Ompa nyt keskustelua petäämisestä...tässä mielipiteeni.:)

["vieras"]

Ei mun tartte ymmärtää teitä pettäjiä, tai siitä vähät välittäviä sen enempää kuin tekään ymmärrätte minun kantaani. Mut ei se mitää, itte elämänne elätte, me eletään näin ja hyvä niin.

ei tarvinnut lukea kuin eka postaus ja tämä, kun kirjoittajan naiivi asenne paljastui.

 

[just]

Jaa, kiva analyysi. heh, kaikenlaista.. Mut tiiäkkö, ihan sama.

Ja loppui argumentit vai...

 

[tytsi-89]

"Ei siitä ole kovin kauaa aikaa, kun oli yleinen normi, että ei erottu ja vähemmän petettiinkin. Nykyään kun nuo kumpikin ovat sosiaalisesti hyväksytympiä ihmetellään miten joku voi olla varma ettei koskaan petä tai eroa. Vielä parikymmentä vuotta sitten kukaan ei ihmetellyt"

Tämä on ihan totta. Se, miten suopeasti pettämiseen suhtaudutaan, vaikuttaa siihen, paljonko pettämistä tapahtuu. Helpommin hyväksyy oman tai kumppaninsa pettämisen, jos ajattelee, että se on niin yleistä ja puolet pettää kuitenkin.

 

[tytsi-89]

[QUOTE="Jonna";26904472]Olen huomannut, että kaikkein varmimpia (ja naivimpia) ovat juuri ne, jotka ovat olleet hyvin nuoresta saakka siinä pitkässä suhteessaan ja mahdollisesti ovat toistensa ainoita sänkykumppaneita. Kunnes sitten jossakin elämänvaiheessa huomataan, että alkaa mietityttämään miltä ruoho maistuu aidan toisella puolella. Ei aina toki, mutta usein.

Ja toinen asia, uskon että paremmassa turvassa on niiden parisuhteet, jotka eivät sokeasti usko ettei "meille koskaan tapahdu mitään sellaista", vaan ymmärtävät, että ihmiset ovat ihmisiä ja elämä on elämää ja mitä tahansa voi sattua kenelle tahansa. Silloin sitä osaa arvostaa kumppaniaan ja pitää hyvää huolta suhteestaan, kun ymmärtää elämän realiteetit. Mutta tämä on vain mun mielipide. [/QUOTE]

Mä taas uskon, että se sängystä sänkyyn hyppiminen ei ole yleensä niin tärkeää niille, jotka päätyvät (jo nuorena) pitkiin parisuhteisiin eivätkä omaa kuin sen yhden seksikumppanin.

 

[piina]

Ihmiset nyt pettävät toisiaan monissa asioissa. Sitä en tiedä, että onko seksi toisen kanssa pahimmasta päästä pettämisiä. Olisihan se ihana, jos kumpikaan osapuoli ei koskaan pettäisi toista edes pienemmissäkään asioissa.

 

[haa]

Sori, mutta kuulostaa just sellaiselta että ollaan vielä kovin nuoria ja ehdottomia, ja kaiken lisäksi kuvitellaan että tiedetään mitä se puolisokin asiasta oikeasti ajattelee.

Rakkaus ei suinkaan ole ainoa pätevä syy olla yhdessä, eikä rakkauskaan ole niin yksioikoista mitä elokuvissa.

Mutta jokaisella saa olla tietysti oma mielipide

Täällä yhet jotka olleet 15 v yhdessä ja olemme lähes 40 v molemmat. Olen ap kanssa samaa mieltä. Pettämiselle ei ole tarvetta jos toista rakastaa ja kunnioittaa. Mieheni on samaa mieltä. Ja emme ole enää "lapsen kengissä"

 

["noh"]

Mä ymmärrän suht hyvin sen, että joku voi omalta kohdaltaan sanoa, ettei koskaan petä. Kuten esimerkiksi toi nimimerkki uba tässä ketjussa. Sitä sitten taas en tajua ollenkaan, että puhutaan toisen suulla. Siis että väitetään, ettei mun mies/vaimo koskaan petä. Sitähän taas ei voi tietää.

 

[piina]

Itse olen 42 vuotias ja en hyväksy pettämistä miksi helvetissä mennä naimisiin jos pettää. Ja jos tietäisin miheni pettävän mua sais mennä matkoihinsa samantien.

Ehkä eri ihmisille avioliitto tarkoittaa eriasioita. Itse avioiduin mieheni kanssa, vaikka hän oli jo ennen sitä jäänyt pettämisestä kiinni.

 

[hertsileijaa]

kun otatte tän elämän vakavasti, ei ne vehkeet käytössä kulu edelleenkään. Koittakaa nyt vaan kestää.

 

[fortunate]

Mä en oikeastaan ymmärrä miksi pitää olla joku tietty suhtautuminen pettämistä kohtaan, tilanteen mukaan.

Itse en haluaisi tietää jos minua petettäisiin.
Etenkään, jos petos olisi joku yhden- tai kahden illan juttu, tuollaiset ei ole rakkaudesta pois eikä varsinaisesti vähennä tunteita kumppania kohtaan.

 

[herätys]

"Ei siitä ole kovin kauaa aikaa, kun oli yleinen normi, että ei erottu ja vähemmän petettiinkin. Nykyään kun nuo kumpikin ovat sosiaalisesti hyväksytympiä ihmetellään miten joku voi olla varma ettei koskaan petä tai eroa. Vielä parikymmentä vuotta sitten kukaan ei ihmetellyt"

Tämä on ihan totta. Se, miten suopeasti pettämiseen suhtaudutaan, vaikuttaa siihen, paljonko pettämistä tapahtuu. Helpommin hyväksyy oman tai kumppaninsa pettämisen, jos ajattelee, että se on niin yleistä ja puolet pettää kuitenkin.

No niin - mitenkäs kuule tuon pettämisen laita on ollut ennen muinoin. Pahoittelut jos et ole totuuksia vanhemmiltasi kuullut mutta ei todellakaan ole tämän ajan ilmiö. Ollut iät ja ajat. Tuon vuoksi vaan ei olla erottu, koska se ei ollut sallittua.

Mun mummo mm. Hänellä on lehtolapsi ison talon pojan kanssa. Ja poika ei suinkaan ollut sinkku. Mummoni oli piikomassa ko.talossa. Eikä mummoni ole ainoa jolle tuo ukon kutale mukulan siitti. Heitä oli useita. Vaan kun oli niin mahtavan talon tuleva isäntä, ei emännän auttanut kuin kestää.

Näitä tarinoita on pilvin pimein. Kummin entisellä työpaikalla (joskus 60-l) oli oikein yleistäkin vieraiden kuksiminen. Samoin isäni työpaikkalla (on syrjässä asutuksesta) milloin kukakin puolituttu kävi autossa jyystämässä jotak kuta muuta kuin omaa vaimoaan. Pienellä paikkakunnalla todellakin tiedettiin.

Eli vaikka ette näistä olisi vanhemmilta kuullut - sitä on tapahtunut ennenkin. ei ole uusi ilmiö. Nyt vaan puhutaan aiheesta ja petetyt uskaltaa erotakin.

 

["Jonna"]

Mä taas uskon, että se sängystä sänkyyn hyppiminen ei ole yleensä niin tärkeää niille, jotka päätyvät (jo nuorena) pitkiin parisuhteisiin eivätkä omaa kuin sen yhden seksikumppanin.

Ei kyse ole "sängystä sänkyyn hyppimisen" tärkeydestä, vaan siitä että ihmistä aina kiinnostaa se tuntematon. Mielestäni tuokin on tärkeä asia, että niitä kumppaneita on ollut edes muutama ennen loppuiän sitoutumista (ja en nyt tarkoita sängystä sänkyyn hyppimistä), jolla ehkäistään juuri sitä kuvitelmaa, että ruoho olisi vihreämpää aidan toisella puolella. Koskee niin seksiä kuin kumppanin epätäydellisyyttäkin (lue: vikoja). Seurustelun suhteen kokeneempi ihminen ymmärtää, että täydellistä kumppania ei ole olemassakaan jolloin ehkä sietää sen oman kumppanin epätäydellisyyttäkin paremmin. Enkä nyt tarkoita epätäydellisyydellä pettämistä, vaan tuo ehkäisee omia pettämishaluja huonossa elämäntilanteessa.

 

["Jonna"]

Täällä yhet jotka olleet 15 v yhdessä ja olemme lähes 40 v molemmat. Olen ap kanssa samaa mieltä. Pettämiselle ei ole tarvetta jos toista rakastaa ja kunnioittaa. Mieheni on samaa mieltä. Ja emme ole enää "lapsen kengissä"

Tämä pitää paikkansa. Mutta puhe olikin siitä, että kukaan ei voi mitenkään vannoa omasta eikä varsinkaan toisen puolesta mitä tapahtuu, jos se rakkaus ja kunnioitus joskus jossain elämäntilanteessa vähenee radikaalisti.

 

["vieras"]

Mielestäni pettämiseen kuuluu sekä itse pettäminen että myös suoranainen valehtelu, osatotuuksien kertominen ja lupausten täyttämättä jättäminen. Totuuden kaunistelu ja pettäminen ovat sama asia. Henkinen pettäminen voi olla jopa pahempaa kuin fyysinen pettäminen. Osa ihmisistä, jotka pitävät itseään erinomaisen luotettavina, pettävät muita ihmisiä asioita kaunistelemalla.

 

[Cerine]

Menee nyt ot mutta pakko vastata nimimerkille herätys:

Mun tekstissä ei lukenut, että ennen ei petetty. Sanoin että ei erottu ja petettiin vähemmän. Pettämistä nyt on aina ollut. Tutkimusten mukaan vaan nykyään yli puolet ihmisistä pettää puolisoaan ja ennen pettivät vähemmin (syitä voi sitten etsiä vaikka mistä; tilaisuuksia/aikaa/kiinnostusta/mitä lie oli vähemmän). Toki joissain kulttuureissa pettämistä on ollut enemmän kuin nykyään ja joinain aikoina se on ollut lähes normi, mutta silloin nyt ei voida enää puhua pettämisestä, jos jonkun (esim. sen talon isännän) on ollut ihan yleisesti hyväksyttyä hässiä ympäriinsä. Eli luetaan mitä kirjoitetaan eikä vaan oleteta ennen kun aletaan vaahdota.

 

[häh]

[QUOTE="Jonna";26905998]Tämä pitää paikkansa. Mutta puhe olikin siitä, että kukaan ei voi mitenkään vannoa omasta eikä varsinkaan toisen puolesta mitä tapahtuu, jos se rakkaus ja kunnioitus joskus jossain elämäntilanteessa vähenee radikaalisti. [/QUOTE]

Ärsyttää toi sun yksisilmäinen jankkaaminen. Kyllä osa ihmisistä todella voi vannoa omasta puolestaan, toisen puolesta ei. Kaikki eivät ole selkärangattomia ja heikkoja elintensä halujen perässä juoksevia nilviäisiä, jotka ovat tekemässä mitä sattuu, jos parisuhteessa kaikki ei koko ajan menekään kuin elokuvissa.

 

["vieras"]

Ei tässä mun kohdalla ole kyse iästä, vaan luonteesta, siitä millainen ihminen olen. Mä en vaan yksinkertaisesti taivu pettämiseen luonteeni puolesta. Ja siksi mä sanon, etten ikinä petä. Kenenkään muun ei luonnollisestikaan tarvitse sanoa samoin omasta itsestään, mutta ei tarvitse myöskään mulle tulla väittämään, etten mä voi olla varma asiasta. Kyllä mä voin. Itse asiassa elämässäni en ole monestakaan asiasta niin varma kuin tuosta.

Tiedätkö, että ihan sama mulla. En tule ikinäkoskaan pettämään miestäni, niin kauan kuin meillä parisuhde on. Koskaan en ole ketään pettänyt, ei kuulu luonteeseeni ja voin mennä siitä ihan takuuseen. Jännä nähdä, miten moni ei uskalla itsestään sellaista sanoa, en ihmettele näiden perusteella että puolet ihmisistä pettää jossain vaiheessa.

 

["vieras"]

[QUOTE="Jonna";26905998]Tämä pitää paikkansa. Mutta puhe olikin siitä, että kukaan ei voi mitenkään vannoa omasta eikä varsinkaan toisen puolesta mitä tapahtuu, jos se rakkaus ja kunnioitus joskus jossain elämäntilanteessa vähenee radikaalisti. [/QUOTE]

Voihan vannoa, omasta puolestaan. Minä ainakin vannon, etten tule koskaan pettämään. Jos rakkaus loppuu kokonaan joskus ja parisuhde- ym. terapiat ei auta ja suhde on molemmille pitkään pelkkää kärsimystä, niin sitten voi erota. Pettämistä en hyväksy enkä ikinä tule tekemään.

 

[Millenia]

Menee nyt ot mutta pakko vastata nimimerkille herätys:

Mun tekstissä ei lukenut, että ennen ei petetty. Sanoin että ei erottu ja petettiin vähemmän. Pettämistä nyt on aina ollut. Tutkimusten mukaan vaan nykyään yli puolet ihmisistä pettää puolisoaan ja ennen pettivät vähemmin (syitä voi sitten etsiä vaikka mistä; tilaisuuksia/aikaa/kiinnostusta/mitä lie oli vähemmän). Toki joissain kulttuureissa pettämistä on ollut enemmän kuin nykyään ja joinain aikoina se on ollut lähes normi, mutta silloin nyt ei voida enää puhua pettämisestä, jos jonkun (esim. sen talon isännän) on ollut ihan yleisesti hyväksyttyä hässiä ympäriinsä. Eli luetaan mitä kirjoitetaan eikä vaan oleteta ennen kun aletaan vaahdota.

Puolet ihmisistä ei petä puolisoaan vaan - eikö se ollut näin - että puolet ihmisistä on joskus tai tulee joskus pettämään. Se ei tarkoita, että jokaista kumppania petettäisiin, tai edes että pettämistä tapahtuu useamman kuin yhden kerran. Aika monet pettävät teinisuhteissaan, kun ovat silloin tyhmiä ja päissään. Pettämiseksi lasketaan varmasti myös asumuserotilanteet ym. joissa suhde on "oikeasti" jo ohi, ja toinen löytää uuden kumppanin.

En usko, että pettäminen olisi lisääntynyt radikaalisti. Löystyneet asenteet saattavat "houkutella" joitakin pettämään, mutta toisaalta taas nykyisin kun irtosuhteita ei halveksita niin paljon ja voi olla avoimesti avoimessa tai monisuhteessa, niin monilta jää varmasti se pettäminen välistäkin, kun saa ihan vapaasti "nussia ympäriinsä".

Eroaminen toki on lisääntynyt huimasti, mutta se on enimmäkseen vain hyvä asia. Surullista, että jotkut luovuttavat heti, mutta paljon parempi niin päin, kuin että toiset joutuisivat väkisin jatkamaan.

 

["trolli"]

[QUOTE="vieras";26906234]Voihan vannoa, omasta puolestaan. Minä ainakin vannon, etten tule koskaan pettämään. Jos rakkaus loppuu kokonaan joskus ja parisuhde- ym. terapiat ei auta ja suhde on molemmille pitkään pelkkää kärsimystä, niin sitten voi erota. Pettämistä en hyväksy enkä ikinä tule tekemään.[/QUOTE]

Sinä siis samalla vannot ja vakuutat, ettet ikinä saa mt-ongelmia, sairauksia? Aivokasvainta mikä muuttaa käytöstä?

Täällä on jotkut naivismin kokoontumisajot päällä, johtajana ap.

 

["vieras"]

Sori, mutta kuulostaa just sellaiselta että ollaan vielä kovin nuoria ja ehdottomia, ja kaiken lisäksi kuvitellaan että tiedetään mitä se puolisokin asiasta oikeasti ajattelee.

Rakkaus ei suinkaan ole ainoa pätevä syy olla yhdessä, eikä rakkauskaan ole niin yksioikoista mitä elokuvissa.

Mutta jokaisella saa olla tietysti oma mielipide

sanot mitä on tapahtunut sinulle! ei mitään joskus on vaan sanottava!

 

["vieras"]

[QUOTE="Jenny";26902311]Jos mieheni humalassa pettäisi minua jonkun merkityksettömän panon kanssa, toivoisin ettei kertoisi minulle. Jos jostain saisin tietää, niin kykenisin varmasti antamaan anteeksi. En jotenkin pidä pelkkää seksiä niin pahana asiana, ettenkö siitä yli pääsisi. Minulle ei herää mustasukkaisia ajatuksia kun ajattelen tilannetta. Salasuhde, joka kuluttaisi meidän suhdetta myös henkisesti aiheuttaisi luultavasti eron.[/QUOTE]

ajatus! En sanos jos pettäsin! Se on iso kolaus tunteisiin! Sinun pitäs olla ihmistuntija joka kestää sen pettämisen! Olet lupautunut olemaan toisen kanssa ja kuitenkin petät!

 

["Jonna"]

Ärsyttää toi sun yksisilmäinen jankkaaminen. Kyllä osa ihmisistä todella voi vannoa omasta puolestaan, toisen puolesta ei. Kaikki eivät ole selkärangattomia ja heikkoja elintensä halujen perässä juoksevia nilviäisiä, jotka ovat tekemässä mitä sattuu, jos parisuhteessa kaikki ei koko ajan menekään kuin elokuvissa.

Joo ja mua ärsyttää sun sinisilmäinen ehdottomuus oman itsesi suhteen, joten tasoissa ollaan. Hienoa, jos olet niin yli-ihminen, että tiedät miten tulet käyttäytymään aina ja joka tilanteessa.

Kuten sanoin, elämänkokemuksen puute yleensä yhdistää näitä naiveja ihmisiä. En ole heikkojen halujeni perässä juokseva nilviäinen (onko ne heikkoja jos ne johtaa pettämiseen? ), mutta myönnän kyllä olevani inhimillinen, kuten miehenikin. Toivotaan, ettei meidän suhteessa koskaan tule eteen pettämis- tai muuta luottamuskriisiä - mutta kuten sanottua, koskaan ei voi sanoa "ei koskaan". Hassua muuten, kuinka nämä vannojat hermostuvat heti, kun joku kehtaa epäillä heidän "sitoutumistaan". Kummalliset mittapuut ihmisillä.

 

["Jonna"]

[QUOTE="Jonna";26906432]Joo ja mua ärsyttää sun sinisilmäinen ehdottomuus oman itsesi suhteen, joten tasoissa ollaan. Hienoa, jos olet niin yli-ihminen, että tiedät miten tulet käyttäytymään aina ja joka tilanteessa.

Kuten sanoin, elämänkokemuksen puute yleensä yhdistää näitä naiveja ihmisiä. En ole heikkojen halujeni perässä juokseva nilviäinen (onko ne heikkoja jos ne johtaa pettämiseen? ), mutta myönnän kyllä olevani inhimillinen, kuten miehenikin. Toivotaan, ettei meidän suhteessa koskaan tule eteen pettämis- tai muuta luottamuskriisiä - mutta kuten sanottua, koskaan ei voi sanoa "ei koskaan". Hassua muuten, kuinka nämä vannojat hermostuvat heti, kun joku kehtaa epäillä heidän "sitoutumistaan". Kummalliset mittapuut ihmisillä.[/QUOTE]

Ei kun se olikin "heikkojen elintensä halujen perässä". ;D

 

[häh]

[QUOTE="Jonna";26906432]Joo ja mua ärsyttää sun sinisilmäinen ehdottomuus oman itsesi suhteen, joten tasoissa ollaan. Hienoa, jos olet niin yli-ihminen, että tiedät miten tulet käyttäytymään aina ja joka tilanteessa.

Kuten sanoin, elämänkokemuksen puute yleensä yhdistää näitä naiveja ihmisiä. En ole heikkojen halujeni perässä juokseva nilviäinen (onko ne heikkoja jos ne johtaa pettämiseen? ), mutta myönnän kyllä olevani inhimillinen, kuten miehenikin. Toivotaan, ettei meidän suhteessa koskaan tule eteen pettämis- tai muuta luottamuskriisiä - mutta kuten sanottua, koskaan ei voi sanoa "ei koskaan". Hassua muuten, kuinka nämä vannojat hermostuvat heti, kun joku kehtaa epäillä heidän "sitoutumistaan". Kummalliset mittapuut ihmisillä.[/QUOTE]

Eli jos ei koskaan petä, niin on sinisilmäinen, yli-ihminen, elämänkokemukseton ja naiivi? Jos pitää pettämisoven avoinna itselleen, on inhimillinen tavis? Ok, kaipa sitä omatuntoaan voi noillakin tavoilla rauhoittaa...

Tässä ketjussa on paljon "vannojia", jotka eivät ole hermostuneet, vaan ovat vastailleet asiallisesti. Mua henkilökohtaisesti ärsyttää nimenomaan sun kommenteissasi se, että sä yrität puhua muka-fiksuna tietäjänä kaikkien ihmisten suulla, vaikket edes tunne meitä "vannojia". Ja jos ei ajattele asiasta kuten sinä, niin on heti naiivi, elämänkokemukseton jne., kuten olet joka viestissäsi tuonut esiin. Sä kuvittelet olevasi jossain ylemmällä ymmärryksen tasolla, jolta voit jaella noita "tuomioitasi". Mutta, sä olet väärässä. Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia kuin sä, eivätkä toimi samalla tavalla kuin sinä. Sen todistavat ihan tilastotkin. Jos reilu 50 % ihmisistä pettää elämänsä aikana kumppaniaan, siihen jää aika monta kymmentä prosenttia myös niille, jotka eivät koskaan petä. Ja usko tai älä, jotkut tietävät itsestään se koko elämänsä ajan.