Kuin köyhä pitää olla, ettei ole oikeasti varaa ostaa jotain pientä, esim. verhoja tai uusia mukeja???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "nikki"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No meillä on toi verhojen osto esimerkiksi lykkääntynyt, kun lapsille on nyt pitänyt ostaa kahdet kurahousut, sadetakki, kumisaappaat, meille vanhemmille kevättakit.. Ollaan nyt kyllä joo, ostettu pimennysverhot jo yhteen huoneeseen ja toiseen huoneeseenkin on tulossa. Kuitenkin ne verhot joiden osto koko ajan lykkääntyy maksavat jotain 50 e kpl, ja niitä tarvitaan 3kpl... Ja kyllä juu, toi 150 e on meille jo suhteellisen iso raha laittaa ns. pakollisten hankintojen päälle.
Meillä myös yritetään syödä vähän edes laadukkaasti ja monipuolisesti, enkä mä ole vielä keksinyt miten siitä selviäis ihan hirmu halvalla... Ja jotenkin laitan mieluummin rahan hyvään ruokaan kuin sisustuksen uusimiseen.. Kun vatsalla on hyvä olla niin koko maailma näyttää valoisammalta :D

Tulomme eivät ole surkeat, mutta ei myöskään suuret.
 
[QUOTE="vieras";23530305]2000 euroa autoa ja lainoihin ja sanot teidän olevan köyhiä? Voi tätä järjen juoksua...[/QUOTE]

Noilla lanoilla on varmaanhankittu ihan helvetisti mukeja ja verhoja, kun asuminen maksaa vielä erikseen 1000e (laina+vastike?)
 
[QUOTE="vieras";23530305]2000 euroa autoa ja lainoihin ja sanot teidän olevan köyhiä? Voi tätä järjen juoksua...[/QUOTE]

En ole puhunut mitään köyhyydestä, vaan siitä onko varaa johonkin.
 
Ehkä ihminen sitten hankkii sitä, mitä haluaa eikä välttämättä sitä mitä tarvitsee. Näin siis näissä tilanteissa, kun sitten itketään ettei ole varaa johonkin. Kun ne uudet kengät oli kivempi ostaa kuin ne kahvikupit rikkimenneiden tilalle.

Eli kyse ei ehkä niinkään ole siitä mihin loppuviimein on varaa, vaan mihin priorisoi. Kun ei ole kuitenkaan niin varakas, että voisi ostaa ihan kaiken haluamansa.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="poikia3";23530222]On mulla ollut tilanteita, joilloin se 20-30 euroa hurjan iso raha - katsos kun lapsi tarvitsee uudet kengät tai ulkoilupuvun on ihan itsestään selvää, ettei uusia verhoja tule. Tai kun joka kerta ruokakaupassa katsot kaikkien hedelmien hintoja, ja ostat vain halvimmat omenat ja kadehdit muiden hedelmäostoksia ja lasket joka sentin mitä vielä saat rahoillasi ostettua.

Ja uskon, ettei noina esim. miehen työttömyysjaksoina, jolloin ei alkuun usemapaan kuukauteen tullut hänelle mitään tuloja ja mun palkasta maksettiin kaikki, oltu edes likipitäen köyhimmästä päästä tässä maassa.[/QUOTE]

No tämähän on just sitä priorisointia!
 
[QUOTE="hmm";23530306]Sairautta.[/QUOTE]

Ehkä joo, mutta ei meidän talossa kukaan mistään puutteesta kuitenkaan kärsi. Lapsilla on merkkivaatteita (alesta/kirpparilta ostettuna kylläkin), ruoka on monipuolista (juoksen tarjousten perässä), meillä on okt, kaksi autoa ja harrastaa saa jokainen mitä haluaa. Minä olen aikanaan laittanut opintotuestakin säästöön :D Ehkä tää piheys on mulle enempikin harrastus kuin sairaus? :D
 
[QUOTE="mie";23530328]Noilla lanoilla on varmaanhankittu ihan helvetisti mukeja ja verhoja, kun asuminen maksaa vielä erikseen 1000e (laina+vastike?)[/QUOTE]

Ihan vuokralla asutaan...
 
Eli silloin maksat siitä mikä on tärkeämpää. :) Väitteeni on ihan tosi.

Ei, vaan maksan siitä, mikä ei voi odottaa. Ja johon sillä hetkellä on varaa ;) Hienoinen ero, kiireellisyysluokitus ei kumoa tärkeysjärjestystä.

Eli jos en korjauta autoa, en pääse ruokakauppaan. Jos korjautan auton, ei ole rahaa ruokaan. Hmm... taidan tilata pizzan.
 
[QUOTE="Miukku";23530360]Uskon tähän. Tiedän perheitä, joissa on aina varaa tupakkaan tai alkoholiin, mutta jääkaappi ammottaa usein tyhjyyttään. Priorisointia. Mutta ei järkevää sellaista.[/QUOTE]

Meillä usein näin. :ashamed:
 
hah, mulla on surutta varaa vaikka 400 euron verhoihin tms mutta aloitan parkumisen kun autoon menee yli 50. Ja rahat haen vaikka mistä jos jotain tahdon...Visa-kortin aikana ei pääse sanomaan "ei ole varaa"
Ja olen pienituloinen yh !
 
Noh, meillä ei ainakaan toisaalta olisi varaa. Nytkin tarvittaisiin pari uutta mattoa + uusi kattolamppu. Matot varmaan ostan ensi viikolla, kun rahaa saan, lampun seuraavana kuuna, mutta kyllä noiden hankintojen jälkeen aika niukasti saa elää. Ja ei, en siis meinannut mitään satojen eurojen mattoja ostaa. Jotkut halvat (max 50€/kpl) jos mahdollisesti jossain on tarjouksessa.
 
Ap;n viestin pääpointti jäi multa kyllä vähän epäselväksi.

Mutta siis harvalla varman on varaa ostaa kaikkea haluamaansa, joten jotain pitää jättää ostamatta ja sitä saattaa sitten valitella? Varsinkin, jos haluaa myös pitää sopivan summa varmuusvarastossa tilillä, että on hätävaraa esim. työttömyyden varalle.
 
Ymmärtääkö AP ollenkaan, että kaikki verhot ei nääs maksa vaan 5,50 metriltä?? Ehkä siksi ei ole varaa ostaa koko ajan verhoja.

Minä olen vaihtanut verhoni viimeksi 1½ vuotta sitten, nyt vaihdan uudet. Metrihinta oli 40 euroa. Joten, ei ole ihan varaa ostaa joka kuukausi uusia verhoja ;)

Vähän laajempaa katselukantaa ottaisin. :) Ei pahalla siis.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;23530236:
Hittojako pitääkään ostaa uusia verhoja alvariinsa?
Tai uusia mukeja jos vanhat vielä ok?

Maailma hukkuu pjaskaan muutenkin.

(mulla on ituhippikohtaus meneillään, kevättä tää tietää se on varma se.)

Tästä tuli mieleen että mua ottaa päähän äitini joka jatkuvasti on ostamassa verhoja. Kun en ollut vaihtanut verhoja vuoteen hän vihjaisi ettei voisi elää yli kuukautta vaihtamatta verhojaan. Ostin keittiöön kevätverhot ja annoin ikkunoiden olla jonkin aikaa paljaana (vain kaihtimet) hän jo oli sanomassa ettet vielä verhoja ole saanut ikkunaan. Olisinhan ne saanut mutta kun en halunnut. Itselläni ei siis ole verhojen vaihto himona.
 
Itselläni ei ole koko ajan varaa ostaa vaatteita, verhoja ja uusia astioita. Ja kun sitä rahaa joskus tulee enemmän (veron palautukset/lomarahat) niin silloin ostan kaiken tarvittavan. Meillä on kaksi autolainaa, asuntolaina, vedet ja sähköt, vakuutusmaksut, puhelinmaksut ja 4hengen ruokakulut. Kuinkahan paljon luulette jäävän ylimääräistä kun toinen on töissä ja toinen hoitovapaalla. Joku varmaan jättäisi toisen auton pois, mutta milläs sitten liikutaan täältä maalta pois kun toinen menee autolla töihin. Se mistä itse en suostu tinkimään on ruoka, sen pitää olla monipuolista ja hyvää.

Jos rahaa ei liikoja yli jää niin silloin voi mielestäni valittaa ettei rahat riitä vaikka niihin uusiin astioihin :)
 
Me :wave:
Mies töissä (tienaa n.1700€/kk), itse opiskelen. Lapsia on kolme (kaksi päivähoidossa), asunto- ja autolaina. Eikä todellakaan ostella mitään ylimääräisiä kuin harvoin.
 
[QUOTE="nikki";23530311]Ei kuule hanki, vaan itkee isoon ääneen, kun ei ole varaaaaaaa...tätä tarkoitan. Huoh.[/QUOTE]

Siis jos perheellä ei ole astiaa mistä syödä ruokaa tai kattilaa, millä tehdä ruokaa hän ei sitä osta? Vai että hänen tekisi mieli saada uusi kattila vanhan seuraksi/tilalle, mutta siihen ei ole varaa? Iso ero,
 
Pitäisitkö heistä enemmän jos lesoilisivat, että heilläpä sitä on varaa ja ostettiin tuossa juuri uusi kahvikalusto ja meni vaan 3000e ja uusittiin taas sohvat ja niihin meni 10000e? Vai kun pihtaisivat totuutta ja antaisivat muun kuvan ulospäin?
Meidän esim. luullaan olevan tosi köyhiä. Ostetaan kaupasta aletuotteita ja lihat melkein pelkästään alesta. Tuotteista yleensä se halvin vaihtoehto ja muutenkin eletään säästeliäästi. Vaatteita ostan kirpparilta suurelta osin, koska tykkään ostaa sieltä ja onhan ne halpoja. Sain melkein suoraan kuulla töissä olevani luuseri/köyhälistöä ja naureskelin vain itsekseni. Mieheni on isotuloinen vaikka ei välttämättä uskoisi ja sen lisäksi meillä on hurjan isot pääomatulot. Kiinteän yms. omaisuuden arvo on reippaasti yli 500 000e. Tähän voin tämän mainita, mutta ulkopuolisille ja tutuillemme tämä ei kuulu pätkääkään. Kateus on ihmisissä jotain sellaista mitä en voi sietää. Minä ja perheeni olemme vain me ja haluamme meistä ajateltavan vain meinä itsenämme eikä muodostamalla kuvaa sen vuoksi onko vai eikö ole rahaa johonkin. Viihdyn enemmän tässä kirppariseurassa kuin omilla tai ukon rahoilla lesoilevien akkojen kanssa.
 
Missähän AP asustelee? Vuokralla? Omassa asunnossa? Onko lainaa? Onko perintöjä...

Lista on loputon. Meitäkin on jotka ovat omalla rahalla ostaneet sen asunnon (läjä velkaa), penniäkään ei apuja tai tukia ole mistään tullut. Ei ole mikään lukaali eikä liioiteltu kotin vaan itse omalla työllä kokoon pykätty ja työtä jatketaan sitä mukaa kun hieman ylimääräistä saadaa kassaan.

Esimerkki että autotallin peltikatto makaa sen 800-1000€ ja ovet 500€. Toki tolla rahalla ostaisin kupin jos toisenkin ja metritolkulla Marimekkoa. Vaan kun koemme järkeväksi rakentaa "sitä muka kuin on varaa" ilman lainarahaa niin saavat kankaat jäädä kauppaan ja kipot tiimarin hyllylle.
 
Itsekkin vierailen melko säännöllisesti kirpparilla. Jos sieltä saa melko uusia vaatteita halpaan hintaan niin tuleehan siitä itsellekkin hyvä mieli. Viimeksi ostin kaksosillemme 1-v kuvaan lyhkähihaiset kauluspaidat joiden hinta oli 2€/kpl, uutena samat olisivat olleet vähintään 8€. Itse viihdyn myös ihmisten kanssa jotka osaavat elää elämää ilman jatkuvaa rahalla kerskumista. Jos jollakin on paljon rahaa ylimääräisenä niin minua se ei haittaa, mutta jos asenne on se että ainoastaan raha ratkaisee niin sellaiset ihmiset jäävät nopesti pois kaveripiiristäni.
 

Yhteistyössä