Olen niin köyhä etten halua enää elää..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lauran tähti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Opintolaina! Ihan normaali tapa rahoittaa opintoja. Matalakorkoinen ja joustava poismaksettava sitten kun on töissä ja saa taas normaalisti tuloja.
Turhaan monet sitä arastelevat. Se on valtion takaama laina, jonka ottaminen ei ole sama asia kuin pikavippien tai asuntolainan.
Jos luottotiedot eivät ole tallella, niin opintososiaalinen luotto sitten. Tsemppiä!

Minulla siis on jo kaksi lainaa ja enempää en saa.
 
Onko jokin ongelma että pesee itseäänsuihkussa palasaippualla?

No joo mutta tosiaan se itsemurha ei ole mikään ratkaisu vaan avun hakeminen ja avautuminen ongelmista sosiaalipuolelle.
 
Minusta kuulostaa aivan siltä tuo teidän tilanne että nyt marssit johonkin missä saat purkaa tuntojasi. Jos olet noin masentunut et jaksa nähdä missään mitään hyvää vaikka syytä olisikin. Masennuksesi takia koko perhe kärsii. Kun saat masennuksesi hallintaan pystyt näkeemään sen auringonsäteen joka paistaa sinne riskukasaan, mutta vasta sitten.
Muistutan vielä että tilanne on sinulle tilapäinen. Jos vaan pystyt ajattele mitä tapahtuu kun valmistut. Kaikki energiasi kannattaa nyt kohdistaa siihen että saat sen koulun käytyä ja valmistut niin pääset töihin.

Ja aivan, et ikinä osta mitään osamaksulla enää. Varsinkaan mitään sellaista minkä hinnan voi helposti muutaman kuukauden säästämisellä ostaa käteisellä.

Koska valmistut?
 
Oon just viemässä kirppikselle isoa kasaa hyväkuntoista lasten ja aikuistan vaatetta ja lelua. Samalla rysäyksellä voin jotain teille tarpeellista sinne pohjoiseenkin postitella. Laita yksäriä, jos kiinnostaa
 
Hei ei tää oo normaalia, jos mietit näin. Ei se Suomi oo sellainen maa että täällä kuollaan nälkään. Vaikka ymmärrän että toivot parempaa elämää. Ehkä mä pystyyn sinulle tai sun miehelle auttamaan työpaikan kanssa? en lupa mitään, mutta miehellä on firmoja ja projektia joka hän aloittaa. Itsenkin tarvitse, mutta tietokone ammattilaisia
 
Hei ei tää oo normaalia, jos mietit näin. Ei se Suomi oo sellainen maa että täällä kuollaan nälkään. Vaikka ymmärrän että toivot parempaa elämää. Ehkä mä pystyyn sinulle tai sun miehelle auttamaan työpaikan kanssa? en lupa mitään, mutta miehellä on firmoja ja projektia joka hän aloittaa. Itsenkin tarvitse, mutta tietokone ammattilaisia

Miehelläni on vakituinen työ. Itse opiskelen lähihoitajaksi, joten töitä varmaan mullekkin riittää sitten joskus. Ei mekään kuolla nälkään, eikä kuolla pakkaseen talvella. Veetuttaa vaan tämä jatkuva pihistäminen ja laskeminen. Just kun oot laskenu kaikki laskut ja maksanu ne ni tuleekin joku lasku mitä et muistanut. se tuntuu kun lyötäs puukolla vatsaan. Laske uudelleen kauppalista mitä jätetään pois.. Annéttiin tytön lemmikkihiiretkin toiseen perheeseen kun ei ole rahaa ostaa niille kuiviketta ja ruokaa. Niin, ei ole rahaa siihen euron purupussiin jka viikko. Sillä saa jo litran jugurttia tai voipaketin. Ymmärrät varmaan kun itsekkin tykkäät kauniista tavaroista ja vaatteista. Ne ois mullekkin tärkeitä (oma ulkoinen olemus) ja tunnen jatkuvaa häpeää juurikasvusta päässä. Vaikuttaa itsetuntoon ja vaikka mihin..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lauran tähti;27031146:
Miehelläni on vakituinen työ. Itse opiskelen lähihoitajaksi, joten töitä varmaan mullekkin riittää sitten joskus. Ei mekään kuolla nälkään, eikä kuolla pakkaseen talvella. Veetuttaa vaan tämä jatkuva pihistäminen ja laskeminen. Just kun oot laskenu kaikki laskut ja maksanu ne ni tuleekin joku lasku mitä et muistanut. se tuntuu kun lyötäs puukolla vatsaan. Laske uudelleen kauppalista mitä jätetään pois.. Annéttiin tytön lemmikkihiiretkin toiseen perheeseen kun ei ole rahaa ostaa niille kuiviketta ja ruokaa. Niin, ei ole rahaa siihen euron purupussiin jka viikko. Sillä saa jo litran jugurttia tai voipaketin. Ymmärrät varmaan kun itsekkin tykkäät kauniista tavaroista ja vaatteista. Ne ois mullekkin tärkeitä (oma ulkoinen olemus) ja tunnen jatkuvaa häpeää juurikasvusta päässä. Vaikuttaa itsetuntoon ja vaikka mihin..
Ymmärrän sinua:hug: Ymärrän että haluat parempaa elämää. Voin lohduttaa että tilanne on monilla hankala, ainakin vielä nyt kun on kriisi päällä. Oletko ajatellut jotain työn ohella tehdä? Tai keksiä joku oma juttu mistä rahaa tulee lisää:). On niin monta asia mitä vois keksiä, vaikka ne kaikki ei ole varmoja, se on se riski. Sun tarvi päästä eroon tästä tunnesta, eli se häpeäminen. Vaikka vaikea, mutta sun pakko aloittaa ajatella ja sanoa itselle ettei se auttaa, mun tilanteseen auttaa vaan joku tekeminen tai jotain ratkaisuja voi tehdä. Onneks rahaa on kuitenkin sellainen asia elämässä, mihin aika paljon voi itsekin vaikuttaa:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lauran tähti;27031146:
Just kun oot laskenu kaikki laskut ja maksanu ne ni tuleekin joku lasku mitä et muistanut. se tuntuu kun lyötäs puukolla vatsaan.
Luithan vinkkini edelliseltä sivulta? Ja tosiaan olisi tärkeää laittaa KAIKKI laskut ja menot ylös, koska tieto on aina helpompi kestää kuin nuo yllätykset. Jos kaikki laskut ovat tiedossa ja ylhäällä, on a) helpompi alkaa karsimaan mahdollisia ylimääräisyyksiä b) priorisoida laskuja ja tehdä maksujärjestelyjä c) välttää nuo yllätykset. Mieluummin hetken kauhu (=se hetki kun näette mihin kaikkeen raha menee) kuin jatkuva pelko kun pelkäät unohtamiasi laskukohteita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lauran tähti;27031146:
Miehelläni on vakituinen työ. Itse opiskelen lähihoitajaksi, joten töitä varmaan mullekkin riittää sitten joskus. Ei mekään kuolla nälkään, eikä kuolla pakkaseen talvella. Veetuttaa vaan tämä jatkuva pihistäminen ja laskeminen. Just kun oot laskenu kaikki laskut ja maksanu ne ni tuleekin joku lasku mitä et muistanut. se tuntuu kun lyötäs puukolla vatsaan. Laske uudelleen kauppalista mitä jätetään pois.. Annéttiin tytön lemmikkihiiretkin toiseen perheeseen kun ei ole rahaa ostaa niille kuiviketta ja ruokaa. Niin, ei ole rahaa siihen euron purupussiin jka viikko. Sillä saa jo litran jugurttia tai voipaketin. Ymmärrät varmaan kun itsekkin tykkäät kauniista tavaroista ja vaatteista. Ne ois mullekkin tärkeitä (oma ulkoinen olemus) ja tunnen jatkuvaa häpeää juurikasvusta päässä. Vaikuttaa itsetuntoon ja vaikka mihin..
On ihan ymmärrettävää olla harmissaan tilanteesta. Mutta aiemmin, kun pankit eivät vielä myöntäneet asuntolainoja 20 vuoden takaisinmaksuajalla, tuo tilanne oli hyvin monella asuntovelallisella. Ihan niillä keskituloisillakin. Asuntolainat maksettiin pois 10:ssä vuodessa ja sen 10 vuoden aikana joutui pihistelemään kaikessa muussa. Sä olet kuitenkin nyt opiskelemassa ja opiskelet alaa, jolta hyvin todennäköisesti löytyy töitä. Kun olet opintosi suorittanut ja töissä, taloudellinen tilanteenne on taas ihan toinen. Eikä siihen mene 10:ntä vuotta.

Koita siis ajatella, että tilanteenne on vain väliaikainen ja muutaman vuoden päästä asiat ovat jo toisin. Teillä on katto pään päällä ja ruokaankin rahaa. Käytä tuota kaikessa pihistelyä motivaattorina opiskelullesi ja kun olet opintojesi loppuvaiheessa, voit varmaankin hakea jo keikkatöitä silloin tällöin. Muutama satanenkin lisää auttaa jo kummasti. Tsemppiä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lauran tähti;27031146:
Miehelläni on vakituinen työ. Itse opiskelen lähihoitajaksi, joten töitä varmaan mullekkin riittää sitten joskus. Ei mekään kuolla nälkään, eikä kuolla pakkaseen talvella. Veetuttaa vaan tämä jatkuva pihistäminen ja laskeminen. Just kun oot laskenu kaikki laskut ja maksanu ne ni tuleekin joku lasku mitä et muistanut. se tuntuu kun lyötäs puukolla vatsaan. Laske uudelleen kauppalista mitä jätetään pois.. Annéttiin tytön lemmikkihiiretkin toiseen perheeseen kun ei ole rahaa ostaa niille kuiviketta ja ruokaa. Niin, ei ole rahaa siihen euron purupussiin jka viikko. Sillä saa jo litran jugurttia tai voipaketin. Ymmärrät varmaan kun itsekkin tykkäät kauniista tavaroista ja vaatteista. Ne ois mullekkin tärkeitä (oma ulkoinen olemus) ja tunnen jatkuvaa häpeää juurikasvusta päässä. Vaikuttaa itsetuntoon ja vaikka mihin..

Kannattaisko alkaa tekemään keikkatyötä opiskelun ohessa? Muutamasta päivästä kuukaudessa saa jo kivasti lisärahaa käyttöön. Niin minäkin tein kun opiskelin :)
 
  • Tykkää
Reactions: Moraalinvartija
Olettehan toki kilpailuttaneet sähkön ja vakuutukset? Sillä useimmiten säästää pitkän pennin. Vakuutusturvan voi myös karsia minimiin, vain välttämättömimpiin.
 
Miten olisi, jos kävisitte neuvottelemassa sitä asuntolainaa uudestaan, opintojesi ajaksi pienemmät lyhennykset. Kuinka pitkään on autolainaa jäljellä?

Löytyyköpaikkakunnalta mitään osa-aikaista työtä, edes mainosten jakoa, entä opintolaina?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lauran tähti;27030464:
asunnon myynti ei auta, emme saa tästä sitä mitä maksoimme ja maksamme sen veron koska asuttu alle 2v. Eli lainaa jäisi silti.

Jos ette saa sitä mitä olette maksaneet, ei siitä mitään veroakaan mene. Se vero menee myyntiVOITOSTA, ei tappiolla myydystä tarvitse veroja maksaa.

Toisaalta kannattaa laskea, että tulisiko vuokralla asuminen yhtään sen halvemmaksi kuin omassa asuminen.

Oletteko hakeneet esim. asumistukea ja muut teille kuuluvat tuet?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lauran tähti;27030464:
Synnyin köyhään perheeseen. Tai oikeammin keskituloiseen, mutta kiitos alkoholistivanhempien, rahaa ei ollut koskaan.Välillä söimme pelkkää keitettyä makaroonia viikkokausia ja suihkussa pestiin itseä palasaippualla..

Join aika rankasti nuorena itsekkin ja tulin raskaaksi 20-vuotiaana puoli tuntemattomalle joka ei halunnut osallistua lapsen hoitoon muutakuin rahallisesti (maksamalla minimi elatuksen. Ilman ammattia en päässyt töihin ja olin minimi äippärahalla ja myöhemmin kotihoidontuella vauvan kanssa. Vauvalle ostin kaiken mitä se tarvitsi tinkimättä mistään ja itse elin kuukausia spagetilla ja sairastin jopa anemian ravinnon puutteen vuoksi.

Tapasin nykyisen mieheni ja teimme yhteisen lapsen. Mies on töissä ja tilanne parani, OLI RUOKAA!! Jopa jugurttia ja juustoa leivälle! Pääsin itsekkin töihin ja elämä oli jonkin aikaa hulppeaa. Ostin ensimmäistä kertaa elämäni aikana kaupasta UUDEN vaatteen ITSELLENI! Olin tällöin 25-vuotias. Värjäsin hiukseni kampaamossa ja lapsilla oli maksullisia harrastuksia.

Ostimme uuden auton osamaksulla (tähän oli varaa) ja oman asunnon (tähänkin oli varaa) ja ykskaks yllättäin työnantajani ei pystynyt enää pitämään minua.. Minua, jolla ei ole edelleen ammattia ja jonka mahdollisuudet työllistyä täällä on täydet nollat.. Pääsin kouluun jota nyt käyn ja valmistumisen jälkeen tod.näköisesti töitä taas riittää, mutta se on niin kaukana...Liian kaukana..

Miehen palkka menee kokonaan asuntoon ja autolainaan/bensaan ja muihin laskuihin. Minun opintorahalla pitäs saada ruoka,vaatteet ja lääkärikulut jne. neljälle. Lienet sanomatta selvää ettei se riitä alkuunkaan. Möin uudet vaatteet, syön taas makaroonia ja herneitä jotta lapsille on ruokaa. Möin nätit verhot ja oikeastaan kaiken minkä vaan voi myydä jotta koti toimii kuitenkin (sänkyjä ei voi siis kaupata jne).

En jaksa tätä taas. En vaan jaksa. Herään kolme kertaa yössä miettimään asioita. Lasken laskuja ja mietin mitä myyn. Kerään pulloja jos niitä näen ja lasken heti mitä sillä saa.. Sossusta emme saa mitään. Menoja on liikaa ja tulot riittäis jos karsimme kuluja. Auton vaihto ei auta, laina ei sillä lyhene (arvo tippunut jo paljon), asunnon myynti ei auta, emme saa tästä sitä mitä maksoimme ja maksamme sen veron koska asuttu alle 2v. Eli lainaa jäisi silti. Emme polta,juo,harrasta,reissaa..

Jos ajaisin kolarin, perhe sais 100,000€ henkivakuutusta ja minun ei tarviis enää miettiä ja valvoa. Tällä hetkellä elämä tuntuu yhdeltä rangaistukselta joka on lusittava. Koitan ajatella lapsia, mutta en oikein jaksa. Minulla on rytmihäiriöitä ja silmissä sumenee ajoittain. Päätä vihloo kun miettii ja miettii ja miettii. En saa luettua tentteihin kun olen niin väsynyt. Jos en valmistu, en tiedä miten jatkaa. En tiedä miten jaksaa ja jatkaa edes nyt. Olen vaan lopen kyllästynyt makarooniin ja nuhjuisiin vaatteisiin..

Luin ja ymmärän. En osa muuta sanoa kuin, että jaksamista sinulle. Kyllä parjäätte. Älä tee itsemurhaa. Rukoilen puolestasi. Halausta ja voimia sinulle <3

ps. Saisiko ruoka leipäjonoista/seurakunnasta? Saisiko lisä rahaa iltatöistä/viikonlopputöistä (esim. myynti työ ->kaupankassa, jne)
 
Ja toinen mikä tuli mieleen ni oletteko ottaneet yhteyttä pankkiin ja kysyneet tuosta lainasta, että voisiko siihen saada lyhennysvapaata tai pienentää erää sun opiskelujen ajaksi?

Onko sun mahdollista tehdä keikkatyötä?
 
Moni kysyi voisinko tehdä keikkatyötä opiskelun ohessa. Mietin sitä, mutta kun otin monta kurssia lasten takia etänä, teen aika paljon tehtäviä ja luen tentteihin melkein koko ajan. Jos tässä kävis vielä töissä, hoitais kodin ja lapset, alkas nopeesti se koulu kärsiä ja kurssit suorittamatta.. Viikonlopuksikin on mulla nyt kolme eri tehtävää palautettavaksi. Joskus ois kiva vaan levätä. Varsinkin kun psyyke on kovilla jo muutenkin..

Asuntolaina otettiin vasta nyt joulun alla, eli asuntoa maksettu vasta tyyliin tuhat euroa kun ottaa koron pois lyhennyksestä.. Tuntuu että myyminen nyt on ihan tyhmää. Toisekseen tätä tuskin kukaan kovin nopeaan tahtiin ostaa. Ennenkun itse ostettiin, tämä oli myynnissä ollut jo vuoden päivät..
 
Meidän perhe oli mun ollessa pieni niin köyhä, että äiti joutui laskemaan pennejä, että sai ostettua kaurapuuroa. Meitä on neljä sisarusta. Mä olen vasta jälkikäteen kuullut äidiltä, että silloin oli noin tiukkaa. Asuttiin kerrostalokolmiossa huonolla alueella 6-henkinen perhe. Enkä mä koskaan tiennyt meidän olevan köyhiä. Me oltiin onnellinen perhe, sen mä muistan. Mulla ei oo yhtään ikävää lapsuusmuistoa ja vielä tänäkin päivänä meillä on erittäin läheiset perhesuhteet. Ei raha onnea tuo, vaikka helpotusta tuokin.

Yhden jutun kyllä muistan: iskä leikkas aina meidän tyttöjen hiukset pienenä ja sit otsatukka meni aina "vähä" vinoon ja sit meillä oli kaikilla sellaiset ylilyhyet otsikset, kun ne lopulta saatiin menemään suoraan :D
 
  • Tykkää
Reactions: Sadana
minun ehdotus on, että menet tekemään niitä keikkatöitä. Lähihoitajilla riittää töitä vaikka kuinka paljon. Työn tekeminen voi jopa helpottaa oloa kun tietää,että saa rahaa.
 

Yhteistyössä