Mitä ne virikkeet on? Ne, mitä päiväkoti tarjoaa?

[QUOTE="Lilli";27415357]No jos pitää päiväkotia kerhotoimintana, niin että lapsi silloin tällöin käy päikyssä, niin eihän se silloin vivie juurikaan aikaa perheeltä. Kyllähän lapsella kannattaa jokin kodin ulkopuolinen juttu olla, sitten vähän isompana, esim. yli kolme vuotiaana. Kyllä se tekee lapselle hyvää, että on jossakin ilman äitiä tai isää. Monesti vaan tällaiset päiväkodin "vierailijalapset" vaan jää vähän ulos jos muu porukka on pääsääntöisesti jokapäiväistä. Siksi suosittelisin kerhotoimintaa, jota varmasti 90% paikkakunnista on.

Ja tuohon, että lapsi ei ole kiinnostunut muista, niin toki se on huolestuttavaa, jos ei ole lainkaan kiinnostunut tai ei ole sosiaalisia taitoja tai kykyä hakea kontaktia, mutta on myös sellaisia lapsia, jotka eivät vain niin välitä kavereista tai ryhmässä ei ole samanhenkistä kaveria.[/QUOTE]

Me ei asuta Suomessa ja tuollaista kerhotoimintaa ei ole koska käytännössä kaikki lapset menevät päiväkotiin 1-1,5v iässä. Avoimessa päiväkodissa ollaan käyty mutta sielläkin meidän lapsesta seuraava ikäjärjestyksessä on ollut 1v3kk, lähnnä ollaan saatu kummasteluja siitä miksi kohta 2v on vielä kotihoidossa.

Toisaalta koska lapset ovat yleisesti virikehoidossa niin kaikki eivät ole päiväkodissa joka päivä joten toivottavaa on että myös tuo "vierailijalapsemme" tulee pääsemään mukavasti porukkaan alkuvuodesta kun päivähoidon aloittaa.

Käytännössä nuo autistiset isosisarukset hankaloittavat perheemme sosiaalista elämää ja antavat kuopukselle varsin vääränlaista kuvaa lasten välisestä sosiaalisesta toiminnasta sekä käyttäytymisestä ylipäätään. Siksi haluan että kuopus pääsee jossain näkemään ns normaalimpaa toimintaa. Samoin haluan että kuopusta tarkkailee itseni ja puolisoni lisäksi myös ihmiset joilla on enemmän kokemusta terveiden lasten käyttäytymisestä ja taidoista. Ja toki lapselle itselleen on hyväksi oppia paikallista kieltä jo varhain.

 

[QUOTE="vieras";27415468]Virikkeisiin kuuluu niin paljon muutakin, kuin ne samanikäiset.[/QUOTE]

Kyllä minä sen tiedän. Kommentoin vain tuohon, kun joku sanoo että kotona voi antaa enemmän virikkeitä jopa kuin hoidossa. Että jos ei niitä leikkikavereita siellä kotona ole, niin eipä kyllä voi.

 

Miten normi aikuinen ei pärjää kahden tai useamman lapsen kanssa kotona? Päiväkotia ei voi mitenkään perustella ainakaan vaihtoehdoksi siksi, että lapsi saisi virikkeitä. Onhan virikkeitä päiväkodissa paljonkin, mutta niistä vain murto-osan pystyy lapsen pieni, kehittyvä psyyke käyttämään hyväkseen. Ihan johtuen metelistä, stressistä, kiireestä.... Kotona rauhassa toteutetut asiat ovat myös virikkeitä ja todella ainutlaatuisia sellaisia! Muistakaa se. Ei voi mitenkään verrata kotona saatuja elämyksiä minkään laitoksen järjestämiin elämyksiin, vaikka olisi kuinka maineikas päiväkoti hyvänsä.

 

[QUOTE="vieras";27415638]Kyllä minä sen tiedän. Kommentoin vain tuohon, kun joku sanoo että kotona voi antaa enemmän virikkeitä jopa kuin hoidossa. Että jos ei niitä leikkikavereita siellä kotona ole, niin eipä kyllä voi.[/QUOTE]

Kyllä se vaan niin on, että esim. alle 3v. ei edes tarvitse ikätovereita päivittäin. Enkä usko, että kukaan niin perämetsässä asuu, että ei yhtään ikätoveria löydy kaveriksi aina silloin tällöin.

 

Puhutaan aina virikkeistä, miten se lapsi tarvitsee niitä virikkeitä ja siksi se on päiväkodissa. Niin mitä ne virikkeet ovat, jos lapsesi on terve ja muutenkin ihan normaali?

Samoja kuin kotona voi tarjota. =)


Miksi päiväkoti on sitten hyväksi, niin mielestäni siksi että siellä opitaan marssijärjestys, ryhmäkuri ja metelin sietäminen. Koulua varten siis.

 

[QUOTE="mitämitä";27415713]Kyllä se vaan niin on, että esim. alle 3v. ei edes tarvitse ikätovereita päivittäin. Enkä usko, että kukaan niin perämetsässä asuu, että ei yhtään ikätoveria löydy kaveriksi aina silloin tällöin.[/QUOTE]

Ja kuka puhui pelkästään alle 3-vuotiaista? Ja kyllä senkin ikäinen tarvitsee joskus ikäistään seuraa, eikä vaan vauvan ja äidin kanssa olemista. Ja koska en ole itse kerhoihmisiä ja meillä on hyvä hoitopaikka, niin pidetään ALLE 3-vuotiaalla isoveljellä tarhapaikka, jota aiotaan käyttää kerran-pari viikossa.

 

Miten normi aikuinen ei pärjää kahden tai useamman lapsen kanssa kotona? Päiväkotia ei voi mitenkään perustella ainakaan vaihtoehdoksi siksi, että lapsi saisi virikkeitä. Onhan virikkeitä päiväkodissa paljonkin, mutta niistä vain murto-osan pystyy lapsen pieni, kehittyvä psyyke käyttämään hyväkseen. Ihan johtuen metelistä, stressistä, kiireestä.... Kotona rauhassa toteutetut asiat ovat myös virikkeitä ja todella ainutlaatuisia sellaisia! Muistakaa se. Ei voi mitenkään verrata kotona saatuja elämyksiä minkään laitoksen järjestämiin elämyksiin, vaikka olisi kuinka maineikas päiväkoti hyvänsä.

Miksi päiväkodissa on ammattilaisia? Jotenkin aika mielenkiintoinen käsitys omasta ammatitaidosta.

Varmasti on perheitä joissa virikkeitä "haetaan" ensisijaisesti päiväkodista, mutta uskon silti että enemmistö tarjoaa niitä kotona, jopa enemmän kuin mitä lapsi päiväkodissa saa. On tietenkin paljon lapsia jotka saavat kaikki tarvittavat virikkeet kotihoidossa, mutta myös niitä jotka eri syistä tarvitsevat ammattikasvattajan ohjausta, tukea tai "virikkeitä" kasvun ja kehityksen tueksi, harvemmin ehkä alle kolme vuotias, mutta...

 

Mutta moraalisesti kaikki tietävät asian olevan näin. Syvimmässä sisimmässään.

"Syvimmässä sisimmässään" *huutonaurua*

 

Ikävä tuottaa pettymys, mutta virikkeet yleensä ovat tilanteita joista koitetaan selvitä. Eli hoitajat koittaa säilyttää lapsenne päivän aikana hengissä ja se siitä. Aikaa ei ole muuhun. Kuvittele itsesi 14 alle 3v.n kanssa esim. vessaan ja pukemaan. Siihen touhuun menee koko aamupäivä, ei siinä enää mitään virikkeitä ehdi antaa.

Kurjaa jos se teillä on tämmöistä. Kyllä tuolla muutamassa päiväkodissa pienten kanssa askarrellaan, pidetään satuhetkiä, jumpataan, leikitään yms. Samoin isojen kanssa. Kyllä sitä aikaa löytyy myös lapsille tehdä muutakin kuin pukea

 

On ihan eri asia pitää esim. jumppahetki kotona äidin kanssa kuin ryhmässä samanikäisten lasten kanssa. Näillä on molemmilla ihan eri funktio lapsen elämässä eivätkä ne sulje toisiaan pois. Samoin on ihan eri asia käydä äidin kanssa kirjastossa tai retkellä kuin tehdä jotain omien leikkikavereiden kanssa. Molemmat ovat tärkeitä. Ne, jotka väittävät, että päiväkoti ei tarjoa lapselle mitään ja että koti on ainoa oikea paikka, voisivat saman tien aloittaa kampanjoimaan kaikkia kerhoja, muskareita, harrastuksia yms vastaan. Jos kerran "kotoilu äidin kanssa" on ainoa, mitä lapsi (jopa yli 3-vuotias!) kaipaa ja tarvitsee, niin miksi sitten olisi ok viedä niitä lapsia mihinkään kerhoihinkaan?

 

Saanen epäillä, että suurin osa näistä virikelistoista, joita äidit tähän ketjuun listaa, eivät koskaan tai erittäin harvoin toteutuvat päiväkodissanne. Itse läheltä seuranneena voisin sanoa, että se mitä hoitajat päivän lopuksi sanovat ja todellinen päivän kulku on kuin yö ja päivä.

Ihanko oikeasti se 5 minuutin lauluhetki tai runopussi on teidän mielestänne parempaa virikettä kuin mitä kotona voisi saada? Tai se 20 lapsen ryhmän melu, ja riidat leluista, ja ikuinen kilpailu siitä kuka pärjää ja millä taktiikalla....

Voisin villisti veikata, että se että kotiäiti soittaisi lapselleen 20 min. klassista musiikkia on enemmän virikkeitä KUIN mitä päiväkodissa oleva lapsi saa koko päivän aikana!! Ellei sitten puhuta negatiivisista virikkeistä; melusta, liian suurista ryhmistä, väsyneen tarhatädin nalkutuksesta, vilkkaiden ja adhd lasten tohinasta, leluista ja kavereista kinasteluista, pukemishässäkästä aamuin ja illoin, jne, kai nekin sitten teidän mielestänne ovat virikkeitä?

Ja lapsetkin vain opetetaan päiväkodissa valehtelemaan, että päivä on ollut tosi kiva? Kun oikeasti siellä ei tehdä mitään muuta kuin riidellään ja huudetaan ja maanisesti mennään pitkin seiniä? On ne aika epeleitä ne hoitsut, kun aivopesevät työksensä pieniä lapsia niinkin hyvin, ettei ikinä kotioloissa lipsahda se "totuus" siitä, mitä siellä helvetin esikartanossa on OIKEASTI päivän aikana tapahtunut...

 

[QUOTE="vieras";27416886]Ja lapsetkin vain opetetaan päiväkodissa valehtelemaan, että päivä on ollut tosi kiva? Kun oikeasti siellä ei tehdä mitään muuta kuin riidellään ja huudetaan ja maanisesti mennään pitkin seiniä? On ne aika epeleitä ne hoitsut, kun aivopesevät työksensä pieniä lapsia niinkin hyvin, ettei ikinä kotioloissa lipsahda se "totuus" siitä, mitä siellä helvetin esikartanossa on OIKEASTI päivän aikana tapahtunut... [/QUOTE]

Niin, ja jos sama lapsimäärä olisi samankokoisessa tilassa, mutta kokoonpanoa nimitettäisiin "kerhoksi" se olisi kuitenkin joidenkin mielestä ihan ok. Se ero noissa on, että kerhon vetäjällä ei tarvitse olla mitään koulutusta hommaansa.

 

[QUOTE="juu";27411913]Sano vanhemmille, ettei hän ole valmis tarhaan?

Pitää teidän oppia se rehellinen palaute vanhemmille kertomaan.

Täytyy oikeesti miettiä nämä asiat niin, ettei me voida palkata kaikille omaa hoitotätiä kotiin hoitamaan jokaista ulkomaalaista lasta tai edes perhettä. Ei meillä riitä resurssit. Ei riitä edes nyt muihinkaan asioihin. Sitä voi ostaa lisäpalvelua.

Se stressi uuden kielen oppimiseen tulee joka tapauksessa joskus. Tokihan ois helppo ajatella, että mitä jos kootaan kaikki maahanmuuttajat samaan pisteeseen ja palkataan sinne lisää työvoimaa hoitamaan..mutta se juuri käy itseään vastaan, koska he eivät siellä opi sitä kieltä ja lisäksi sitten tulee näitä alueita kun saattavat muuttaa lähelle hoitopaikkaa jne (maahanmuuttajilla kun ei kaikilla ole paljon resursseja, riippuu maahanmuuttajasta ja perheen taustasta).

On kuitenkin pakko miettiä todellisuutta ja ihanneyhteiskuntaa. Parasta ois toki päästä mahdollista ihannetta, mutta eihän se niin oikein onnistu.[/QUOTE]

Meillä ei todellakaan ole oikeutta mennä sanomaan tuollaisia asioita vanhemmille, tämänkin kyseisen lapsen vanhemmat käy TÖISSÄ, joten se katsottaisiin syyllistämiseksi jos menisi sanomaan että lapsenne ei kuulkaas ole valmis päiväkotiin, hoitakaa kotona!

Toisekseen uskon että lapsessa ei ole vika, vaan päivähoidossa. Ei noin pienen pidäkkään olla valmis pärjäämään 23 vieraan lapsen keskellä, 3 vieraan aikuisen hoidossa, meluisassa ympäristössä, jossa kukaan ei ymmärrä mitä puhut. Meillä ei ole varaa tarjota sitä hoitoa mitä pitäisi. Ja maahanmuuttaja lapsella on myös erityisen tuen tarve tässä kieliasiassa. Mitä jos lapsella on vaikka joku kehitysviive, jolloin tarvitsee enemmän aikuisen tukea ja apua, eikä meillä riitä resurssit, niin sanotaanko senkin vanhemmille että pitäkää kotona?

Kolmannekseen, mitä pienempänä lapsi pääsee kieltä opettelemaan, sen helpommin se häneltä käy. Kyllä se on aika pommi tulla 5-vuotiaana päiväkotiin ja seuraavana vuonna tarttis mennä eskariin ja sieltä kouluun, ei lapsi ehdi siinä ajassa millään oppimaan tarvittavaa kielitaitoa. Se pommi räjähtää käsiin sitten siellä koulussa, siellä nyt varsinkaan ei ole opettajalla resursseja antaa minkäänlaista yksilöllistä huomiota.

Maahanmuuttajia ei todellakaan tule keskittää yhteen paikkaan, mistä ne sen suomen kielen sitten oppii? Tästähän on jo tullut ongelmia kun ulkomaalaisia on keskitetty esim. samoihin kouluihin -> suomen kielitaito on huono ja puhuvat keskenään omaa kieltään. Ja vaikka lapsella ja hoitajalla ei yhteistä kieltä olisikaan, niin hoitajalla tulisi olla tarpeeksi aikaa lapselle, jotta muilla tavoin kommunikointiin olisi aikaa!

Sun tekstissä puhuu raha, eikä sulla näemmä ole kovinkaan hyvää kykyä ajatella asioita nenääsi pidemmälle. Todennäköisesti sulla ei ole alasta ja tästä työstäkään mitään tajua, vain mututuntumaa.

 

[QUOTE="vieras";27416928]Meillä ei todellakaan ole oikeutta mennä sanomaan tuollaisia asioita vanhemmille, tämänkin kyseisen lapsen vanhemmat käy TÖISSÄ, joten se katsottaisiin syyllistämiseksi jos menisi sanomaan että lapsenne ei kuulkaas ole valmis päiväkotiin, hoitakaa kotona!

Toisekseen uskon että lapsessa ei ole vika, vaan päivähoidossa. Ei noin pienen pidäkkään olla valmis pärjäämään 23 vieraan lapsen keskellä, 3 vieraan aikuisen hoidossa, meluisassa ympäristössä, jossa kukaan ei ymmärrä mitä puhut. Meillä ei ole varaa tarjota sitä hoitoa mitä pitäisi. Ja maahanmuuttaja lapsella on myös erityisen tuen tarve tässä kieliasiassa. Mitä jos lapsella on vaikka joku kehitysviive, jolloin tarvitsee enemmän aikuisen tukea ja apua, eikä meillä riitä resurssit, niin sanotaanko senkin vanhemmille että pitäkää kotona?

Kolmannekseen, mitä pienempänä lapsi pääsee kieltä opettelemaan, sen helpommin se häneltä käy. Kyllä se on aika pommi tulla 5-vuotiaana päiväkotiin ja seuraavana vuonna tarttis mennä eskariin ja sieltä kouluun, ei lapsi ehdi siinä ajassa millään oppimaan tarvittavaa kielitaitoa. Se pommi räjähtää käsiin sitten siellä koulussa, siellä nyt varsinkaan ei ole opettajalla resursseja antaa minkäänlaista yksilöllistä huomiota.

Maahanmuuttajia ei todellakaan tule keskittää yhteen paikkaan, mistä ne sen suomen kielen sitten oppii? Tästähän on jo tullut ongelmia kun ulkomaalaisia on keskitetty esim. samoihin kouluihin -> suomen kielitaito on huono ja puhuvat keskenään omaa kieltään. Ja vaikka lapsella ja hoitajalla ei yhteistä kieltä olisikaan, niin hoitajalla tulisi olla tarpeeksi aikaa lapselle, jotta muilla tavoin kommunikointiin olisi aikaa!

Sun tekstissä puhuu raha, eikä sulla näemmä ole kovinkaan hyvää kykyä ajatella asioita nenääsi pidemmälle. Todennäköisesti sulla ei ole alasta ja tästä työstäkään mitään tajua, vain mututuntumaa.[/QUOTE]

Ja mun mielestä sinä kuulostat erittäin ammattitaidottomalta ihmiseltä. JOS lapsella on oikeasti merkkejä vakavista psyykkisistä oireista päiväkodisssa, niin jokainen ammattitaitoinen hoitaja ottaa asian puheeksi lapsen vanhempien kanssa.

Mielestäni sun pitäis vaihtaa alaa.

 

Niin, ja jos sama lapsimäärä olisi samankokoisessa tilassa, mutta kokoonpanoa nimitettäisiin "kerhoksi" se olisi kuitenkin joidenkin mielestä ihan ok. Se ero noissa on, että kerhon vetäjällä ei tarvitse olla mitään koulutusta hommaansa.

Se olisi ok, koska KERHO kestää sen 2-3 tuntia päivässä ja sen tarkoitus on aivan eri kuin päivähoidolla. Siksi virikelapset ja oikeasti päivähoitoa tarvitsevat tulisi eroittaa- virikelapset kaipaa niitä virikkeitä mihin riittää päiväKERHO, äiti/isä sitten hoitaa kotona kasvatuksen, ruokkimisen, unille laittamisen jne.

Päivähoitoa tarvitsevat lapset tarvitsee sitten taas virikkeiden lisäksi paljon muuta, heidän vanhempansa tekevät pitkän työpäivän eivätkä siksi pysty lapsiaan itse hoitamaan/kasvattamaan sillä aikaa. Näillä lapsilla voi myös olla erityisen tuen tarvetta, jolloin hoitajan/open ammattitaito on tärkeää.

 

Niin, ja jos sama lapsimäärä olisi samankokoisessa tilassa, mutta kokoonpanoa nimitettäisiin "kerhoksi" se olisi kuitenkin joidenkin mielestä ihan ok. Se ero noissa on, että kerhon vetäjällä ei tarvitse olla mitään koulutusta hommaansa.

Tokihan se on parempi luottaa ammattitaidottomalle oma lapsensa, kuin ammattilaisille! Se tilahan on kuitenkin KERHOtila, eikä se pahamaineinen PÄIVÄKOTI...

 

[QUOTE="vieras";27416941]Ja mun mielestä sinä kuulostat erittäin ammattitaidottomalta ihmiseltä. JOS lapsella on oikeasti merkkejä vakavista psyykkisistä oireista päiväkodisssa, niin jokainen ammattitaitoinen hoitaja ottaa asian puheeksi lapsen vanhempien kanssa.

Mielestäni sun pitäis vaihtaa alaa.[/QUOTE]

No hohhoijjaa, sanoinko ettei ole otettu? Sanoin että en voi käskeä pitämään lasta kotona/ottamaan pois hoidosta. Kyllä vanhemmat tietää tämän heijaamistaipumuksen, minkäs sille voi. Siitä on keskusteltu erityisopettajan/neuvolan kanssakin ja se vaan on joidenkin lasten tapa purkaa stressiä ja rauhoittaa itseään. Mutta en minä voi käskeä vanhempia ottamaan lasta pois päivähoidosta ja näin ollen vaikka menettämään työpaikkaansa, kyllä se on ihan heidän oma päätöksensä. Eikä heillä ole vaihtoehtoja, kyllä tuon lapsen vanhempi on suruissaan kun lapsen sopeutuminen on niin vaikeaa, mutta muuta paikkaa hän ei lapselle saa ja hänen on pakko itse käydä myös esim. sopeuttamiskoulutuksessa. Asiaa on puitu myös johtajan kanssa, mutta esim. avustajan saaminen ei ole mahdollista.

Ihanan mustavalkoinen on sun maailmas.

 

[QUOTE="vieras";27417019]No hohhoijjaa, sanoinko ettei ole otettu? Sanoin että en voi käskeä pitämään lasta kotona/ottamaan pois hoidosta. Kyllä vanhemmat tietää tämän heijaamistaipumuksen, minkäs sille voi. Siitä on keskusteltu erityisopettajan/neuvolan kanssakin ja se vaan on joidenkin lasten tapa purkaa stressiä ja rauhoittaa itseään. Mutta en minä voi käskeä vanhempia ottamaan lasta pois päivähoidosta ja näin ollen vaikka menettämään työpaikkaansa, kyllä se on ihan heidän oma päätöksensä. Eikä heillä ole vaihtoehtoja, kyllä tuon lapsen vanhempi on suruissaan kun lapsen sopeutuminen on niin vaikeaa, mutta muuta paikkaa hän ei lapselle saa ja hänen on pakko itse käydä myös esim. sopeuttamiskoulutuksessa. Asiaa on puitu myös johtajan kanssa, mutta esim. avustajan saaminen ei ole mahdollista.

Ihanan mustavalkoinen on sun maailmas.[/QUOTE]

No et tietenkään voi käskeä, eihän se sun tehtävä olekaan! Sain vain sun aikaisemmasta kommentista sen käsityksen, ettet voi sanoa asiasta mitään etkä ole sanonutkaan.

Jos lapsella on heijaamistaipumus ja tilanne on hoidossa siltä osin eli sitä taipumusta on kotonakin ja kaikki sen tiedostaa, niin tuskin tuo päiväkoti sitä taipumusta, sen syitä tai oiretta sitten pahentaa. Muuten olis varmaan asiaa hoitavat tahot kehottaneet vanhempia ottamaan lapsi hoidosta pois.

Perheellä kuulostaa olevan rankempi alku tänne sopeutumiselle, mtuta eiköhän se ajan kanssa tapahdu. Sun tehtävä ei ole arvostella yhtään mitään, sun tehtävä on hoitaa tuota lasta parhaan kykysi mukaan, jotta sopeutuminen ei ainakaan sun ihmettelyjen ja silmien pyörittelyn takia hankaloidu entisestään.

 

[QUOTE="vieras";27417053]No et tietenkään voi käskeä, eihän se sun tehtävä olekaan! Sain vain sun aikaisemmasta kommentista sen käsityksen, ettet voi sanoa asiasta mitään etkä ole sanonutkaan.

Jos lapsella on heijaamistaipumus ja tilanne on hoidossa siltä osin eli sitä taipumusta on kotonakin ja kaikki sen tiedostaa, niin tuskin tuo päiväkoti sitä taipumusta, sen syitä tai oiretta sitten pahentaa. Muuten olis varmaan asiaa hoitavat tahot kehottaneet vanhempia ottamaan lapsi hoidosta pois.

Perheellä kuulostaa olevan rankempi alku tänne sopeutumiselle, mtuta eiköhän se ajan kanssa tapahdu. Sun tehtävä ei ole arvostella yhtään mitään, sun tehtävä on hoitaa tuota lasta parhaan kykysi mukaan, jotta sopeutuminen ei ainakaan sun ihmettelyjen ja silmien pyörittelyn takia hankaloidu entisestään.[/QUOTE]

Ei, vaan en voi kommentoida onko jollakin lapsella tarve päivähoitoon vai ei ja saako/kannattaako/pitääkö hoitoon tulla vai ei, koska lain mukaan KAIKILLA lapsilla on oikeus päivähoitoon. Heillä on siihen oikeus myös silloin, vaikka heillä olisi mielenterveyden ongelma tai mitä ikinä. Siis KAIKILLA lapsilla suomen maassa.

Heijaamista tapahtuu vain hoidossa. Ja tuossa ryhmässä olo, kielitaidottomana, pienenä lapsena on varmasti stressaava kokemus päivittäin.

Arvostella yhtään mitään? ihmetellä? pyöritellä silmiä?

Mä en ole arvostellut muuta kuin suomen päivähoitoa ja sen surkeita resursseja, ja siihen mulla on täysi oikeus.

Perhettä ja lasta päinvastoin olen tukenut kaikin tavoin kuin pystyn, niinkuin tässäkin lähinnä nyt puolustan JOKAISEN lapsen oikeutta saada parempaa/yksilöllisempää hoitoa silloin, kun sille on selvä tarve.

 

[QUOTE="vieras";27417103]Ei, vaan en voi kommentoida onko jollakin lapsella tarve päivähoitoon vai ei ja saako/kannattaako/pitääkö hoitoon tulla vai ei, koska lain mukaan KAIKILLA lapsilla on oikeus päivähoitoon. Heillä on siihen oikeus myös silloin, vaikka heillä olisi mielenterveyden ongelma tai mitä ikinä. Siis KAIKILLA lapsilla suomen maassa.

Heijaamista tapahtuu vain hoidossa. Ja tuossa ryhmässä olo, kielitaidottomana, pienenä lapsena on varmasti stressaava kokemus päivittäin.

Arvostella yhtään mitään? ihmetellä? pyöritellä silmiä?

Mä en ole arvostellut muuta kuin suomen päivähoitoa ja sen surkeita resursseja, ja siihen mulla on täysi oikeus.

Perhettä ja lasta päinvastoin olen tukenut kaikin tavoin kuin pystyn, niinkuin tässäkin lähinnä nyt puolustan JOKAISEN lapsen oikeutta saada parempaa/yksilöllisempää hoitoa silloin, kun sille on selvä tarve.[/QUOTE]

Koeta sisäistää myös omaan tajuntaasi tuo kirjoituksesi; kaikilla on oikeus saada päivähoitopaikka Suomessa. Että turha purnata. Jos et kestä alalla, niin vaihda sitä.

 

Miten normi aikuinen ei pärjää kahden tai useamman lapsen kanssa kotona? Päiväkotia ei voi mitenkään perustella ainakaan vaihtoehdoksi siksi, että lapsi saisi virikkeitä. Onhan virikkeitä päiväkodissa paljonkin, mutta niistä vain murto-osan pystyy lapsen pieni, kehittyvä psyyke käyttämään hyväkseen. Ihan johtuen metelistä, stressistä, kiireestä.... Kotona rauhassa toteutetut asiat ovat myös virikkeitä ja todella ainutlaatuisia sellaisia! Muistakaa se. Ei voi mitenkään verrata kotona saatuja elämyksiä minkään laitoksen järjestämiin elämyksiin, vaikka olisi kuinka maineikas päiväkoti hyvänsä.

Mun tarjoamat elämykset viisivuotiaalle olivat vauvan vaipanvaihto,imetys,pyykinpesu ja ulkoilu tyhjässä puistossa.

Joo ja voihan sitä aina askarrella paskarrella ja pitää kotona jumppa-laulu-leikki-hyppy-voltti-taikatempputuokioita mutta KAVEREITA ei äiti enää viisivuotiaalle korvaa. Mulla nimittäin ei ole mitään mielenkiintoa leikkiä pusikossa salaista agenttia tai ryömiä lattialla ja taistella ninjago-ukoilla. Johan se on lapsenkin halveeraamista jos kuvittelee että tuon ikäiselle riittää oma seura ja joku jeesuskerho kerran viikossa.

 

[QUOTE="vieras";27417148]Koeta sisäistää myös omaan tajuntaasi tuo kirjoituksesi; kaikilla on oikeus saada päivähoitopaikka Suomessa. Että turha purnata. Jos et kestä alalla, niin vaihda sitä.[/QUOTE]

ja mistäköhän sait käsityksen etten ole sisäistänyt? Edelleen, purnaan huonoista resursseista, siihen mulla on oikeus, jopa velvollisuus! En todellakaan suostu miksikään lasten laitossäilöjäksi joka on hiljaa tai vaihtaa alaa.

Kantani tähän aloitukseen oli, etyä ei ne virikkeet useinkaan ole sitä mitä luvataan.

 

[QUOTE="vieras";27417171]Mun tarjoamat elämykset viisivuotiaalle olivat vauvan vaipanvaihto,imetys,pyykinpesu ja ulkoilu tyhjässä puistossa.

Joo ja voihan sitä aina askarrella paskarrella ja pitää kotona jumppa-laulu-leikki-hyppy-voltti-taikatempputuokioita mutta KAVEREITA ei äiti enää viisivuotiaalle korvaa. Mulla nimittäin ei ole mitään mielenkiintoa leikkiä pusikossa salaista agenttia tai ryömiä lattialla ja taistella ninjago-ukoilla. Johan se on lapsenkin halveeraamista jos kuvittelee että tuon ikäiselle riittää oma seura ja joku jeesuskerho kerran viikossa.[/QUOTE]

5-vuotiaalla ja 3-vuotiaalla on huima ero! Eiköhän tässä lähinnä puhuta noista n. 2-3-vuotiaista lapsista, jotka laitetaan virikehoitoon kun äiti on vauvan kanssa kotona.
Sellainen kahden kolmen vuoden ikäero on perheiden lapsilla kaikkein yleisin, ja 5-vuotiaalla tosiaan pitäisi olla jo muitakin aktiviteetteja kuin äidin kanssa olo. Ainakin pihakavereita tai joku harrastus? Ja aika monet äidit osaavat kutsua lapsiperheitä kylään, eikö tutuissa muka ole yhtään samanikäisiä lapsia?
Että jos et osaa tarjota 5-vuotiaallesi muuta kuin pyykinpesua,vauvan vaipanvaihtoa ja imetystä, niin et säkään mikään ruudinkeksijä ole!

 

Itseä ainakin ahdistaa, jos joku kotona lapsiaan hoitava äiti roudaa jälkikasvunsa meille meidän työ- ja hoitopäivän päätteeksi leikkimään. Monesti olenkin sanonut, että oli niin pitkä päivä, ettei tänä iltana jakseta mitään ylimääräistä, että tulkaahan viikonloppuna. En ymmärrä teitäkään, jotka kylästelette toisten luona työpäivien ja hoitopäivien päätteeksi. Vai oletteko te kaikki työttöminä kotona?

 

[QUOTE="hei";27418257]
Sellainen kahden kolmen vuoden ikäero on perheiden lapsilla kaikkein yleisin, ja 5-vuotiaalla tosiaan pitäisi olla jo muitakin aktiviteetteja kuin äidin kanssa olo. Ainakin pihakavereita tai joku harrastus? Ja aika monet äidit osaavat kutsua lapsiperheitä kylään, eikö tutuissa muka ole yhtään samanikäisiä lapsia?
Että jos et osaa tarjota 5-vuotiaallesi muuta kuin pyykinpesua,vauvan vaipanvaihtoa ja imetystä, niin et säkään mikään ruudinkeksijä ole![/QUOTE]

Niin, kaikilla ei tosiaan ole ystäväpiirissä lähellä asuvia perheellisiä, joilla olisi samanikäisiä lapsia. Kaikilla ei myöskään ole pihapiiriä, jossa olisi paljon leikkikavereita. Ja joskus voi kyllä todellakin vastasyntyneen kanssa käydä niin, että suurin osa päivästä menee vauvan ja kodinhoitoon, ei suinkaan "kaikenlaisiin aktiviteetteihin" kodin ulkopuolella, askarteluun ja jumppatuokioihin. Tämän ei pitäisi olla mikään yllätys.

Ja tuosta kylään kutsumisesta... en tiedä teistä muista, mutta itse en ainakaan tykkäisi kutsua kylään jatkuvasti jotain puolituntemattomia äitejä, joiden kanssa olen itse ihan eri aaltopituudella. Kiusallista pitää ylipirteää keskustelua yllä kahvipöydässä, jos ei oikeasti olisi mitään puhuttavaa tyypin kanssa. Ja niiden 2-3-vuotiaiden kyläilyt yleensä edellyttävät juuri sitä, että vanhemmatkin ovat tekemisissä keskenään.

Oma lapseni ei siis ollut parivuotiaana päiväkodissa, joten en tässä puolustele omia ratkaisujani. Mutta ymmärrän, että joskus sille 2-3-vuotiaallekin voi päiväkoti antaa jotain, vaikka osa-aikaisenakin. Oma lapseni oli tuon ikäisenä kotihoidossa (vaikka ei meillä ollut edes vauvaa!) ja oli kyllä aika yksinäinen. Hän sai kavereita vasta alotettuaan (osa-aikaisen) päivähoidon 3,5-vuotiaana.