NinaTT uudessa kaksplussassa, onko joku lukenut

  • Viestiketjun aloittaja Mahermo
  • Ensimmäinen viesti
Status
Viestiketju on suljettu.
"vieras"
[QUOTE="vieras";27026000]Taitaa olla kyseinen henkilö ainoa joka on sitä mieltä, että lapsella on parempi useammassa kuin yhdessä kodissa ja että lapselle on parempi ettei se iskä asu saman katon alla (olettaen, että molemmat vanhemmat on henkisesti terveitä). Eiköhän jokainen sisimmässään tiedä, että vanhempien hyvä parisuhde ja pysyminen saman katon alla on lapselle se tärkein asia :)[/QUOTE]

Vanhempien parisuhdetta tärkeämpänä näkisin sen, että vanhemmat asuvat yhdessä tai naapurissa ja lapsella on vain yksi koti.
 
hhm
NinaTT: Miten, voi kerro miten, sä perustelet itsellesi sen, että lapsesi ei ole valmis vastuuseen pikkulegoista, mutta on sen sijaan kykenevä päättämään omasta nukkumaanmenoajastaan ja olemaan yksinään hereillä?

Jos lapsi ei ymmärrä, että ne legot siivotaan leikin jälkeen (tääkö se ongelma oli?), niin miten ihmeessä hän voi vastata itsestään?

Mä oon nyt päivän aina aika ajoin pyöritellyt tätä kuviota päässäni :D ja hämmästellyt.

Ja koetan oikeasti kysyä ihan vilpittömästi, sillä _pakkohan_ sulla on noille joku perustelu olla. :)

Miksi se lapsen "oikeus" ja vapaus (päättää/tehdä/toimia) ei koskekaan leikkimistä sellaisilla esineillä, joista aiheutuu sotkua? Ja jos sanaa "ei" ei kerran ole suotavaa käyttää, miten esim. noista legoista tai sotkemisasioista puhutaan lapsen kanssa?
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";27026022]Vanhempien parisuhdetta tärkeämpänä näkisin sen, että vanhemmat asuvat yhdessä tai naapurissa ja lapsella on vain yksi koti.[/QUOTE]

Niinhän tuossa juuri sanoin; hyvä parisuhde JA SAMAN katon alla pysyminen :)
 
"vieras"
Toisaalta, miksi? Siis jos nyt puhutaan romantiikasta, ei pervoilusta ja sellasesta kitarisojen nuolemisesta...?

Itse en ole erityisen pussailevaa, halailevaa tai koskettelevaa sorttia muutenkaan, mutta silloin kun sille päälle ryhdyn, voi kohteena helposti olla "kuka vaan". En ihan hahmota syytä sille, missä ja miksi minkäkin suhdetyypin rajat menee. Lasten ei kuulu nähdä seksiä tai siihen tähtäävää toimintaa kenenkää toimesta, se on selvää. Sitä vaan en ymmärrä, miksi/miten lapsille olisi haitallista, jos jossain vanhempiensa ystävyysuhteissa olisi romanttisia sävytteitä...? Jos tämä ei kuitenkaan uhkaa vanhempien välistä suhdetta ja näinollen lasten ei tarvitse pelätä vanhempiensa eroavan tms draamaa. Tai varsinkaan, jos kyseessä on JO eronneet vanhemmat, eli yh:n ystävyyssuhteet. Miten romanttiset tunteet (tai mahdollisesti teot) muuttavat vanhemman ystävyyssuhteiden vaikutuksia lapseen/lapsiin, jos verrataan platonisten ystävyyssuhteiden vaikutuksiin?
Aikuinen vastuullinen ihminen osaa hillitä itsensä niin ettei tee romanttisia tekoja lasten edessä ihmissuhteissa jotka eivät ole julkisia ja pysyviä. Lapsi myös kulttuurivaikutteiden takia mieltää sellaiset ystävyyssuhteet seurusteluksi.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";27026049]Niinhän tuossa juuri sanoin; hyvä parisuhde JA SAMAN katon alla pysyminen :)[/QUOTE]

Minusta se parisuhde on siinä vain plussaa joka liimaa vanhemmat paremmin yhteen. Melkein yhtä hyvä on vanhemmat jotka ovat keskenään ystäviä ja asuvat samassa kodissa. NinaTT ei tunnu uskovan että yhdellä kodilla tai vanhempien välisellä romanttisella parisuhteella on positiivisia vaikutuksia lapseen. Siinähän saa sen romanttisen parisuhteen mallin jota tulevaisuudessa useimmat kaipaavat. Ihmettelen vaan kun aihetta on tutkittu paljon ja ihan nopealla päättelyllä voi keksiä niitä hyviä vaikutuksia.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";27026106]Minusta se parisuhde on siinä vain plussaa joka liimaa vanhemmat paremmin yhteen. Melkein yhtä hyvä on vanhemmat jotka ovat keskenään ystäviä ja asuvat samassa kodissa. NinaTT ei tunnu uskovan että yhdellä kodilla tai vanhempien välisellä romanttisella parisuhteella on positiivisia vaikutuksia lapseen. Siinähän saa sen romanttisen parisuhteen mallin jota tulevaisuudessa useimmat kaipaavat. Ihmettelen vaan kun aihetta on tutkittu paljon ja ihan nopealla päättelyllä voi keksiä niitä hyviä vaikutuksia.[/QUOTE]

Harvemmin ne vanhemmat koko lapsen lapsuuden ajan jaksaa asua samassa kodissa ilman muita kumppaneita, jos eivät ole keskenään parisuhteessa :) Ja minustakin tuntuu oudolta selittää ihmisille miksi on lapselle hyväksi jos vanhemmat on keskenään rakastuneita, eikö sen pitäis olla ihan itsestään selvää? Vai koskeeko se vain meitä, joilla oikeasti vanhemmat on pysyneet yhdessä, koska me tiedämme mitä se parhaimmillaan voi olla?
 
"vieras"
Kinata on vahva sana siihen nähden, että viesti johon minulle vastasit, ei millään muotoa ollut kinaavaksi tarkoitettu, vaan kysyväksi. Kysyin syitä ja perusteluja asialle, jota en ymmärrä ja vastaukseksi sain, ettei minun aivoillani sellaista voi ymmärtää. No shit, siksihän kysyin! Entä ne sitten, ketkä ajattelevat kanssani samoin, mutta omaavat normaalit aivot, mitä heille vastaisit...? Tuo shokeeraaminen on sinun mielipiteesi, minä nimenomaan halusin keskustella.

Kysehän ei myöskään ollut naapurin Erkistä, vaan jostakusta läheisestä ystävästä. Tai useasta, jos niin pitkälle haluaa spekuloida. Missä menee raja, mitä saa tehdä? Millainen on kaverillinen pusu ja millainen on romanttinen? Entä saako kaverit olla sylissä? Nukkua yhdessä? Istua samalla sohvalla? Halaaminen, kädestä pitäminen, you name it...? Mikä on ok lasten edessä, mikä ei ja MIKSI? Missä kohtaa lapset alkavat vaurioitumaan, miten tämä tapahtuu ja mistä syystä?
Ehkä edellinen vieras reagoi noin siksi koska se raja tulee yleensä ihan luonnostaan ihmisillä ettei mielellään tehdä romanttisia tekoja lasten nähden sellaisia ihmisiä kohtaan joiden kanssa ei ole vakavaa seurustelusuhdetta tai vähintäänkin tapailuasteella ja suunnitelmissa sellainen. Tapailuvaiheessakin yleensä suositellaan pitämään suhde piilossa lapselta ennen kuin se on varmalla pohjalla. Se on yhtä luontaista monille kuin se ettei sitä naapuria tai esimerkiksi tuntematonta ihmistä suudella tai pussailla lapsen edessä.
 
toinen vieras
Toisaalta, miksi? Siis jos nyt puhutaan romantiikasta, ei pervoilusta ja sellasesta kitarisojen nuolemisesta...?

Itse en ole erityisen pussailevaa, halailevaa tai koskettelevaa sorttia muutenkaan, mutta silloin kun sille päälle ryhdyn, voi kohteena helposti olla "kuka vaan". En ihan hahmota syytä sille, missä ja miksi minkäkin suhdetyypin rajat menee. Lasten ei kuulu nähdä seksiä tai siihen tähtäävää toimintaa kenenkää toimesta, se on selvää. Sitä vaan en ymmärrä, miksi/miten lapsille olisi haitallista, jos jossain vanhempiensa ystävyysuhteissa olisi romanttisia sävytteitä...? Jos tämä ei kuitenkaan uhkaa vanhempien välistä suhdetta ja näinollen lasten ei tarvitse pelätä vanhempiensa eroavan tms draamaa. Tai varsinkaan, jos kyseessä on JO eronneet vanhemmat, eli yh:n ystävyyssuhteet. Miten romanttiset tunteet (tai mahdollisesti teot) muuttavat vanhemman ystävyyssuhteiden vaikutuksia lapseen/lapsiin, jos verrataan platonisten ystävyyssuhteiden vaikutuksiin?
Miten lapsi erottaa, mikä on seurustelua ja mikä ystävyyttä tai muita ihmissuhteita jos ystävienkin kanssa on lasten nähden romanttista pussailua, suutelua, halailua ja muuta? Etenkin jos on monia ystäviä joita kohtaan kokee romanttisia tunteita niin eihän se eroa siitä että olisi monta säätöä joita pussailee lapsen nähden. Ehkei aikuinenkaan oikein tiedä, millaisen suhteen haluaa ystäviin joiden kanssa ihmissuhde muistuttaa enemmän seurustelua kuin ystävyyttä.
 
vrs
Miten lapsi erottaa, mikä on seurustelua ja mikä ystävyyttä tai muita ihmissuhteita jos ystävienkin kanssa on lasten nähden romanttista pussailua, suutelua, halailua ja muuta? Etenkin jos on monia ystäviä joita kohtaan kokee romanttisia tunteita niin eihän se eroa siitä että olisi monta säätöä joita pussailee lapsen nähden. Ehkei aikuinenkaan oikein tiedä, millaisen suhteen haluaa ystäviin joiden kanssa ihmissuhde muistuttaa enemmän seurustelua kuin ystävyyttä.
Niin, nimenomaan, MITEN se lapsi edes erottaa, onko kyseessä seurustelu vai ystävyys ja miksi sillä on väliä? Siis jos verrataan pitkää ystäsyyttä tai ihan julkista seurustelua, onko se vain se "suhdestatus" joka muuttaa tietyt asiat epäsoveliaiksi? Ja miksi se on aikuisenakaan niin tärkeää, miksi sitä ihmisuhdetta kutsuu, eikö ne ole vain sanoja? Ja missä se raja konkreettisesti sitten on?
 
"vieras"
Niin, nimenomaan, MITEN se lapsi edes erottaa, onko kyseessä seurustelu vai ystävyys ja miksi sillä on väliä? Siis jos verrataan pitkää ystäsyyttä tai ihan julkista seurustelua, onko se vain se "suhdestatus" joka muuttaa tietyt asiat epäsoveliaiksi? Ja miksi se on aikuisenakaan niin tärkeää, miksi sitä ihmisuhdetta kutsuu, eikö ne ole vain sanoja? Ja missä se raja konkreettisesti sitten on?
Kyllä se on tärkeää erottaa. Sekä lapselle että aikuiselle. Ihan jo kulttuurisistakin syistä. Aika huolestuttavaa jos lapsi ei osaa kertoa muille, onko joku äidin tai isän ystävä vai kumppani. Jos ei ole mitään rajoja niin sittenhän irtosuhteita ja vakipanojakin voi ottaa kotiin ja pussailla lapsenkin nähden? Jos perusteeksi riittää ettei aikuisten välisiä suhteita tarvitse määritellä.

Ei ole minkäänlaista syytä miksi lapsen pitäisi tietää romantiikasta ja seksuaalisesta suhteesta ihmisten välillä jotka eivät ole pysyvässä seurustelusuhteessa. Siinä menee lapsen mieli todella sekaisin. Viimeistään kouluikäinen jo ymmärtää ja tajuaa että vanhemmalla on romanttisen lisäksi luultavasti seksuaalinenkin suhde ihmiseen jonka kanssa on romanttista pussailua. Eikä lapsen ole hyvä tietää, kenen kanssa vanhempi harrastaa seksiä jos kyseessä ei parisuhde.
 
vrs
[QUOTE="vieras";27026079]Aikuinen vastuullinen ihminen osaa hillitä itsensä niin ettei tee romanttisia tekoja lasten edessä ihmissuhteissa jotka eivät ole julkisia ja pysyviä. Lapsi myös kulttuurivaikutteiden takia mieltää sellaiset ystävyyssuhteet seurusteluksi.[/QUOTE]

No mutta entä sellaisissa, jotka ovat? Jos kyse ei ole mistään petoksesta, salailusta tms. Ja mitkä ovat niitä sopimattomia ja/tai romanttisia tekoja...? Halaaminen on kai ok? Joten miksi sitten pussaaminen ei? Joku sanoi, että kaverillinen pussaaminen on ok, mutta romanttinen pussaaminen EI ole; mikä on se ero ja miksi toinen ON ok ja toinen EI...?

Jotenki se ajatus vaan on mulle käsittämätön, et kaikki mikä ei oo tuikitavallista, stereotypiaa ja valtavirtaa ja tasan samoin ku kaikissa muissa perheissä, ois automaattisesti haitallista. :confused: Jos äitillä on liila tukka, kasvaa lapsesta vähintäänkin hevari ja jos äitillä on muuta kuin se prinssi valkealla ratsulla, kannattaa hetimiten alkaa kartuttaa säästötiliä lapsen terapialaskuja varten. ;)
 
"vieras"
Niin, nimenomaan, MITEN se lapsi edes erottaa, onko kyseessä seurustelu vai ystävyys ja miksi sillä on väliä? Siis jos verrataan pitkää ystäsyyttä tai ihan julkista seurustelua, onko se vain se "suhdestatus" joka muuttaa tietyt asiat epäsoveliaiksi? Ja miksi se on aikuisenakaan niin tärkeää, miksi sitä ihmisuhdetta kutsuu, eikö ne ole vain sanoja? Ja missä se raja konkreettisesti sitten on?
Kiva sitten kun se ystävyys päättyy. Kuten aika usein elämässä käy "ystävyyssuhteille". Jos näitä ystäviä on vielä monta niin aika sekavaa. Ystävyyden ja seurustelun pitäisi ainakin lapsen silmissä olla eri asioita.
 
"vieras"
No mutta entä sellaisissa, jotka ovat? Jos kyse ei ole mistään petoksesta, salailusta tms. Ja mitkä ovat niitä sopimattomia ja/tai romanttisia tekoja...? Halaaminen on kai ok? Joten miksi sitten pussaaminen ei? Joku sanoi, että kaverillinen pussaaminen on ok, mutta romanttinen pussaaminen EI ole; mikä on se ero ja miksi toinen ON ok ja toinen EI...?

Jotenki se ajatus vaan on mulle käsittämätön, et kaikki mikä ei oo tuikitavallista, stereotypiaa ja valtavirtaa ja tasan samoin ku kaikissa muissa perheissä, ois automaattisesti haitallista. :confused: Jos äitillä on liila tukka, kasvaa lapsesta vähintäänkin hevari ja jos äitillä on muuta kuin se prinssi valkealla ratsulla, kannattaa hetimiten alkaa kartuttaa säästötiliä lapsen terapialaskuja varten. ;)
Se on ok niin kauan kuin lapsi ei näe eroa platonisen ja muun kaveruuden välillä. Kemiaa lapsi voi aistia mutta tekoihin voi vaikuttaa.
 
"Vieras"
Niin, nimenomaan, MITEN se lapsi edes erottaa, onko kyseessä seurustelu vai ystävyys ja miksi sillä on väliä? Siis jos verrataan pitkää ystäsyyttä tai ihan julkista seurustelua, onko se vain se "suhdestatus" joka muuttaa tietyt asiat epäsoveliaiksi? Ja miksi se on aikuisenakaan niin tärkeää, miksi sitä ihmisuhdetta kutsuu, eikö ne ole vain sanoja? Ja missä se raja konkreettisesti sitten on?
Mä en ainakaan henk. koht. halua opettaa lapselleni että on tervettä mennä pussailemaan "romanttisessa mielessä" kaikenmaailman puolituttuja. Se ei ole normaalia kanssakäymistä. Ja mistähän mahtaa teidän muksut edes oppia seurustelun, ystävyyden tai seksisuhteen rajat jos niitä ei teillä ole?
 
"Vieras"
Voi luoja vrs mitä teillä oikeen tapahtuu?!? Kaikenmaailman sekasuhteita ja panobileitä ja ilmeisesti aika avoimesti lastenkin nähden. Sun ajatusmaailma ei ihan yllä aikuisen tasolle jos et ymmärrä mikä ero on ystävyys- ja seurustelusuhteella.

Aika lujaa menee nyt.
 
toinen vieras
[QUOTE="Vieras";27026824]Mä en ainakaan henk. koht. halua opettaa lapselleni että on tervettä mennä pussailemaan "romanttisessa mielessä" kaikenmaailman puolituttuja. Se ei ole normaalia kanssakäymistä. Ja mistähän mahtaa teidän muksut edes oppia seurustelun, ystävyyden tai seksisuhteen rajat jos niitä ei teillä ole?[/QUOTE]

Peesaan. Ihminen tarvitsee rajoja ja selkeyttä, niin aikuinen kuin lapsikin. Jos on paljon ystäviä jotka eivät olekaan platonisia ystäviä, on niin aikuiselle kuin lapsellekin sekavaa se rajojen ymmärtäminen sen suhteen, onko kyseessä kaveruus, tapailu, seurustelu vai mikä. Sellainen tuo elämään helposti vaihtelevia ihmissuhteita ja draamoja. Sellainen ystävyys katkeaa helpommin jossa on romanttisia tunteita toiseen tai molempiin suuntiin.
 
vrs
[QUOTE="vieras";27026750]Kyllä se on tärkeää erottaa. Sekä lapselle että aikuiselle. Ihan jo kulttuurisistakin syistä. Aika huolestuttavaa jos lapsi ei osaa kertoa muille, onko joku äidin tai isän ystävä vai kumppani. Jos ei ole mitään rajoja niin sittenhän irtosuhteita ja vakipanojakin voi ottaa kotiin ja pussailla lapsenkin nähden? Jos perusteeksi riittää ettei aikuisten välisiä suhteita tarvitse määritellä.

Ei ole minkäänlaista syytä miksi lapsen pitäisi tietää romantiikasta ja seksuaalisesta suhteesta ihmisten välillä jotka eivät ole pysyvässä seurustelusuhteessa. Siinä menee lapsen mieli todella sekaisin. Viimeistään kouluikäinen jo ymmärtää ja tajuaa että vanhemmalla on romanttisen lisäksi luultavasti seksuaalinenkin suhde ihmiseen jonka kanssa on romanttista pussailua. Eikä lapsen ole hyvä tietää, kenen kanssa vanhempi harrastaa seksiä jos kyseessä ei parisuhde.[/QUOTE]

Ei noita mun mielestä oikein voi verrata. Siis tajuan jopa minä, että jos äiti/isä nai kaikkea mikä liikkuu, roudaa porukkaa kotiin ja vaihtaa miestä/naista ku sukkaa; Ei hyvä. Pysyvyys ON hyvä, sitä en kiistä.

Mielestäsi on tärkeä määritellä suhteen laatu? Vain ulkopuolisten vuoksiko, että tietää millä nimikkeellä kenetkin esittelee? (Korjaa, jos käsitän väärin!)

Jos määritän henkilön A hyväksi ystäväkseni ja olemme tunteneet vuosia. Ystävyyssuhde on siis pysyvä ja henkilö lapsille tuttu ja turvallinen. Saan halata A:ta? Mutta en pussata? Miksi? Miksi lapsi hämmentyy pususta, muttei halista?

Mutta jos tutustun henkilöön B ja parin kuukauden (onko tämä realistinen aika?) tapailun jälkeen esittelen hänet lapsilleni seurustelukumppaninani. Olemme vasta tutustuneet, joten tulevaisuutta ei tietenkään voi taata, mutta toivomme toki parasta. Onko B:tä ok pussata lasten nähden?

Onko sillä jommassakummassa ja/tai molemmissa tapauksissa väliä, onko kyse mies- vai naisystävästä ja olenko naimisissa/avoliitossa vai sinkku...?

Siinä vaiheessa, kun lapsi on kyllin vanha tajutakseen seksiasioita, voi kai hänen kanssaan keskustellakin asiasta? Siis jos joku painaa mieltä tms... Joten seksiä en tähän nyt sekottaisi sen kummemin...
 
vrs
[QUOTE="vieras";27026784]Kiva sitten kun se ystävyys päättyy. Kuten aika usein elämässä käy "ystävyyssuhteille". Jos näitä ystäviä on vielä monta niin aika sekavaa. Ystävyyden ja seurustelun pitäisi ainakin lapsen silmissä olla eri asioita.[/QUOTE]

Mutta kun en puhu "ystävyydestä" vaan ystävyydestä, ilman mitään hipsuja. Kulttuuriko on ainoa syy, miksi joku asia on ok ja joku ei? Ja miksi ystävyyssuhde noin vain päättyisi? Eikö se enneminkin ole todennäköistä nimenomaan seurustelusuhteissa, joissa tähdätään yhteiseen elämään ja arkeen tms...?
 
"Vieras"
Ei noita mun mielestä oikein voi verrata. Siis tajuan jopa minä, että jos äiti/isä nai kaikkea mikä liikkuu, roudaa porukkaa kotiin ja vaihtaa miestä/naista ku sukkaa; Ei hyvä. Pysyvyys ON hyvä, sitä en kiistä.

Mielestäsi on tärkeä määritellä suhteen laatu? Vain ulkopuolisten vuoksiko, että tietää millä nimikkeellä kenetkin esittelee? (Korjaa, jos käsitän väärin!)

Jos määritän henkilön A hyväksi ystäväkseni ja olemme tunteneet vuosia. Ystävyyssuhde on siis pysyvä ja henkilö lapsille tuttu ja turvallinen. Saan halata A:ta? Mutta en pussata? Miksi? Miksi lapsi hämmentyy pususta, muttei halista?

Mutta jos tutustun henkilöön B ja parin kuukauden (onko tämä realistinen aika?) tapailun jälkeen esittelen hänet lapsilleni seurustelukumppaninani. Olemme vasta tutustuneet, joten tulevaisuutta ei tietenkään voi taata, mutta toivomme toki parasta. Onko B:tä ok pussata lasten nähden?

Onko sillä jommassakummassa ja/tai molemmissa tapauksissa väliä, onko kyse mies- vai naisystävästä ja olenko naimisissa/avoliitossa vai sinkku...?

Siinä vaiheessa, kun lapsi on kyllin vanha tajutakseen seksiasioita, voi kai hänen kanssaan keskustellakin asiasta? Siis jos joku painaa mieltä tms... Joten seksiä en tähän nyt sekottaisi sen kummemin...
Siis mitä tämä sun "pussailu" nyt oikeen sun päässä tarkottaa? Mä en pussaa ystäviä kuin korkeintaan poskelle ja avomiestäni pussaan kyllä eri tavalla kuin ystävää.
 
vrs
[QUOTE="vieras";27026815]Se on ok niin kauan kuin lapsi ei näe eroa platonisen ja muun kaveruuden välillä. Kemiaa lapsi voi aistia mutta tekoihin voi vaikuttaa.[/QUOTE]

Miksi?
 
vrs
[QUOTE="Vieras";27026960]Siis mitä tämä sun "pussailu" nyt oikeen sun päässä tarkottaa? Mä en pussaa ystäviä kuin korkeintaan poskelle ja avomiestäni pussaan kyllä eri tavalla kuin ystävää.[/QUOTE]

No siis pusua, ei suudelmaa. Ei mitään kielareita, niitä en harrasta miehenikään kanssa kuin makkarissa. Sitähän mä tässä oon yrittäny kysyä, et mikä on se raja? Siis koska mä ajattelisin, ettei siinä oo mitään väärää pussata ystävää samoin, ku esim omia lapsiani....?
 
"vieras"
Ei noita mun mielestä oikein voi verrata. Siis tajuan jopa minä, että jos äiti/isä nai kaikkea mikä liikkuu, roudaa porukkaa kotiin ja vaihtaa miestä/naista ku sukkaa; Ei hyvä. Pysyvyys ON hyvä, sitä en kiistä.

Mielestäsi on tärkeä määritellä suhteen laatu? Vain ulkopuolisten vuoksiko, että tietää millä nimikkeellä kenetkin esittelee? (Korjaa, jos käsitän väärin!)

Jos määritän henkilön A hyväksi ystäväkseni ja olemme tunteneet vuosia. Ystävyyssuhde on siis pysyvä ja henkilö lapsille tuttu ja turvallinen. Saan halata A:ta? Mutta en pussata? Miksi? Miksi lapsi hämmentyy pususta, muttei halista?

Mutta jos tutustun henkilöön B ja parin kuukauden (onko tämä realistinen aika?) tapailun jälkeen esittelen hänet lapsilleni seurustelukumppaninani. Olemme vasta tutustuneet, joten tulevaisuutta ei tietenkään voi taata, mutta toivomme toki parasta. Onko B:tä ok pussata lasten nähden?

Onko sillä jommassakummassa ja/tai molemmissa tapauksissa väliä, onko kyse mies- vai naisystävästä ja olenko naimisissa/avoliitossa vai sinkku...?

Siinä vaiheessa, kun lapsi on kyllin vanha tajutakseen seksiasioita, voi kai hänen kanssaan keskustellakin asiasta? Siis jos joku painaa mieltä tms... Joten seksiä en tähän nyt sekottaisi sen kummemin...
Se pysyvyys on aika hatara käsite. Jos ystävyys jatkuu vuosia siitä huolimatta että mukana on koko ajan romanttisia tunteita niin sitten voi jo ehkä puhua pysyvyydestä. Kaikki tietää että ystävyys katkeaa helposti jos siinä on seksuaalisuutta ja etenkin romantiikkaa mukana. Tätä lapsen ei ole mitään tarvetta nähdä. Miksei sitten voi seurustellakin jos mukana on kaikkea seurusteluun liittyvää ja jopa julkisestikin kaikki tietävät?

Ihan sama, onko kyseessä pusu, hali vai mikä jos siinä selkeästi osoitetaan romanttisia tunteita ja etenkin jos se kaveruus monilta muiltakin osilta muistuttaa seurustelua. Jos se on kaverillinen hellyydenosoitus jonka voisi tehdä kelle tahansa kaverille samalla tavalla niin siinä ei ole mitään pahaa. Sellaisessa tapauksessa se romantiikkakin on ok jos tosissaaan yritetään seurustelua. Ei ole varsinaisesti merkitystä, onko sinkku vai avioliitossa...lapsen ei kuulu nähdä romantiikkaa kuin parisuhteiden osapuolilta. Seksuaalisuuttakaan ei voi poissulkea koska viimeistään kouluiässä lapsi ymmärtää että romanttiseen ystävyyteen kuuluu ehkä seksikin. Eikä lapsen kuulu tietää jos vanhemmalla on seksiä muuten kuin parisuhteessa...eli siis irtosuhteissa, vakituisissa seksisuhteissa, kaverien kanssa jne..
 
vrs
[QUOTE="Vieras";27026824]Mä en ainakaan henk. koht. halua opettaa lapselleni että on tervettä mennä pussailemaan "romanttisessa mielessä" kaikenmaailman puolituttuja. Se ei ole normaalia kanssakäymistä. Ja mistähän mahtaa teidän muksut edes oppia seurustelun, ystävyyden tai seksisuhteen rajat jos niitä ei teillä ole?[/QUOTE]

Mutta kuka puhui "kaiken maailman puolitutuista"...? Minä puhun läheisistä ystävistä. Ja mistä lapset yleensäkään oppii seurustelua tai sen "sääntöjä", sitä kun eivät todennäköisesti omien vanhempiensa kohdalla ainakaan olleet seuraamassa...? Tai seksisuhteita varsinkaan - niitä nyt kukaan lastensa nähden harrasta toivottavasti?
 
toinen vieras
No siis pusua, ei suudelmaa. Ei mitään kielareita, niitä en harrasta miehenikään kanssa kuin makkarissa. Sitähän mä tässä oon yrittäny kysyä, et mikä on se raja? Siis koska mä ajattelisin, ettei siinä oo mitään väärää pussata ystävää samoin, ku esim omia lapsiani....?
Jos pussaa samoin kuin omia lapsiaan tai ketä tahansa kaveria niin eihän kyseessä ole romanttinen suukko? Romantiikkaa ei ole hyvä osoittaa lasten nähden kuin parisuhteissa. Ihmetyttää nyt, miksi lapsen pitäisi tietää vanhemman romanttisista tunteista muuta kuin seurustelukumppania kohtaan...helppoahan semmoinen on peitellä. Kulttuurin vaikutus on niin iso että se kannattaa joissain asioissa ottaa huomioon.
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä