan vaan siitä, että asiakas kuvitteli olevansa kaupassa yksin ja kaikki asiat toimivat hänen määräämällään tahdilla. Näille lievästi tai vähemmän lievästi kehitysvammaisille mulle riitti sympatiaa melko rajattomasti. Autoin rahojen kanssa, autoin pakkaamaan, juoksin punnitsemaan hedelmiä jne. Mutta nämä "minä ja mun ostokset eikä ketään muuta" -tyypit sai mun sappeni kiehumaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
Eli yhteenvetona palstalaisten kommenteista voidaan vetää johtopäätös: emme koskaan, enää ikinä, arvostele huonosti käyttäytyvien, hitaiden, oikeastaan kenenkään tekemisiä. Sillä emmehän tiedä mitä siellä taustalla on...

Ja palstanaikkoset, muistakaa: toisten ulkoista olemusta, kuten läskejä tms 'erilaisuutta' ei sitten enää pohdita näillä sivuilla! Ja maailma pelastuu. :)
 
Kaupan alalla reilut 12 v toimineena voin todeta, että kyllä ne enemmän tai vähemmän kehitysvammaisetkin osaavat toimia kassalla samoin kuin kaikki muutkin.Tavarat nostetaan hihnalle, ostokset maksetaan ja pakataan viemättä tilaa seuraavalta asiakkaalta.

Toisaalta näkee sitten taas niitä ( kanta-asiakkaita ), jotka tahallaan haluavat ärsyttää muita asiakkaita hitaudella ja tukkimalla koko kassanpäädyn.Ja tekevät sitä ihan jokaiselle, joka sattuu tulemaan heidän jäljessään.
 
Eli yhteenvetona palstalaisten kommenteista voidaan vetää johtopäätös: emme koskaan, enää ikinä, arvostele huonosti käyttäytyvien, hitaiden, oikeastaan kenenkään tekemisiä. Sillä emmehän tiedä mitä siellä taustalla on...

Ja palstanaikkoset, muistakaa: toisten ulkoista olemusta, kuten läskejä tms 'erilaisuutta' ei sitten enää pohdita näillä sivuilla! Ja maailma pelastuu. :)

Veit sanat suustani!!!!
 
Kaupan alalla reilut 12 v toimineena voin todeta, että kyllä ne enemmän tai vähemmän kehitysvammaisetkin osaavat toimia kassalla samoin kuin kaikki muutkin.Tavarat nostetaan hihnalle, ostokset maksetaan ja pakataan viemättä tilaa seuraavalta asiakkaalta.

Toisaalta näkee sitten taas niitä ( kanta-asiakkaita ), jotka tahallaan haluavat ärsyttää muita asiakkaita hitaudella ja tukkimalla koko kassanpäädyn.Ja tekevät sitä ihan jokaiselle, joka sattuu tulemaan heidän jäljessään.

Kehitysvammatyötä vuosia tehneenä kumoan kyllä väitteesi, toiset osaa, toiset ei. Jotkut ei esim. rahan arvoa opi ikinä!Ja osa vaan on hitaampia liikkeissään, sille nyt minkään voi mutta samalla tavalla heillä on oikeus käydä kaupassa.
 
sanoinko, mä että mua vitutti. Mä olin ne huokailut tänään kyllä ansainnut.
Enemminkin mua nolotti.

Mutta juu, teen itse välillä samoja asioita, jotka toisten tekeminä minua vituttavat.
Etenkin täällä kotona. Enkä edes harvoin.... ihan pieniä arkipäiväisiä asioita.
Minua ärsyttää mieheni tietsikan viereen jättämät lasit. Nyt tähän on jäänyt lasi näemmä joltain muulta.

Sanoit. Olkoo0nkin että mainitsemassasi esimerkissä miljöö oli eri, samoin tilanne, mutta tilanne sama.
 
Keittiksen mielestä kaikki on aina omaa syytä. Jos edessä on hidas tupeksija ja itsellä on kiire, se on omaa syytä. Jos lapsiperheen muksut valtaavat paikat, se on omaa syytä. Ei voi pyytää kauniisti hieman siirtymään, käyttää sitä pientä sanaa "anteeksi, pääsisinkö tästä ohi?" vaan syyttää itseään että taas valitsin paskan kassajonon.

Minä nimenomaan opetan omalle lapselleni että jos seisoo jossain jonkun tiellä, niin -toivon todellakin- että tämä joku kauniisti ja kohteliaasti sanoo "anteeksi, voisitko ihan pikkuisen siirtyä että pääsen ohitsesi" eikä vain jää siihen toljottamaan ja tukkimaanvielä lisää tietä. Niin ikään opetan myös lapselleni tätä tapaa; sanotaan "anteeksi, pääsisinkö ohi" kun halutaan mennä eteenpäin eikä jäädä siihen seisomaan tai pahimmassa tapauksessa rynnitä läpi.
 
[QUOTE="vieras";27418627]Kehitysvammatyötä vuosia tehneenä kumoan kyllä väitteesi, toiset osaa, toiset ei. Jotkut ei esim. rahan arvoa opi ikinä!Ja osa vaan on hitaampia liikkeissään, sille nyt minkään voi mutta samalla tavalla heillä on oikeus käydä kaupassa.[/QUOTE]

no yleensä kehitysvammaisen tunnistaa jo ihan ulkonäöltäkin tai ulkoisesta käytöksestä ja silloin toki normaalisti ihmisiltä löytyy sen verran tapoja ja ymmärrystä, että asioinnissa voi kestää.
 
[QUOTE="vieras";27418627]Kehitysvammatyötä vuosia tehneenä kumoan kyllä väitteesi, toiset osaa, toiset ei. Jotkut ei esim. rahan arvoa opi ikinä!Ja osa vaan on hitaampia liikkeissään, sille nyt minkään voi mutta samalla tavalla heillä on oikeus käydä kaupassa.[/QUOTE]

Jos henkilö on niin syvästi kehitysvammainen, että ei ymmärrä yksinkertaista pyyntöä "voisitko väistää", niin kyllä sen kehitysvammaisuuden silloin jo muustakin olemuksesta, liikkeistä ja puheesta huomaa. Kuten tässä tapauksessa nimenomaan ei ollut.
 
  • Tykkää
Reactions: Bonaire ja Anatolia
anteeksi etten lukenut ketjua kokonaan. joten voi olla ettà joku muu tàn jo sanoikin. eli: kiirreellisyyskin on suhteellista: ehkà tohon koko tapahtumaan meni vain muutama minuutti joka silti tuntui ikuisuudelta. toisaalta ehkà aloituksen kirjoittamiseen meni enemmànkin aikaa? joskus on hyvà pysyhtyà miettimààn onko kiire ja hermostuminen itse keksittyà vai todellista. koskee tietenkin myòs minua itseàni ;)
 
Miksi ei saisi kauniisti pyytää edelläolevaa siirtymään että pääsisi ohi?

Minua veetuttaa kyllä ihmiset jotka eivät saa sitä suutansa auki sanoakseen että tupeksin heidän tiellään, vaan jäävät huokailemaan tai rynnivät väkisin ohi, helpoimmalla pääsisivät kun sanoisivat vaikka "sori hei, mun pitäis päästä ohi, on vähän kiire..."
 
Viimeksi muokattu:
Tätä ketjua lukiessani alan ymmärtämään paremmin erästä läheistäni.

Hän sairastaa parantumatonta neurologista sairautta, joka hidastaa ja rajoittaa hänen liikkeitään, liikkumistaan jne. Vaikka hänellä ajatus sinällään kulkee ihan normaalisti, ulosanti takkuaa välillä todella paljon. Yöt ovat katkonaisia ja univelkaa on vuosien saatossa kertynyt paljon, tämä auttaa osaltaan ajatuksen pätkimistä. Kuitenkin, sairauden "hyvissä" vaiheissa hän vaikuttaa ulkoisesti aivan "normaalilta", kehon liikkeet ovat rajallisia tällöinkin, mutta asiasta tietämätön ei niitä välttämättä huomaa.

Kauppa-asiat hän hoitaa pääasialllisesti lähikaupassa, jossa on jo tuttu henkilökunta eikä hänen tarvitse peitellä sairauttaan tai hävetä hitauttaan. Hän haluaisi käydä vaatekaupoilla ja suurissa kauppakeskuksissa paljon nykyistä enemmän, mutta hän EI KEHTAA. Paljolti näiden ketjussa mainittujen asioiden takia; tavarat tulisi latoa hihnalle mahdollisimman nopeasti, ostokset pitäisi maksaa mahdollisimman nopeasti, pakkaus pitäisi sujua mahdollisimman nopeasti jne. jne. Ihmisen pitäisi olla mahdollisimman näkymätön ja nopea, muutoin saat osaksesi pitkiä katseita, väheksyvää muminaa ja tuhinaa, pahimmassa tapauksessa jopa haukut takana tulevalta. Vain ja ainoastaan koska et toimi/pysty toimimaan kuten suurin osa muista. Ja koska tieto näistä asioista lisää jännitystä, joka pahentaa oireita.

Ja ap, en tarkoita, että sinun kohdallesi osuneesta pariskunnalla asiat olisivat näin. Mutta on kuvottavaa nähdä tästä ketjusta, kuinka moni haluaa homman toimivan niinkuin hänelle itselleen parhaiten sopii. Vaikka oikeasti ei edes olisi kiire, muualla kuin korvienvälissä.
 
Tätä ketjua lukiessani alan ymmärtämään paremmin erästä läheistäni.

Hän sairastaa parantumatonta neurologista sairautta, joka hidastaa ja rajoittaa hänen liikkeitään, liikkumistaan jne. Vaikka hänellä ajatus sinällään kulkee ihan normaalisti, ulosanti takkuaa välillä todella paljon. Yöt ovat katkonaisia ja univelkaa on vuosien saatossa kertynyt paljon, tämä auttaa osaltaan ajatuksen pätkimistä. Kuitenkin, sairauden "hyvissä" vaiheissa hän vaikuttaa ulkoisesti aivan "normaalilta", kehon liikkeet ovat rajallisia tällöinkin, mutta asiasta tietämätön ei niitä välttämättä huomaa.

Kauppa-asiat hän hoitaa pääasialllisesti lähikaupassa, jossa on jo tuttu henkilökunta eikä hänen tarvitse peitellä sairauttaan tai hävetä hitauttaan. Hän haluaisi käydä vaatekaupoilla ja suurissa kauppakeskuksissa paljon nykyistä enemmän, mutta hän EI KEHTAA. Paljolti näiden ketjussa mainittujen asioiden takia; tavarat tulisi latoa hihnalle mahdollisimman nopeasti, ostokset pitäisi maksaa mahdollisimman nopeasti, pakkaus pitäisi sujua mahdollisimman nopeasti jne. jne. Ihmisen pitäisi olla mahdollisimman näkymätön ja nopea, muutoin saat osaksesi pitkiä katseita, väheksyvää muminaa ja tuhinaa, pahimmassa tapauksessa jopa haukut takana tulevalta. Vain ja ainoastaan koska et toimi/pysty toimimaan kuten suurin osa muista. Ja koska tieto näistä asioista lisää jännitystä, joka pahentaa oireita.

Ja ap, en tarkoita, että sinun kohdallesi osuneesta pariskunnalla asiat olisivat näin. Mutta on kuvottavaa nähdä tästä ketjusta, kuinka moni haluaa homman toimivan niinkuin hänelle itselleen parhaiten sopii. Vaikka oikeasti ei edes olisi kiire, muualla kuin korvienvälissä.

no jos hän haluaisi lähteä isommille kaupoille niin miksi mukaan ei lähe avustaja? ei välttämättä palkattu vaan esim. sinä?

Hän voisi esim. hoitaa kassa-asiat tms?
 
Mä haluaisin kuulla mitkä ovat nämä sairaudet, jotka estävät siirtymästä syrjään vaikka toinen monta kertaa kauniisti pyytää.

Tarkoitatko minun tekstiäni?

Kyse ei ole siitä, että sairaus estäisi häntä siirtymästä. Kyse on siitä, että hänellä saattaa todella kestää, ennenkuin hän kaiken hälinän ja jännityksen keskellä pystyy kohdentamaan hänelle esitetyn pyynnön, ts. että hän kuulee ja ymmärtää asian. Toki hän sitten siirtyy. Mutta kokonaisuudessaan tämä pieni tapahtumasarja saattaa vaatia pidemmän ajan kuin terveellä ihmisellä.

Ymmärrätkö sinä tätä?
 
Olisikohan appi ja anoppi olleet kaupassa..?

He ovat ihan mukavia, ihan fiksujakin, mutta arrrrmottoman hitaita ja tekevät asiat "omalla tavallaan". Joskus mulla niin palaa hihat (mielessäni yleensä), kun ollaan lähdössä ja mä olen ulkovaatteet päällä lapsen kanssa ja sit muistavat kun piti antaa mukaan sitä ja tätä ja niitä yksitellen haetaan ja sit muistetaan et valokuvaa piti katsoa jne jne jne. Voin kuvitella et heidän kaupassakäynti on jotain tällaista :D
 

Yhteistyössä