Mitä ne virikkeet on? Ne, mitä päiväkoti tarjoaa?

Myönnän senkin että minulla on kotiäitinä paremmat mahdollisuudet moniin virikkeisiin mitä pk-ryhmällä. Kotihoidossa taapero on päässyt 1-2 kertaa viikossa uimaan, 1-2 kertaa viikossa avoimeen päiväkotiin missä mm musiikkituokio ja parempia askartelu- yms mahdollisuuksia kuin kotona. Ollaan voitu oman kiinnostuksemme mukaan käydä leikkipuistoilemassa, metsäretkillä, piknikeillä, kirjastossa jne. Kun aikaa on ollut ollaan päästy käymään erityisrmmissä huvituksissakin kuten skanssenilla, junibackenissa, lapsille sopivissa museoissa jne. Ihan sen perus-kotiarjen lisäksi. Kyllä meillä lauletaan, viitotaan, luetaan ja loruillaan. Tyttö tykkää kovasti auttaa pyykinpesussa, pöydän kattamisessa ja siivoamisessa yleensä.

Eli en tarvitse päiväkotia tuollaisia "temppuja" varten. Vaikka vauva tuleekin omalta osaltaan viemään oman paikkansa ja aikansa arjessa niin uskon että noita perusvirikkeitä 2v:lle löytyisi kyllä ja niitä hän tuleekin saamaan niinä viitenä päivänä viikossa mitä kotona on sekä tietty päiväkotipäivien iltoina mahdollisuuksien mukaan. Sitä lapsiryhmää en kuitenkaan pysty hänelle tarjoamaan. Enkä jatkoa ajatellen myöskään opettamaan paikallista kieltä.

 

Lapsen paikka on päiväkodissa VAIN jos hänen molemmat vanhempansa ovat estyneitä hoitamaan häntä kotona TYÖN tai OPISKELUN takia. Muutoin lapsen paikka on kotona. Erikseen ovat sitten ne, joiden vanhemmat ovat kykenemättömiä hoitamaan lapsia kotona oman tai lapsen SAIRAUDEN takia. Piste.

 

Eikös tästä virikehysteriasta olla jo vähän pääsemässä yli? Nykyään asiantuntijatkin nostavat pöydälle sen ihan tavallisen arjen. Lapsi voi auttaa kotihommissa eikä vanhempien tarvitse mitään virikehetkiä edes järjestää. Ei minullakaan mitään ihme virikkeitä ollut. Srk-kerhossa kävin joskus kerran viikossa ja siitä kouluun. Äiti oli kotona kouluikääni asti ja pidempääkin. Mielikuvitus kehittyi rikkaaksi ja normaali, sosiaalinen, työtätekevä ihminen minusta tuli "tylsästä" lapsuudestani huolimatta =)

Joo, muttako me kaikki naiset ei todellakaan voida jäädä kotiin hoitamaan lapsia kouluikään asti. Miettikää tätä asiaa nyt oikeesti kansantaloudelliselta kannalta. Jos kaikki jäädään kotiin, niin meidän on pakko purkaa tätä hyvinvointiyhteiskuntaa ihan eri suuntaan. Se tarkoittaa sitä, että me naiset ollaan riippuvaisia miehistä. Ja se voi olla monilta asioilta hyvä juttu ja sitten taas huono juttu. Se on myös miehille huono, koska koko perheen elätys on kiinni siitä miten hän pärjää töissä ja etenee urallaan.

 

[QUOTE="joo";27411336]Joo, muttako me kaikki naiset ei todellakaan voida jäädä kotiin hoitamaan lapsia kouluikään asti. Miettikää tätä asiaa nyt oikeesti kansantaloudelliselta kannalta. Jos kaikki jäädään kotiin, niin meidän on pakko purkaa tätä hyvinvointiyhteiskuntaa ihan eri suuntaan. Se tarkoittaa sitä, että me naiset ollaan riippuvaisia miehistä. Ja se voi olla monilta asioilta hyvä juttu ja sitten taas huono juttu. Se on myös miehille huono, koska koko perheen elätys on kiinni siitä miten hän pärjää töissä ja etenee urallaan.[/QUOTE]

Nyt puhutaan vanhemmista, jotka ovat kotona itsekin mutta hoidattavat lapsiaan päiväkodissa tästä huolimatta. Syitä on monia, ja osa hyviäkin, mutta paljon on sellaista että vanhempi voisi tarjota itse lapselleen vielä parempiakin virikkeitä kuin mitä suurin osa päiväkodeista pystyy tarjoamaan.

 

[QUOTE="näin on";27411330]Lapsen paikka on päiväkodissa VAIN jos hänen molemmat vanhempansa ovat estyneitä hoitamaan häntä kotona TYÖN tai OPISKELUN takia. Muutoin lapsen paikka on kotona. Erikseen ovat sitten ne, joiden vanhemmat ovat kykenemättömiä hoitamaan lapsia kotona oman tai lapsen SAIRAUDEN takia. Piste.[/QUOTE]

Niin, SUN mielestä. MUN mielestä taas lapsen paikka on päiväkodissa silloinkin, kun vanhemmat ei halua luopua hyvästä päivähoitopaikasta. Piste.

 

Itse tulen luultavasti viemään lapseni melko nuorena hoitoon, mutta en todellakaan virikkeiden takia! Vien siksi, että haluan palata töihin ja tienaamaan rahaa.

Monet käyttää virikkeitä ns. oman omantunnon puhdistajana, mutta pohjimmiltaan kukaan ei varmasti ole niin typerä, että ajattelee päiväkodin tarjoavan jotain kotihoitoa parempaa.

Tietysti jos itse haluaa istua kotona tekemättä mitään, päiväkoti varmasti tarjoaa enemmän. Mutta suurimmalla osalla olisi ihan yhtälailla mahdollisuus nähdä puistossa leikkikavereita (siellä on pph:t), käydä kirjastossa vaikka päivittäin, tehdä retkiä ja pitää satuhetkiä. Se on sitten eriasia, jos näin ei tee. Mutta siinä vaiheessa voisi mielestäni myöntää ihan suoraan, että olen laiska ja mukavuudenhaluinen, joten laitan lapseni virikehoitoon

Ja etten nyt loukkaisi ketään, niin nämä ajatukset koskivat nyt terveitä lapsia taajamassa. Ei keskellä korpea, jossa ei löydy 100km säteellä toisia lapsia tai lapsia joilla on terveysongelmia jne. En siis missään nimessä halua sanoa, etteikö olisi tilanteita joissa päiväkoti on parempi kuin kotihoito. Ne tilanteet vaan koskevat häviävän pientä osaa virikehoitolaisista.

 

[QUOTE="näin on";27411330]Lapsen paikka on päiväkodissa VAIN jos hänen molemmat vanhempansa ovat estyneitä hoitamaan häntä kotona TYÖN tai OPISKELUN takia. Muutoin lapsen paikka on kotona. Erikseen ovat sitten ne, joiden vanhemmat ovat kykenemättömiä hoitamaan lapsia kotona oman tai lapsen SAIRAUDEN takia. Piste.[/QUOTE]

Juu, ja Raamattu on totta joka sana, ja naisen paikka on kotona, ja yhtään ulkomaalaista ei saa päästää Suomeen enää koskaan ja entisetkin pitää potkia pellolle, ja Karjala pitää saada heti takaisin. Ja mitä näitä totuuksia nyt muita on. Näin on!

 

Nyt puhutaan vanhemmista, jotka ovat kotona itsekin mutta hoidattavat lapsiaan päiväkodissa tästä huolimatta. Syitä on monia, ja osa hyviäkin, mutta paljon on sellaista että vanhempi voisi tarjota itse lapselleen vielä parempiakin virikkeitä kuin mitä suurin osa päiväkodeista pystyy tarjoamaan.

Tämä ketju kyllä yleisesti koskee itseasiassa niitä virikkeitä, mitä päiväkoti tarjoaa

Jos vanhempi/vanhemmat ovat kotona, jos lapsi on hoidossa ja eivät tee töitä tai opiskele niin silloinhan se on tietysti väärin. Samoista kansantaloudellisista syistä se on väärin, koska päivähoito maksaa muille. Päivähoidon hinnallahan ei todellakaan kateta niitä kustannuksia. Aika monella taitaa olal ongelmia, jos eivät lapsia hoida kotona jos ovat itse kotona esim työttöminä. En nimetätin itse tiedä kuin muutamia tapauksia ja heillä on nähtävästi mielenterveyden kanssa ongelmia.

 

kaverit ja sosiaaliset taidot on mun mielestä tärkeimmät virikkeet. Me asutaan maalla kaukana vanhoista sosiaalisista kuvioista väliaikaisesti työn vuoksi eikä ole tuttavapiirissä lapsiperheitä 300km säteellä. Lapsellekin on tosi tärkeää tavata kavereitaan ja täytyy sanoa että päiväkoti on ollu monella tapaa hyödyksi, on opittu siivoamaan lelut nätisti ilman että siitä kinataan, sanavarasto on laajentunu ja on kiva ku lapsi on ilonen ku on oppinu jotain pieniä uusia juttuja ja kertoo niistä innoissaan meille.

 

Syitä on monia, ja osa hyviäkin, mutta paljon on sellaista että vanhempi voisi tarjota itse lapselleen vielä parempiakin virikkeitä kuin mitä suurin osa päiväkodeista pystyy tarjoamaan.

Näin minunkin mielestä. Ei siinäkään ole mitään väärää, että myöntää ääneen vievänsä lapsen virikehoitoon, koska itseä ei yksinkertaisesti huvita järjestää virikkeitä tai kavereita. Se on outoa jos väittää tekevänsä niin lapsen takia(?) eikä myönnä oman mukavuudenhalunsa sillä kertaa menevän lapsen edun edelle.

 

[QUOTE="näin on";27411330]Lapsen paikka on päiväkodissa VAIN jos hänen molemmat vanhempansa ovat estyneitä hoitamaan häntä kotona TYÖN tai OPISKELUN takia. Muutoin lapsen paikka on kotona. Erikseen ovat sitten ne, joiden vanhemmat ovat kykenemättömiä hoitamaan lapsia kotona oman tai lapsen SAIRAUDEN takia. Piste.[/QUOTE]

Näin EI kyllä ole Suomen lain mukaan

 

Myönnän senkin että minulla on kotiäitinä paremmat mahdollisuudet moniin virikkeisiin mitä pk-ryhmällä. Kotihoidossa taapero on päässyt 1-2 kertaa viikossa uimaan, 1-2 kertaa viikossa avoimeen päiväkotiin missä mm musiikkituokio ja parempia askartelu- yms mahdollisuuksia kuin kotona. Ollaan voitu oman kiinnostuksemme mukaan käydä leikkipuistoilemassa, metsäretkillä, piknikeillä, kirjastossa jne. Kun aikaa on ollut ollaan päästy käymään erityisrmmissä huvituksissakin kuten skanssenilla, junibackenissa, lapsille sopivissa museoissa jne. Ihan sen perus-kotiarjen lisäksi. Kyllä meillä lauletaan, viitotaan, luetaan ja loruillaan. Tyttö tykkää kovasti auttaa pyykinpesussa, pöydän kattamisessa ja siivoamisessa yleensä.

Eli en tarvitse päiväkotia tuollaisia "temppuja" varten. Vaikka vauva tuleekin omalta osaltaan viemään oman paikkansa ja aikansa arjessa niin uskon että noita perusvirikkeitä 2v:lle löytyisi kyllä ja niitä hän tuleekin saamaan niinä viitenä päivänä viikossa mitä kotona on sekä tietty päiväkotipäivien iltoina mahdollisuuksien mukaan. Sitä lapsiryhmää en kuitenkaan pysty hänelle tarjoamaan. Enkä jatkoa ajatellen myöskään opettamaan paikallista kieltä.

Minä sanon myös, että pystyn tarjoamaan parempaa kuin päiväkodissa. Meillä ulkoillaan joka päivä 2 kertaa päivässä. Käymme kirjastossa. Kaymme avoimessa kerhossa ja tyttö käy myös srk-kerhossa 2 kertaa viikossa. Käymme uimassa. Leivomme ja tyttö saa osallistua ruoanlaittoon, pyykkäykseen, siivoukseen.... Nyt syksyisin teemme pihahommia, käymme sienessä jne. Ja kädentaidot kehittyvät ilman askarteluakin arjen askareissa =)

 

Ikätovereiden seura, ryhmässä toimiminen, vapaat leikit ilman äitiä... Ei muuta tule mieleen. Täällä maaseudulla on vaikea saada lapselle seuraa ja moni tuttu on sen takia vienyt lapsensa hoitoon, meilläkin se tulee varmaan sitten olemaan se pääsyy kun laitetaan lapsi hoitoon. Olisi eri asia asua jossain ihmisten ilmoilla, jossa lapsi tapaisi muita lapsia ja saisi olla ryhmässä esimerkiksi taloyhtiön pihassa, leikkipuistossa jne. ja voisi vähän isompana mennä vaikka naapuriin leikkimään vähäksi aikaa ilman että äiti on mukana.

Askatelua, jumppaa, musiikkia ym voidaan harrastaa kotona, olenhan harrastanut niitä ennen lapsen saamistakin.

 

Näin EI kyllä ole Suomen lain mukaan

Mutta moraalisesti kaikki tietävät asian olevan näin. Syvimmässä sisimmässään.

 

Jos puhutaan päivähoidossa käyvistä jolloin vanhempi on kotona, niin erityistä hyötyähän tosta on silloin jos on maahanmuuttajaperhe. Tuttavapiirissä on tällainen ja perheen äiti ei puhu ollenkaan suomea ja mies puhuu (mutta hän on päivät töissä), joten tälle perheelle on hyvä että lapsi käy tarhassa ja osaakin erinomaista suomea. Muutenhan hän ei kovin suomea oppisi. Perheen äiti taas tässä tapauksessa on päivät kotona.

 

[QUOTE="AMA";27411401]Näin minunkin mielestä. Ei siinäkään ole mitään väärää, että myöntää ääneen vievänsä lapsen virikehoitoon, koska itseä ei yksinkertaisesti huvita järjestää virikkeitä tai kavereita. Se on outoa jos väittää tekevänsä niin lapsen takia(?) eikä myönnä oman mukavuudenhalunsa sillä kertaa menevän lapsen edun edelle.[/QUOTE]
Tää on monella taatusti se syy. Kukaan ei vaan sano ääneen, eikä varmaan edes itselleen myönnä, että näin se on. Hoetaan vaan tuota virikemantraa niin kauan, että itsekin melkein uskoo siihen.

 

En voi mitään, mutta mun mielestä ne, jotka vievät virikehoitoon, ovat vähän yksinkertaista porukkaa. Miten voi olla niin tyhjä pää, ettei keksi lapselleen mitään järkevää tekemistä? Itse monessa pk:ssa työskenneelleenä tiedän, että ei se pk:n arki ole niin hohtoista miltä se saadaan vanhemmille kuulostamaan. Niillä vanhemmilla on myös huono itseluottamus, kun ei uskota omiin kasvattajataitoihin. Moni pystyisi oikeasti päiväkotia parempaan antiin, kun vain luottaisivat itseensä vanhempana. Harmi.

 

Virikkeet- selviytymis taistelu .

 

Ja sellainen toinen pikku totuus.
Vanhemmille on helppo sanoa vaikka mitä, totuuus voikin olla jotain ihan muuta.

Jep. En tiedä itkeäkkö vai nauraa nää jotka tulee aina näihin ketjuihin selittää että MEIDÄN päiväkodissa on sitä ja tätä.

Joop, mistäs sen varmaksi tietää? ei mistään!

Mutta mä tiedän ihan varmaksi sen että asioita pimitetään ja silotellaan, koska totuus voi olla aika karu. Eikä se ole todellakaan aina henkilökunnan syy. Olen kyllä joutunut kertomaan vanhemmille sellaisia asioita, joista olisin halunnut vajota maan alle, mutta ne tilanteet kertakaikkiaan oli sellaisia että niiltä ei ole voitu välttyä pitemmän päälle kun henkilökuntaa on liian vähän ja tilat surkeat.

Ja päiväkoti ei oikeasti tarjoa mitään niin ihmeellistä virikettä, mitä terve, normaalisti kehittynyt lapsi ei voisi saada kotihoidossakin ja kotiympäristössä.

Ne ketkä oikeasti päiväkodista hyötyy on esim. maahanmuuttajia tai lapsia joilla on kehityksessä viivettä tms. Tosin ei aina hekään, koska resurssit on surkeat eikä heille jää tarvittavaa aikaa.

 

[QUOTE="vieras";27411502]
Ne ketkä oikeasti päiväkodista hyötyy on esim. maahanmuuttajia tai lapsia joilla on kehityksessä viivettä tms. Tosin ei aina hekään, koska resurssit on surkeat eikä heille jää tarvittavaa aikaa.[/QUOTE]

Totta kai maahanmuuttajat hyötyy tarhasta. Eihän ne muuten kieltä opi välttämättä ollenkaan. Sitä pakostakin oppii tarhassa, vaikka olisi huonolaatuisempi ja surkeat resurssit. Ja kieli on kyllä parempi oppia ennen kouluun menoa.

 

En voi mitään, mutta mun mielestä ne, jotka vievät virikehoitoon, ovat vähän yksinkertaista porukkaa. Miten voi olla niin tyhjä pää, ettei keksi lapselleen mitään järkevää tekemistä? Itse monessa pk:ssa työskenneelleenä tiedän, että ei se pk:n arki ole niin hohtoista miltä se saadaan vanhemmille kuulostamaan. Niillä vanhemmilla on myös huono itseluottamus, kun ei uskota omiin kasvattajataitoihin. Moni pystyisi oikeasti päiväkotia parempaan antiin, kun vain luottaisivat itseensä vanhempana. Harmi.

Niin, totesinkin juuri että pystyn kyllä kotona keksimään lapselleni sopivaa tekemistä ja virikkeitä monipuolisemmin ja yksilöllisemmin kuin päiväkoti. Meillä tuolta virikehoidolta edellytetään muita asioita (toisten lasten seuraa ja paikallisen kielen oppimista sekä viittovaa ympäristöä sekä ihan käytännönasiana hoitopaikkaa lapselle niinä päivinä kun itsellä on menoa johon lapsi on vaikea/mahdotonta ottaa mukaan).

 

[QUOTE="noo";27410165]Älä yleistä. Riippuu ihan missä päin ja myös onko yksityinen vai ei. Mun lapsi on yksityisessä jossa hoitajilla on aikaa ja innostusta touhuta paljon enemmän kuin mulla kotona.[/QUOTE]

peesailen täysin

 

Päiväkodeissa itse työskennelleenä joskus alkaa ihan ihmetyttää nämä äidit jotka vaahtoavat kuinka päiväkodissa saa niin paljon virikkeitä ja siellä mm askarrellaan mitä ei kotona ehdi. Monesti askarteluhetket ovat suht lyhyitä ja pienempien kohdalla joskus ei ehdi kuin kynän ottaa käteen ja piirtää muutaman viivan paperille ja tädit sitten askartelevat loput, sitten näytetään niitä hienoja tuotoksia..

 

[QUOTE="hmmm";27411540]Totta kai maahanmuuttajat hyötyy tarhasta. Eihän ne muuten kieltä opi välttämättä ollenkaan. Sitä pakostakin oppii tarhassa, vaikka olisi huonolaatuisempi ja surkeat resurssit. Ja kieli on kyllä parempi oppia ennen kouluun menoa.[/QUOTE]

Pakostakin oppii joo, ja millä hinnalla? asia ei ole ihan noin mustavalkoinen. Tiedätkö kuinka STRESSAAVA tilanne on pienelle lapselle tulla päiväkotiin, jossa kaikki on joo vieraita, mutta siihen päälle vielä että KUKAAN EI YMMÄRRÄ häntä eikä hän ymmärrä kenenkään muiden puheista. Ja sit ei edes liikene vierelle aikuista joka olisi koko ajan tukemassa. Kaverit ei ymmärrä mitä puhut eikä oikeen yhteisiä leikkejä synny. Voin sanoa että se on KURJAA. Joku lapsi onneksi on todella rohkea ja ulospäinsuuntautunut ja hän voi sillä selvitä pitkälle, mutta sit kun lapsi onkin vähän arempi ja ujompi niin voi raukkaa... nää lapset todellakin hyötyis jos olisi kunnolla resursseja siihen sopeuttamiseen.

 

Jotenkin tuntuu, että nykyään kotiäitien oletetaan (siis ehkä äidit itse olettavat että näin tulisi olla) olevan ohjelma-automaatteja, jotka joka käänteessä järjestävät askartelu-, musisointi-, jumppa- jne. tuokioita ja päivä pitäisi olla buukattuna kaikenlaista kehittävää toimintaa, jottei lapsesta tule jälkeenjäänyt ameeba. Miksei riitä se, että ulkoillaan paljon, nähdään kavereita ja sukulaisia, käydään viikottain kerhossa, syödään ja nukutaan säännöllisesti, ollaan lapsen kanssa kiireettömästi, syliä saa aina kun haluaa.

Eikös se Jari Sinkkonenkin tuumannut, että pienille lapsille riittäisi nykyistä vähempikin viriketulva, ja nimenomaan rauhallinen perusarki. Sitä ei taida tuo päiväkotimeininkin nykyisellään tarjota... Kiinnostaisi kuulla lisää päiväkodin hoitajien kokemuksia asiasta.

Ja suoraan sanoen, kotona kasvatetut lapset (ne jotka minä tunnen) ovat jostain syystä paljon empaattisempia, rauhallisempia, ymmärtäväisempiä kuin päiväkotilapset. Nykyään päiväkotilasten perusajatus näyttää olevan minä,minä,minä... Että se niistä virikkeistä!