meillä on nyt 3v3kk poika ja ihan samanlainen kun teidän lapsi.
Mä kyllä myönnän olevani ylisuojeleva ja paapon - mutta annan tuon toki itsekin yrittää. Hää ei vaan onnistu ja pyytää sitten apua. Just että vauhtia pitää antaa keinussa, valitsee mieluummin aina sen vauvakeinun mihin pitää nostaa..
Leikkipuistossa on kiipeilyteline johon jätkä kyllä koittaa kiivetä muttei pääse puusta pitkälle. Just yks päivä sinne pojan nenän edestä kiipes semmonen ehkä just ja just 2-vuotias poika. Keikku sielä korkeella - ja mun teki vähän pahaa kahtella sitä
Mutta joo, olen kyllä itse semmonen että monesti katson haukkana perään ja varottelen paljon, ettei tipu , satuta ihteensä, jne.
Sanasta sanaan peesi, itsekin olen aikamoinen paapoja.
Ja samanikäinen poikakin.
Mulla tuo varovaisuus johtuu vrmaan aika pitkälti siitä, kun poika oli pienempi. Nimittäin vauhti oli kova mutta koordinaatiokyky olematon, sekä myös harkintakyky. On käynyt vaikka mitä vaaratilanteita vaikka olen ollut ihan lähellä, ja uskonpa että minun (ja miehen) nopeuden takia ei pojalle ole ihan sairaalakeikkoja tullut noista haavereista. Verta on kuitenkin tullut useasti, lisäksi kuhmuja ja mustelmia tms.
Nyt poika on onneksi jo vähän rauhoittunut, mutta edelleen on tapaturma-altis. Esim. Jos kiipeää kiipeilytelineen tikkaita ylös, uskaltaa kyllä kiivetä mutta voi tippua metrin korkealta selälleen maahan tms.
Meillä oli aika pitkälti aloittajan kertoman kaltainen tilanne leikkipuistossa hiljattain. Poikani kiipeili sellaisessa köysi-kiipeilytelineessä, en yhtään tiedä mikä sellainen on nimeltään, siis useita metrejä korkea, tällainen mutta korkeampi:
Google-kuvahaun tulos kohteessa http://2.bp.blogspot.com/_S4XywTpyvWQ/TUAn45v4MdI/AAAAAAAABIk/dg_rmZpfNCI/s1600/plu5.jpg
Poikani kiipeili varovasti ja häntävähän pelotti, horjahteli välillä ja meinasi pudotakin, tokalle tasolle pääsi,mutta meno oli niin epävarmaa että olin koko ajan hänen vieressään valmiina ottamaan kopin.
Siihen tuli varmaan 10 cm lyhyempi tyttö, (poikani on isokokoinen ikäisekseen, 105 cm) luulen että ehkä muutaman kk nuorempi kuin poikani, tai korkeintaan saman ikäinen. Tytön äiti istuskeli kauempana, ja tyttö kiipesi nopeasti ja ketterästi aivan huipulle saakka, horjahtamatta kertaakaan. Katsoin ihan suu auki sitä ketteryyttä.
Mutta sitten taas, poikani ei ehkä ole ketterä kiipeillessä, mutta sählyssä ja jalkapallossa on selkeästi lahjakas, sekä juoksee todella lujaa.