Mä en voi käsittää, että kaupassa vanhemmat antavat syödä ties mitä..

Jopa mun 2v 3pv (JEP, TARKKAA TÄÄ IKÄ), tietää että se suklaapatukka tai banaani kiikutetaan kassalle asti, maksetaan, ja sitten vasta syödään. Yleensä itse sanoo "kassalle" kun jotain haluaa, ja kantaa sen sinne omissa kätösissään sekä laittaa hihnalle.

Kerran mokasin, kun tyttö halusi pillimehun, oli rattaissa ja mehu kädessä (kasvot menosuuntaan, eli en siis nähnyt tyttöä koko aja)n. Tultiin kotiin ja huomasin että pillimehu oli edelleen tytöllä, avaamatta kylläkin, ja MAKSAMATTA. Mentiin samaa reittiä takaisin kauppaan (kokonaiset 300m), maksettiin mehu ja heti sen jälkeen tyttö itse avas ja joi mehun pois.
Mulla on aivan sairaan fiksu tyttö.

 

[QUOTE="leenuliinu";27304521]Mutta onko tässä nyt osattu erotella asiat? Sillä hätätapauksiahan sattuu. Vaikka eikö teille tule IKINÄ yllätyksiä lapsen kanssa? Kaupunkireissu venyykin paljon luultua pitemmäksi syystä X? Pihalla on kova helle, olette touhunneet puistossa ja unohdit erehdyksissäsi vesipullon kotiin, mikä on inhimillistä? Se, että tällaisissa tilanteissa vaikka selittää lapselle mikä tilanne on ja miksi nyt tehdään näin ja miksi on tärkeää kysyä myyjältä lupa veden aukaisemiseen. Missä siis ongelma?

On taas ihan eri asia, jos tämän tästä pitää lapselle avata ruokapaketteja hyllystä.

Meidän lapsille on joskus (se kerran vuodessa ehkä) avattu luvalla vesipullo kaupassa. Silti meillä osataan käyttäytyä, odottaa omaa vuoroa, eikä todellakaan olla opittu siihen, että kaiken saa heti.
On varmaan kasvatuksessa vikaa sitten vähän laajemminkin, jos kerta ongelma syntyy siitä, että kerran vuodessa avataan vesipullo.[/QUOTE]

olen 3 lapsen äiti ja voin kyllä sanoa, että ei ole moista sattunut tämän 7v äitiyden aikana ikinä. Jos on kuuma, niin kauppareissun jälkeen menemme kahvilaan. Ei sinne kauppaan ole mikään pakko jäädä asumaan jos toisella on hirveä jano. Sitten tehdään ripeästi ostokset ja ulos. Niin kova nälkä lapselle ei tule, ettei yhtä kauppareissua pysty olemaan, ei ei ei ei...ei millään. Tai tietysti voi jos on ollut pari-kolme vuorokautta syömättä. :O Ja mikä on sellainen tilanne, että sinne kauppaan on ihan pakko pakko jäädä kuppaamaan? Ei mikään.

 

[QUOTE="leenuliinu";27304521]Mutta onko tässä nyt osattu erotella asiat? Sillä hätätapauksiahan sattuu. Vaikka eikö teille tule IKINÄ yllätyksiä lapsen kanssa? Kaupunkireissu venyykin paljon luultua pitemmäksi syystä X? Pihalla on kova helle, olette touhunneet puistossa ja unohdit erehdyksissäsi vesipullon kotiin, mikä on inhimillistä? Se, että tällaisissa tilanteissa vaikka selittää lapselle mikä tilanne on ja miksi nyt tehdään näin ja miksi on tärkeää kysyä myyjältä lupa veden aukaisemiseen. Missä siis ongelma?

On taas ihan eri asia, jos tämän tästä pitää lapselle avata ruokapaketteja hyllystä.

Meidän lapsille on joskus (se kerran vuodessa ehkä) avattu luvalla vesipullo kaupassa. Silti meillä osataan käyttäytyä, odottaa omaa vuoroa, eikä todellakaan olla opittu siihen, että kaiken saa heti.
On varmaan kasvatuksessa vikaa sitten vähän laajemminkin, jos kerta ongelma syntyy siitä, että kerran vuodessa avataan vesipullo.[/QUOTE]

Itselleni sillä mitä toiset tuossa tekee ei niin ole merkitystä, ymmärrän kyllä kassojen ärsyynnyksen noista tahmaisista suklaakääreistä yms (kaikille ei ole eroa sillä suklaalla ja vesipullolla) sekä hyllyihin piilotetuista tyhjistä pakkauksista.

Välillä kyllä ihmettelen noita venyviä kaupunkireissuja joiden aikana ei tule vastaan yhtään kioskia tai kahvilaa missä saisi sen janon sammutettua ennen kauppaan menoa. Tai sitä että jos ennen kauppaan menemistä ei ole edes huomannut janoa mutta heti vesipullon nähtyä sitä on pakko saada juoda tai pyörtyy, ei kerkeä millään käydä kassalla maksamassa ensin.

 

Niin mutta kun ajatellaan että säännöt ei koske MUA paitsi silloin jos naapurin koira kusee MINUN tontin rajalle. MINULLA ja MINUN lapsilla on oikeus olla huutavan janoinen ja nälkäinen ja MINÄ saan syöttää ja juottaa MINUN kuolemanvakavasti sairaita lapsia missä MINÄ haluan.

 

Ja pieni vinkki vettä saa hanasta siinä pullonpalautuskoneen vieressä olevasta käsienpesupaikasta. Sijaitsevat yleensä jo kaupan eteisessä että voipi sen janon sammuttaa jo mennessä, kiitos.

 

No eihän tuo nyt mikään maailman suurin synti kieltämättä ole, mutta itsellä ainakin ihmetyttää jos aikuinen ihminen ei voi olla syömättä sen kauppareissun ajan (olettaen että on perusterve). Eikä tuo nyt yleisenä tapana mielestäni olisi kovin toimiva, että tyyliin jokainen asiakas vetelisi siellä kaupassa naamaansa piirakoita ym ja maksaisi vasta kassalla. Poikkeustapauksissa ihan ok.

Oma ukko joutuu välillä tekemään hätäratkaisun sairautensa vuoksi. Kun hänestä tuntuu että sairaskohtaus tulee, hänellä on joku pakkomielle saada juotavaa, ikään kuin psyykatakseen itseään estääkseen tuon sairaskohtauksen. En tiedä toimiiko ratkaisu sen kummemmin, mutta pienestä asti opittua tapaa on hankala lopettaa, vaikka kuinka oltaisiin kaupassa. Itsellä hävettää monesti, että mitähän ihmiset ajattelee kun toinen avaa esim limukkapullon kaupassa, mutta kun tiedän kuinka tuskainen/pelottava tunne hänellä sillon on, niin mulle on oikeastaan aivan sama mitä tekee silloin helpottaakseen oloaan. Minulla ja lapsilla samaa oikeutta ei ole, eli emme availe mitään kaupassa etukäteen

 

[QUOTE="nuuh";27304610]Ja pieni vinkki vettä saa hanasta siinä pullonpalautuskoneen vieressä olevasta käsienpesupaikasta. Sijaitsevat yleensä jo kaupan eteisessä että voipi sen janon sammuttaa jo mennessä, kiitos.[/QUOTE]

Mietin vaan, että milloin suomessa on niin kuuma, että lapsetkin on ihan kuivumispisteessä mennessään kauppaan? Ehkä kerran 30 vuodessa

 

Tahalteen tehtynä en ymmärrä minäkää ja yllättävän usein ihan aikuiset ihmisetkin avaa sen limsansa ennenku ovat sen maksaneet...Tosin yhden kerran kävi niin et esikoinen ehti napata omenan ja haukata sitä ennen kun ehdin saamaan sen häneltä pois, omena pussiin ja vaa-alle ja sai kotona jatkaa nutustamistaan..

 

[QUOTE="leenuliinu";27304521]Mutta onko tässä nyt osattu erotella asiat? Sillä hätätapauksiahan sattuu. Vaikka eikö teille tule IKINÄ yllätyksiä lapsen kanssa? Kaupunkireissu venyykin paljon luultua pitemmäksi syystä X? Pihalla on kova helle, olette touhunneet puistossa ja unohdit erehdyksissäsi vesipullon kotiin, mikä on inhimillistä? Se, että tällaisissa tilanteissa vaikka selittää lapselle mikä tilanne on ja miksi nyt tehdään näin ja miksi on tärkeää kysyä myyjältä lupa veden aukaisemiseen. Missä siis ongelma?

On taas ihan eri asia, jos tämän tästä pitää lapselle avata ruokapaketteja hyllystä.

Meidän lapsille on joskus (se kerran vuodessa ehkä) avattu luvalla vesipullo kaupassa. Silti meillä osataan käyttäytyä, odottaa omaa vuoroa, eikä todellakaan olla opittu siihen, että kaiken saa heti.
On varmaan kasvatuksessa vikaa sitten vähän laajemminkin, jos kerta ongelma syntyy siitä, että kerran vuodessa avataan vesipullo.[/QUOTE]
Ei tule hätätapauksia. Jos reissu venyy, niin mennään suosiolla syömään ja juomaan kahvilaan tai ravintolaan. Kioskiltakin saa äkkiä vettä, jos jano kaupungilla yllättää. Jos vesipullo unohtuu kotiin, niin sitten se ostetaan lähikioskilta tai sieltä kaupasta - tai mennään juomaan jonnekin kahvilaan/ravintolaan.

Ei ole ollut ikinä hätätilanteita, jossa pitäisi alkaa makamattomia tuotteita syömään kaupassa. Meillä lapset tietää, että ensin maksetaan ja sitten syödään. Se on niin simppeliä. Lapsen on nyt 7-ja 9-vuotiaat.

 

[QUOTE="nuuh";27304610]Ja pieni vinkki vettä saa hanasta siinä pullonpalautuskoneen vieressä olevasta käsienpesupaikasta. Sijaitsevat yleensä jo kaupan eteisessä että voipi sen janon sammuttaa jo mennessä, kiitos.[/QUOTE]

Täällä on Prismassa (ihan siellä sisällä) sellanen masiina mistä voi ottaa kylmää tai huoneenlämpöistä vettä

 

Kyllä mä annoin lapselle jotain jos hermostui. Halusin tehdä ostokseni rauhassa. Varmaan joskus puoltoista vuotiaana viimeksi. Sen jälkeen ei oo tarvinnut, kun lapsi tietää että eka maksetaan.

 

Olikohan viime viikolla kun viimeks sellasta toimintaa näin. Meidän edessä kassajonossa mukula veti jätskituuttia ja äiti tyrkkää kassalle sen tuutista revityn kääreen yläosan. Kassaneiti näytti aika vaivautuneelta mut ei se silti sanonu näille mitään.. Mua kyllä ärsytti, omalle 2-vuotiaalle ku joka kerta kaupassa hoetaan et "ensin maksetaan", enkä todellakaan anna avata ja juoda/syödä mitään ennen ku se on omaksi ostettu!

 

[QUOTE="mona";27304635]Kyllä mä annoin lapselle jotain jos hermostui. Halusin tehdä ostokseni rauhassa. Varmaan joskus puoltoista vuotiaana viimeksi. Sen jälkeen ei oo tarvinnut, kun lapsi tietää että eka maksetaan.[/QUOTE]

Mulla on melko tuittupää taapero joka vetää kilarit jossain kohtaa joka kauppareissulla, en mä silti sille evästä anna, leikkikööt avaimilla, lompakolla tms. tai jos ei miellytä niin huutakoot.

Ei lapsia tartte opettaa siihen et huutamalla saa esim. namia.

Ja ei, vaikka lainasin tekstiäsi, en tarkoittanut kaikkea juuri sinulle.

 

Jos on jostain syystä ihan PAKKO saada juoda limsaa tai mehua kaupassa, niin mieluummin ottaisin hyllystä sen ja kiltisti maksaisin.

Veikkaan että tulisi vain ongelmia jos ottais kotoa omia eväitä ja niitä söis kaupassa. Siinä voi vartijat tms. olla vähän ihmeissään kun sitä pulloa EI loppujen lopuksi maksakkaan kassalla. Ei varmaan hirveästi auta selitellä että ostin tän jaffan tuolt viereiseltä kiskalta ja päätin juoda sen tääl teidän kaupassa.

Mutta kaiken kaikkiaan minusta on aika noloa jos ei terveet henkilöt muka pysty yhtä kauppareissua tekemään ilman et pitää mussuttaa suklaata tai juoda limsaa siinä välillä.

 

[QUOTE="mona";27304635]Kyllä mä annoin lapselle jotain jos hermostui. Halusin tehdä ostokseni rauhassa. Varmaan joskus puoltoista vuotiaana viimeksi. Sen jälkeen ei oo tarvinnut, kun lapsi tietää että eka maksetaan.[/QUOTE]

ainahan tuon ikäiset jostakin hermostuu. Senkun vinkuvat. Jos rauhassa haluaa ostoksensa tehdä niin lasten kanssa ei kauppaan kannata lähteä. Ainakaan taaperoikäisten. Meillä tosin aikansa taapero ( 1v5kk ) on nyt yrittänyt ties mitä vinkuvankua, mutta en ota kuuleviin korviini. Nyt sitten pari-kolme reissua mennyt ihan ilman vinkumisia. Nopeasti ne oppii.

 

Mietin vaan, että milloin suomessa on niin kuuma, että lapsetkin on ihan kuivumispisteessä mennessään kauppaan? Ehkä kerran 30 vuodessa

Jep ei silloin kun minä olin pieni... ei silloin tapahtunut tällaisia yllättäviä janoon kuolemisia eikä nälkään nääntymisiä vaikkei jatkuvasti syöty ja latkittu vettä ja limua, aika paljon sitä ihminen ja ihmislapsikin lopunkaiken ainakin silloin kesti ja ehkä sitten vähän karaistuikin kun ei ollut valitettavasti usein äiteetä hyysäämässä vieressä vaan piti vaan pärjäillä.

Jos ihan nälkä- taikka kuivumiskuoleman partaalla jostain syystä omat lapset olisi kauppaan mennessä, niin varmaan tuntisin kovaa syyllisyyttä, kun varmaan olisi silloin tyystin unohdettu ateriat siltä päivältä. Sitten jättäisin riutuvan lapsen varmaan autoon ja kipaisisin pikaiseen itse hakemaan sen juomapullon taikka muuta verensokeria nostattavaa.

 

Jos on jostain syystä ihan PAKKO saada juoda limsaa tai mehua kaupassa, niin mieluummin ottaisin hyllystä sen ja kiltisti maksaisin.

Veikkaan että tulisi vain ongelmia jos ottais kotoa omia eväitä ja niitä söis kaupassa. Siinä voi vartijat tms. olla vähän ihmeissään kun sitä pulloa EI loppujen lopuksi maksakkaan kassalla. Ei varmaan hirveästi auta selitellä että ostin tän jaffan tuolt viereiseltä kiskalta ja päätin juoda sen tääl teidän kaupassa.

Mutta kaiken kaikkiaan minusta on aika noloa jos ei terveet henkilöt muka pysty yhtä kauppareissua tekemään ilman et pitää mussuttaa suklaata tai juoda limsaa siinä välillä.

Mutta josko siitä kotoa otetusta pullosta joisi jo ennen kauppaan menemistä? Pärjäisiköhän sitä vaikka vartin kauppareissun sitten ilman akuuttia kuolemankohtausta?

 

En kyllä ymmärrä sitä perustetta että annan lapselle jotain että saan tehtyä ostokset rauhassa... Entäs jos mun mies alkaa vaatekaupassa kiukkamaan, annanko mä sille paketin boksereita ja käsken sen leikkiä niillä? Kyllä munkin lapset joskus hermostuu ja mesoaa kaupassa mutta niiden on opittava sitä kärsivällisyyttä ja odottamista. Ei sitä liikenteessäkään voi mennä ajelemaan vaikka vastaantulevien kaistalle pidemmäksi aikaa ajelemaan jos omalla kaistalla on ruuhkaa.
Janoon nyt tuskin kukaan kuolee siellä kaupassa olon ajan. Suomen ruokakaupat ei oo mitään teksasin kokoisia että siellä kestää maitohyllyltä 3 päivää kulkea perunahyllylle. En yhtään ihmettele että nykyajan lapset sitten huutaa ja mesoaakin siellä kaupassa kun ne viedään sinne nälkäisinä, väsyneinä ja opetetaan vielä päälle että voidaan jotain syödä maksamatta.

 

Miten ihmeessä me ollaan selvitty ilman että ollaan koskaan annettu lapselle kaupassa maksamattomia ruokia tai juomia tai että lapsi ei ole koskaan huutanut/kiukutellut kun ei ole jotain ennen kassaa saanut.
Olisikohan syy siinä että meillä on aina vesimukit mukana jos jano yllättää, syödään ennen kauppoihin menoa, jos pieninkin epäilys että saattaa reissu venyä niin meillä on rasiassa hedelmiä, naksuja ym. mukana ja kerta ollaan pienestä pitäen lapselle sanottu ettei mitään avata ennen kassaa niin lapsi ei edes ajattele sen olevan mahdollista.

Ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä; lasten kanssa nyt vaan pääsee helpommalla kun varautuu kaikkeen vähän enemmän.

 

Jos on jostain syystä ihan PAKKO saada juoda limsaa tai mehua kaupassa, niin mieluummin ottaisin hyllystä sen ja kiltisti maksaisin.

Veikkaan että tulisi vain ongelmia jos ottais kotoa omia eväitä ja niitä söis kaupassa. Siinä voi vartijat tms. olla vähän ihmeissään kun sitä pulloa EI loppujen lopuksi maksakkaan kassalla. Ei varmaan hirveästi auta selitellä että ostin tän jaffan tuolt viereiseltä kiskalta ja päätin juoda sen tääl teidän kaupassa.

Mutta kaiken kaikkiaan minusta on aika noloa jos ei terveet henkilöt muka pysty yhtä kauppareissua tekemään ilman et pitää mussuttaa suklaata tai juoda limsaa siinä välillä.

Kuinka monen tunnin kauppareissuja ihmiset sitten yleensä tekee jos siellä kaupassa kerkeää tulla niin nälkä tai jano että on ihan pakko syödä/juoda kun ei kestä kassalle asti?

Itse en muista että olisi kaupassa tarvinut sitä evästä antaa, mukana olevia eväitä on syöty ennen kauppaan menoa. Jos nälkä on yllättänyt vasta kaupassa niin sitten on kestänyt odotella kassan ohi. Vettä olen saattanut omasta pullosta antaa kaupassakin.

 

Meillä on monessa marketissa sellainen kahvilanurkkaus. Ne kahvilan tuotteet maksetaan kassalla. Eli jos otat kahvilassa vaikkapa kaksi karjalanpiirakkaa ja kaksipullaa, niin myyjä laittaa tyhjiin paperipusseihin niistä ne hinnat ja maksat kassalla tyhjät paperipussit.
Miten tämä nyt eroaa sitten siitä, että et mene kahvilaan, vaan ostat lapselle piirakan, joka syö sen heti ja maksat tyhjän pussin kassalla? Kyllä mä nyt teoriassa tuon eron ymmärrän, mutta käytännössä eroa ei ole.

Mäkin olen sitä mieltä, että kaupassa ei tarvitsisi syödä tai juoda. Toisaalta etenkin isoissa marketeissa on helpompi tehdä ostokset rauhassa. Eli jos lapsi rupeaisi vinkumaan janoaan, niin ilmanmuuta ottaisin vesipullon hyllystä ja kysyisin lähimmältä myyjältä onko ok, jos juodaan tästä. Pari kertaa näin on käynyt ja lupa ollaan saatu.
Palstamammojen lapsethan eivät koskaan kiukuttele ja omaavat täydelliset käytöstavat. Meidän lapsi kuitenkin joskus saa kiukkukohtauksia. Etenkin väsyneenä. Jos mä olen itsekin väsynyt, niin mä kyllä aion tästä eteenpäinkin mennä kysymään voidaanko avata vesipullo.
Ymmärrän kyllä, että käytöstavat pitää olla ja ne pitää opettaa. Joskus vaan on sellainen tilanne, että ollaan kumpikin niin väsyneitä ja kiukkuisia, että haluan päästä helpommalla.
Jos myyjä ei lupaa pullon avaamiseen antaisi, niin silloin pullo pysyisi kiinni.

Palstamamoillahan ei ole koskaan tilannetta, että pitäisi mennä väsyneen ja kiukkuisen lapsen kanssa kauppaan. Mulla tällaisia tilanteita kuitenkin JOSKUS HARVOIN tulee.

NE kahvinurkkaukset on tehty juuri siksi, että niissä voi nauttia tuotteista liikkeen sisällä, muualla ei.

Ja kiukuttelevalle lapselle kun aina antaa periksi, niin harvoin se kiukuttelu siitä helpottaa.

Tuossa on ehkä juuri se ero - että et erota kiukuttelevaa ja janoista lasta. Lapsi voi olla vaan oppinut, että kiva kaupassa saada herkkuja ja juotavaa. Ei ole opetettu, että kaupasta ostetaan ja kotona syödään ja juodaan. Et kai tosissas usko, että juuri sen pullohyllyn kohdalla lapselle iski sietämätön jano...

 

Me kerran luvalla avattiin pillimehu kun diabeetikolla tippui sokerit. Oli kyllä ennen kauppareissua syönyt hyvin.
Nyt mukana aina kunnon arsenaali mehuja ja muita.
Oli silloin taudin alkuvaiheessa.

 

Hahaa, niimpä! Meilläpä lapset pienempänä söivät aina karjalanpiirakkaa kaupassa, vaikka ei piirakat olleet vielä maksettu Se oli ihan perinne

Olkoon vaan väärin. Nykyään tosin eivät enään syö.

Mitä muuta voi odottaa äidiltä joka käyttää sanaa ENÄÄN??! :headwall:

Juu, me emme ole syöneet, emmekä syö. Syödä voi kotona jo ENNEN kauppaan menoa ja syöttää ne lapsensakin.
Kauppa ei ole mikään ravintola.

Tätä asiaa on puitu tällä palstalla tuhansia kertoja. Joka kerta tulee 15 sivuinen ketju. JOKA kerta .

Lopputuloksena joka toisen kakspluspalstamamman lapsella on diabetes...

 

[QUOTE="vieras";27304827]Mitä muuta voi odottaa äidiltä joka käyttää sanaa ENÄÄN??! :headwall:

Juu, me emme ole syöneet, emmekä syö. Syödä voi kotona jo ENNEN kauppaan menoa ja syöttää ne lapsensakin.
Kauppa ei ole mikään ravintola.

Tätä asiaa on puitu tällä palstalla tuhansia kertoja. Joka kerta tulee 15 sivuinen ketju. JOKA kerta .

Lopputuloksena joka toisen kakspluspalstamamman lapsella on diabetes...[/QUOTE]

No eikai sitä ENÄÄN kehtaa kun lapsille pitää näyttää oikeaa esimerkkiä (olivat silloin niin pikkuriikkisen pieniä).
Eikä edes välttämättä syödä ENNEN kauppaan menoa, ja hyvin kaikki jaksaa olla kiltisti kaupassa

 

Meillä laitettiin irtopiirakoiden hintalappu siististi paperipussiin ja piirakat suuhun

Aijaha, kaupan täti Tunnustampa samalla että suolakurkkuja ostaessa ennen vanhaan ostin Venäläiset kurkut maustekurkkujen hinnalla Oli varmaan viistoista säkkiä päällekäin, että sain valkosipulin hajun tapettua Mitäs siihen sanot

Jos sulle ei vielä tässä ketjussa ole sanottu sitä, niin kaupan kassaa ei yleensä moinen kiinnosta. Hyvät kassat luottavat asiakkaan rehellisyyteen, eivätkä rupea sen kummemmin syynäämään, onko pussissa nyt minkä lajin kurkkua, omenaa jne. Ainoastaan voi katsoa, että laji kuitenkin täsmää, ettei ole punnittu banaaneja omenoina jne.

Jos asiakas haluaa kusettaa kauppaa, se on hänen oma häpeänsä, eikä kauppa siihen kaadu.