Marraskuun 2012 masuasukit <3 *heinäkuussa*

fourth gift Toivottavasti lapsesi ei enää koskaan tarvitse nähä isäänsä! Ihan järkyttävää tollanen.. Voimia! :hug:

Nellielli ja pötkö 25+3

 

Paljon voimia ja jaksamista fourth giftille!!!

Nimistä ollut puhetta, ja täälläkin kova mietintä nimivaihtoehtojen suhteen. Meillä pojalle on nimi valmiina, ollut jo lähes kymmenen vuotta Nimi on miehen isoisoisän nimi ja minäkin ihastuin siihen heti sen kuullessani. Pidetään sitä kuitenkin vielä salassa Tytön nimi onkin sitten hankalampi, mutta muutamia molempia miellyttäviä vaihtoehtoja on löytynyt ja aikaahan vielä on...

Hankintoja ei olla vielä tehty ollenkaan! Päätin, että hoidan ensi kuussa olevat häät ensiksi pois alta, ja sitten ryhdyn tekemään tarvikehankintoja. Vaunut ostaa appivanhemmat, mutta en ole kauheasti vielä perillä millaiset vaunut kannattaisi ostaa. Asutaan hissittömän kerrostalon kolmannessa kerroksessa, joten pitäisi olla ainakin kevyet. Irrotettava pehmeä koppa olisi varmaan kätevä...?? Muuten en tiedä ominaisuuksia joita pitää ajatella, mutta pitää lähteä vaunukaupoille ihmettelemään. Hoitopöydän ja pinnasängyn ajattelin ostaa käytettynä, niin kuin vaatteitakin kirpparilta. Meilläkään ei ole tuttuja, joilta voisi saada/ ostaa vauvatarvikkeita, kun ollaan lähipiirin ensimmäisiä, joille syntyy vauva

Kävin tänään sokerirasitustestissä. Se menikin yllättävän helposti, ei heikottanut tai tullut pahaolo ja ajankin sai labrassa kulumaan mukavasti lueskellessa. Onpa sekin nyt pois alta! Muutenkin täällä voidaan mainiosti! Mulla ei ole vieläkään minkäänlaisia vaivoja, ei ensimmäistäkään supistusta tai kipuilua missään, täytyy olla tyytyväinen, kun sujuu näin hyvin ja helposti. Kuitenkin tavallaan odotan, että milloin tulisi jotain vaivoja jne, outoa eikö!! :ashamed:

Taas poksuen

Suzyy ja pikkunen 25+0 :heart:

 

Kyllähän mekin tavallaan miehen kanssa yksin ollaan hankintojen kanssa. Miehen siskolta ollaan saatu jotain ja kavereilta vaatteita, lisäksi mun vanhemmat on luvanneet ostaa tripptrappin sitten kun tarvitaan syöttötuolia. Tiedän kylläkin, että isovanhemmat varmasti tulevat vauvan syntymän jälkeen hukuttamaan meidät vaate- ja lelupaljouteen. Mutta mä en kyllä ole edes osannut mitenkään odottaa apua tai kaivannut apua näiden hankintojen kanssa. Kyllä mä sit kysyn apua, jos en osaa päättää jotain tai en tiedä jotain, mutta en edes tykkää sellaisesta, että joku liikaa jakaa neuvojaan. Oon enemmänkin sellainen mää ite -tyyppi (Heh, innolla odotan lapsen mää ite -uhmaa...) Ja aika tarkka kaikesta, joten ei kukaan varmaan edes halua antaa vinkkejä Eilen just katoin niitä kavereilta saatuja vaatteita ja totesin, ettei ole mun makuun enkä luultavasti tule lopultakaan niitä käyttämään, vaikka ne aionkin pestä ja kaappiin laittaa. On ne kuitenkin hyviä hätävaroja, kun ei kauheen paljon pysty ja kannata pieniä vaatteita ostaakaan.
Mnica Ootko itse pyytänyt apua tai yrittänyt jutella hankinnoista jonkun kanssa? Tai vinkannut isovanhemmille, että vauvakirja olisi kiva kastelahja jne. Voi olla, että moni miettii avun tarjoamista, mutta ei ole varma miten asian ilmaisisi. Tsemppiä!

Lapsuudesta ollut puhetta. Ikäviä kokemuksia monella takana. Varmaan ainakin esikoista odottaessa oman lapsuusiän traumat voivat palautua mieleen, kun miettii millaisen lapsuuden omalle lapselleen haluaa antaa. Olen onnekas, kun olen saanut elää onnellisen ns. normaalin lapsuuden ydinperheessä äidin, isän ja useamman sisaruksen kanssa. Alkoholia ei juurikaan ole käytetty ja kaikki on tehty meidän lasten ehdoilla. Toivottavasti jokainen meistä pystyy antamaan omille lapsilleen onnellisen tasapainoisen lapsuuden Tai jos jossain vaiheessa suunta on väärä, niin näkee ongelmat ja pystyy puuttumaan niihin. Eihän se aina ole vain itsestä kiinni, kuten fourth giftinkin tapaus osoitti.

Tsemppiä fourth giftille todella todella ikävään tilanteeseen! Onneksi asia tuli ilmi, niin pääsette purkamaan solmuja lasten kanssa. Voimia :hug:

Paljon jäi kommentoimatta, mutta nyt täytyy mennä :wave:

idylli 25+4

 

Fourth giftille voimia raskaaseen tilanteeseen. Onneksi lapsillasi on rakastavia aikuisia ympärillään. :hug:

Inari & Juri Kakara

 

Pikaisesti vain omaa napaa...

Eilen illalla huomasin että tisseistä on alkanut vuotaa kirkasta nestettä.. Eli ei auta kun kaivaa liivinsuojat kaapin kätköistä ja rueta taas niitä käyttää. Just kun pääsin niistä eroon.. :headwall:
Muutenki tissit on ihan turvonneet ja varsinkin nännit tosi arat.

Ja äsken käväsin vaa'alla ja järkytyin! Edellisestä neuvolasta (joka oli viime viikon maanantaina, rv 24+0) oli paino noussut 1,7kg :O Tähän asti kuitenkin tullut tasasesti 500-600g / vko. Huihuihui! Tosin kotivaaka on aina näyttänyt enemmän mitä neuvolassa mutta ei sen silti NOIN paljoa pitäs näyttää. Oon kuitenki syöny ja liikkunu ihan normaalisti jne.
Ummetus on taas alkanut vaivata, joten se kai toivottavasti voi tehdä osan tuosta painonnoususta?? On nimittäin röörit ihan tukossa, ei oo pariin päivään oikein tahtonut tavara liikkua..

muoks. niin paitsi että muistaakseni mittasin tuollon su tai ma kotivaa'allakin ja se näytti jonku verran enemmän mitä neuvolassa.. Eli oisko sen kotimittauksen mukaan tullut kuitenkin jotain kilo lisää, vähän reilu ehkä. Mutta neuvolan tulokseen jos vertaa, niin sitten tuo 1,7kg.


kiukuttelija 25+2

 

Määki ehdotin sitä kondensiovettä heti, vaikka semmosista mitään tiedä muuta kuin että jäähdytyslaitteista monesti sitä tulee. Tuo kun on meidän eka ilmastoitu auto, niin ei sellasista tiedä. Miehellä vaan tapana aina huolestua liikaa ja aatella kaikki kauhuskenaariot valmiiksi. Nyt se uskoo siihen kondensioveteen, kun sen työkaveriki oli sanonu ja määki vielä laitoin viestiä, kun googletin. Eilen oli tosi kuuma päivä, niin ei ihmekään että sitä tuli niin paljon. Ens viikolla se meneeki huoltoon, kun siinä oli renkaat laitettu ihan väärin, kun ei oo kulkusuuntaa merkattu. Pitää sit tehä suuntaukset ja kaikki.
Ja auto on yksityiseltä hommattu. Vähän riskaabelihomma, mutta myyjä oli loppujen lopuks tosi reilu. Autossa ei oo lohkolämppäriä, mutta webasto ja myyjä ei sitte tienny tarkalleen mikä toimintaperiaate siinä on ja anto alennusta lohkarin asentamisen verran, jos se joutuu laittaan. Löydettiin kuitenki se webaston nappi eli lohkaria ei ole tarvis asentaa. Vasta kotona huomattiin, että puskurissa toisen valon välissä on isompi aukko kuin toisen puolen ja takavaloon on joku ilmeisesti lastatessa käyny, niin menny halki. Myyjä palautti vielä 200 euroa näistä ja ku mies kävi skoda-huollossa näyttämässä, niin ne katto, että puskuri oli vaan väärillä sijoillaan eli ne irrotti sen ja pisti takaisin oikein...

Se siitä autosta. Säätiedotukset vissiin taas ihan huuhaameiningissä, kun täällä rupes sataan vettä!

Kai tää mun alakulo johtuu näistä raskaushormoneista, että nyt ei oikein mikään taho sytyttää. Eihän sille mitään voi, jos ympärillä on ihmisiä, joita ei vaan enempää kiinnosta. Onneks mulla on noita karvapalleroita ja mies, että järki pysyy edes vähän päässä Mun mielestä me ollaan miehen kanssa ihan tavallisia ihmisiä, meillä on vaan joku huono karma, että esimerkiksi meidät unohdetaan kutsua johonkin sukulaisten syntymäpäiville tai unohdetaan kertoa jotain vauvauutisia tms. Viimeks soitin isälle, että ois menty käymään niillä, niin isä vastas, että ollaan täällä mummun 85-vuotispäivillä... Olin siinä vaiheessa ollu mukana vielä kun niitä pohdittiin, että järjestetäänkö, mutta ei ollu kukaan sitte kertonu, että ne oikeasti järjestetään. Siinä sitte mentiin arkivaatteissa juhliin, kun oltiin just lomareissulta palaamassa.
Juhannuksenakaan ei meiltä kukaan kysyny ees, että mitä aiotaan tehä ja oltiin jo tuumattu olla kotona. Sitte aattona isän vaimoke soittaa ja sanoo, että kyllä tänne mökille voi tulla syömään ja saunomaan. Miehen porukat oli sedän mökillä, eikä kukaan puhunu, että sinne ois voinu mennä. Juhannuspäivänä miehen sisko soitti, että ois kiva nähdä, tullaanko käymään siellä sedän mökillä. Ei edes tiedetty, että se siskoki oli siellä ja siellä oli sitte muitaki sukulaisia. Meillä oli lievästi ulkopuolinen olo ja kaikki muut hyvällä juhannusmeiningillä pelas jokavuotista mölkkykisaansa, kun mentiin.
Kaiken huippuhan oli, että meidät pariskuntana jätettiin kokonaan pois miehen vaarin 100-vuotisjuhlan kuvakirjasta. Musta ei ollu ainuttakaan kuvaa, mies oli yhdessä serkusten yhteiskuvassa. Siellä oli paljon turhiaki kuvia mm. kirjan tekijän omista lapsenlapsista. Siihen vaarin taloon me ollaan nyt muuttamassa. Ehkä se oli täysvahinko, ettei meitä muistettu kirjaan laittaa, kun muista pareista kyllä löyty kuvat. Mieski on välillä tuhahdellu, että parempi ois muuttaa jonneki ulkomaille kauas pois, niin ainaki hyvällä syyllä jäätäis pois kaikesta.

Että en ainakaan ihmettele sitten, jos tämä lapsi jää kuitenkin vähemmälle huomiolle kuin serkkunsa, vaikka onki meidän molempien isien eka oikea lapsenlapsi.
Ehkä mun pitäis sitteki hankkia vielä se Bola-koru ja olla itseni paras ystävä.

Ai niin, tilasin ajan sokerirasitukseen ensi keskiviikolle. Oli neuvolassa laittanut sijainen mulle väärän sokerirasituksen, mutta sanoi labrassa, että korjaa sen ja soittaa neuvolaanki vielä. Että edes jotain hyödyllistä oon tehny tänään!

 

Saikkutuomiohan sieltä sitten tuli. Eli nyt ainakin aluksi 6.8. asti ja jos ei helpota/jatkuu töissä, niin sitten loppu työnteko. :/ No ei auta. Nyt sit pitää ottaa iisisti, mut helpommin sanottu kun tehty. Tulen paremmalla ajalla vielä vastaileen galluppeihin ym. kommentoimaan. =)

Harakanhattu ja jäpikkä 24+0 <3

 

fourth gift: Ei oo sulla helppo raskausaika. Jaksamista.

Vatsanympärys: Esikoista odottaessa oli enimmillään 99 cm ja nyt viime viikolla oli 94 cm. :O Esikoisesta palauduin hyvin, ei tullut raskausarpia tai reppumahaa. Mutta nyt taitaa käydä toisin, ikääkin on 5 v. enemmän ja mitat sen verran huikeat jo tässä vaiheessa että jos loppuun saakka pääsen, niin olen melkoisen isossa kunnossa.

Painoakin on alkanut nyt sitten tulla. Hyvä vai huono, mene ja tiedä. Aika ylhäällä jo tuntuu liikkeet, pari kertaa on jo kylkiluitakin potkut kutitelleet.

HilmaVilma 25+0

 

Nukkumisesta: Onko muita, joita valvottaa jo? Mulla taisi viimeksikin olla tätä.. Siis herää yöllä eikä saa sitten nukuttua. Nytkin olen jo tunnin pyörinyt eikä uni tule. Rasittavaa, vielä rasittavampaa on huominen päivä kun väsyttää ihan hirveesti. Vähänkään jos on syytä huoleen, niin uni ei tule kun asiat vaan pyörii päässä. Nyt mietityttää eilinen sohvan osto. Uutta sohvaa olen halunnut viimeiset 2 v. ja eilen tosiaan kävin mieleiseni ostamassa (pesänrakennusvietti?) ja nyt mietin että olisko kuitenkin pitänyt ne melkein 1800 euroa säästää kotona oleilua varten..

Vähän kaksipiippuinen juttu tämä raskauden eteneminen: viikkoja tulee lisää ja nyt alkaa jo olla yli 50 % eloonjäämistodennäköisyys ja koko ajan paranee. Samalla jotenkin huoli kasvaa kun voi jo alkaa oikeasti ajattelemaan tulevaa vauvaa. Mä niiiiiiiin toivon että verenvuodot ei alkais enne 30+ viikkoja. Ne mahdolliset vuodot mua taasen stressaa eniten vaikka kokemusta on ihan omalta kohdalta että välttämättä istukan kanssa kaikki voi hyvinkin mennä. Huomenna pariksi päiväksi mökille ja sen jälkeen ei sitten enää mihinkään korpeen loppuraskauden aikana. Ihan vain omaa sressiä vähentääkseni olen katsonut parhaimmaksi että pysyttelen kotona/töissä, jossa olen lähellä sairaalaa.

HilmaVilma 25+1

 

HilmaVilma tuttua tuo valvominen. Nyt siis olen yövuorossa, että siksi täällä pyörin, mutta alunperin siis otin nämä yövuorot siksi kun tiesin, että valvon joka tapauksessa. Mulla se on mennyt niin, että ensin saan tosi herkästi unen päästä kiinni illalla - sit kun oon jonkun 1-3h nukkunu niin herään täysin syyttä ja valvon aamuun asti vaikka oon ihan rättipoikkiväsyny. Aamulla sit saa unen ja nukkuu puolille päivin ja päivä onkin sitten komeasti pilalla, kun loppupäivän on ihan tööt. Mulla oli valvomista myös alkuraskaudessa, sillon heräsin joka aamu neljän aikaan enkä saanu enää unta, eikä ollu väliä monelta oli menny nukkuun...Kuvittelin jo, että se ois ohi niin nyt tää! Koitan vaan ajatella, että Nyytti kyllä sit palkitsee tästä kaikesta kakasta mitä tässä kestää Vaikka sittenhän ne valvomiset vasta alkaa...

*metsätähti* & Nyytti 25+1

 

Fourth giftille paljon voimia ja "selväjärkisyyttä" (että tulee muistettua kaikki asiat sanoa) päivän koitokseen! Tulee vaan mieleen, että kyllä lapsilla pitäis aikasemmin olla mahdollisuus päättää haluaako nähdä ja olla toisen vanhemman kanssa. Jos tuon ikäiset oireilee noin pahasti eikä oo mitään päätäntävaltaa...

Mieli on mulla jo parempi. Oli itse asiassa eilen jo, kun mies tuli töistä. Sitte vasta rupesinki touhuamaan, vaikka oli koko päivä aikaa. Ja nyt oli mukava käydä koiran kanssa pitkä aamulenkkikin, kun aurinko paistaa ja oli aika lämminkin jo.

Ajattelin tilata itelleni jalkahoidon, kun ei oikein tällä mahalla enää kauheesti kurotella tuonne varpaisiin.

Nukkuminen. Mulla nukuttaa ihan hyvin ja ois kiva jäädä aamulla vielä nukkumaanki, mutta kun meillä on tapana kummankin nousta ylös, kun toinen lähtee aamulla töihin. Tai jostain syystä se ei kyllä aina päde mun kohdalla sillon kun ite oon lähdössä töihin ja toinen sais jäädä nukkumaan.... : /
Vessaan joutu viimeki yönä heräämään, mutta varmaan sen takia, kun se lasillinen kylmää raikasta vettä maistuu niin hyvältä ennen nukkumaanmenoa...

Möntti möyryilee aika rauhallisesti vielä tuolla massussa. Joskus se intaantuu enemmän riehumaan, mutta nyt viime aikoina ollu tosi rauhallinen. Jonkun verran kääntyilee, mutta pääasiassa taitaa olla pystyasennossa, kun potkiskelee tuota alavatsaa.

Oli muuten ihan hauskaa lukea näin ensikertalaisena tuolta vauva-aikaketjuista viime marraskuussa synnyttäneiden kuulumisia. Ihan silläkin uteliaisuudella, kun mietin, että miten pystyn hoitaan kasvimaata tuon vauvelin kanssa. Ostin nyt siementen alennusmyynnistä aika monta pussia ensi kesää varten..!

Mut miepä rupian imuroimaan ja jos kaupungillekin pääsis tänään!

mnica ja möntti 26+0 POKS

 

Ei hemmetti fourth gift voimia täältäkin meiltä sinne tilanteen keskelle, toivottavasti saatte just vaikka valvotuiksi nuo näkemiset ja ennenkaikkea toivottavasti lapsille tulee sellainen olo että heidän ei tarvitse pelätä ja on teidät keneen luottaa että pidätte heidät turvassa! Narsistiset ihmiset on kauheita, olisi ihan hirveää joutua jakamaan niin iso asia kuin lapsi narsistin kanssa loppuelämän, oman elämän narsisti-paholaisista olen itse onnistunut pääsemään niin isosti eroon ettei enää koskaan tarvi heidän naamaansa nähdä. Onneksi teillä on nykyisen miehesi kanssa asiat hyvin ja hänestä on tosiaan tukea lapsillekin

Lähipiirin/suvun tuesta ja hankinnoista
Ei veikkonen meilläkään ole mitään muuta tukea kuin toisemme ja sitten henkistä tukea mun vanhemmilta ja kummipojan äidiltä 800km päästä, kahdelta kaverilta ja miehen äidiltä jotka asuu kans eri paikkakunnalla. Esikoisesta kyse ja ihan pihalla ollaan yhdessä ja halutaankin olla, ei tämä lapsi ole kenenkään muun kuin meidän! Ja kaikki tutut/suku on niin perseaukisia että itse ostamme kaiken tarpeellisen - ja haluankin ostaa tämä on meidän lapsi eikä kenenkään muun ei kellään muulla ole velvollisuuksia tätä lasta kohtaan kuin meillä.

Äitini osti vähistä säästöistään vaunut vauvalle, nekin löydettiin käytettynä. Kummipojan äidiltä saimme kaksi kauppakassillista vaatteita, rintapumpun ja pari tuttipulloa. Näistä saamisista olin jo ihan innoissaan enkä osannut odottaa että näinkin paljon saataisiin ilmaiseksi! Minut potkittiin toukokuussa vielä ulos työpaikaltani niin miehen minimipalkalla kaikki

Lähipiiri tässä 200km säteellä ei ole edes lapsellisia, paitsi anoppi, mutta että ei heillä käy edes mielessä tukea meitä muutakun kyselevät kumpi tulee ja että hirvittääkö ja heistä vauvakuumeisempi haluaisi kovasti lastenhoitoavuksi olla ja tulee meille kummiksi. Eikä minulla ole käynyt edes mielessä vaatia lapsettomia ystäviäni yhtäkkiä kiinnostumaan minun lapsestani! Eihän se kuulu heille lainkaan! Ei minullakaan olisi rahaa tunkea ja kysellä että mitä voisin tutulle ostaa jos hän on raskaana, se tuntuisi minusta samalta kuin toisen henkilökohtaiselle alueelle tunkeutuminen ja heidän pärjäämisensä kyseenalasitamiselta! (eri asia jos olen kummi) Eikä mummoilla/kummeilla ole lastenhoitovelvollisuutta, on vain plussaa jos joskus suostuvat katsomaan, tämä lapsi ei ole mitään millä mä voin velvoittaa ketään muutakuin itseni ja miehen, itse olen päättänyt että hänen kanssa pärjään, en voi päättää ystävieni puolesta että hei me tehdään lapsi ja viedään teidän rahat ja vaaditaan loppuiäksi teidän huomiota kyllä niinkin "turhanpäiväisen" asian kuin bola-korun tilasin itse omaksi ja vauvan iloksi ja plussatessa meille löysi minun ansiosta tiensä pari vauvakirjaa joiden lukemiseen olen painostanut ainoastaan miestäni.

Kummeillekin aion sanoa että esim. nimejäisiin emme halua lahjoja vaan jos mitään lahjoitusta löytyisi vauvan ensimmäiseen vakuutusmaksuun niin se olisi kaikki mitä toivomme, ja olemme kiitollisia siitä että haluavat olla lapsen elämässä mukana..

Sukuun kuulutaan vaan ketään ei tunneta
Minä en isän puolen sukulaisten, omien serkkujen nimiä edes tiedä, en ole yksissäkään häissä käynyt ja lapsia on kokonainen tokka mutta kertaakaan en ole nähnyt tai edes tiedä ketkä on naimisissa ja kellä on lapsia. Ei mitään sukuriitoja ole, on vaan pienenä asuttu niin syrjässä että meidät on jätetty huomiotta. Asuttiin siis kyllä samassa läänissä kuin loppusuku, mutta 80km lähimmästä sukulaisesta. Ei se minusta nyt niin kaukana ole. Äidin puolen suku taas on läheistä mutta heitäkään ei asu suomessa kuin äiti, täti, serkkuni sekä pikkuveljeni ja siinäpä sitä olikin eikä kukaan asu meidän kanssa lähimainkaan.

Miehen puolelta suku on niin sekamelskaa että en edes haluaisi mennä juhliin, siellä on isäpuolta ja äitipuolta ja entistä isäpuolta ja sitä puoliveljeä ja puolisitä ja tätä että jos kaikki koottaisiin saman katon alle niin siitä tulisi varmaan kolmas maailmansota! Tätä pelkäänkin esim meidän vauvan nimejäisissä että kuinkahan mahtaa käydä..

Miehen suvun puolelta ei olla saatu muutenkaan tukea, niin en odota minkäänlaista osallistumista meidän ja vauvan elämään kuin anopilta ja miehen äitipuolelta ehkä. Oma suku äidin puolelta on tosi tiivistä ja tuetaan toisiamme vaikka kaukana ollaankin. Että ihan erakoita ollaan eikä meillä ole kauheasti edes kavereita joskus nuorena kaipasin sitä että meille tulisi vieraita, ja että puhelin soisi edes joskus ja jollain kiinnostaisi mitä mä teen elämässäni. Ei sitä enää edes kaipaa eikä lapsi ole mikään suunnanmuuttaja näissä asioissa, se on meidän lapsi ei sukulaisten. En ole odottanut että nämä asiat muuttuisivat miksikään.

Apua oli vaikka mitä mitä piti kommentoida, mutta nyt ei muista enää.. prkl dementiaa tässä puskeepi.

Omia oloja. Tänään on jännä päivä. Se mun työsopimus loppuu 4.8.12 vaikka en ole töissä siis käynyt 3kk kun irtisanomiaikana ei ollut työssäolovelvoitetta kun ne paskiaiset halusivat minusta vaan eroon, niin tänään käyn työkkärissä ilmoittautumassa työttömäksi. Jännittää kamalasti kuinka ison karenssin ne minulle aikovat laittaa.. Kummipojan äiti sanoi että voin vaikka olenkin työttömänä niin aloittaa äitiysloman varhennettuna, niin silloinhan ei jäisi niin kovin isoa väliinputoamista rahallisesti jos sen saisi aloitettua aiemmin. Osaako kukaan sanoa onko tämä mahdollista?

Sitten lähdetäänkin tuhlaamaan vauva-säästöissä olevia vähiä rahoja Ikeaan Treelle vihdoinkin pääsen vähän laittamaan tuota vauvanhuonetta, tarkotus ois hakea ainakin hoitopöytä ja jotain pientä, varmaan yövaloa yms :heart: ei makeaa mahan täydeltä, ja niin että pärjättäis tuo karenssiaika ilman että tarvii marssia sossuun.. Sekin on mahdollisesti edessä.

Kotiuduttiin eilen aamukuudelta lomalta. On ihanaa olla kotona taas :heart: tuntuu että kaikkea vauva-juttuja on lykännyt "sinne heinäkuun loman jälkeen sitten" -aikaan ja nyt on se aika sokerirasitukseen on aika ensi viikolla ja huomenna onkin neuvola, mieskin aikoi tälläkertaa tulla mukaan kun on lomalla ja siellä on ne kela-asiat tapetilla. Jännittää vähän, koska siellä on sijainen meillä. Kerron siitä sitten huomenna =)

Lumineiti ja Uubo 23+4

 

No enhän mä vielä imuriin asti oo päässy, kun rupesin huutonetistä huutamaan rintareppua, Baby Björn Air. Piti sinne rekisteröityä ja kaikki, kun en oo aikasemmin ostanu sieltä mitään. Oishan tässä odotellessa tiesti ehtiny siivoomaan, mutta söin ja kastelin kukat partsilla ja sisälläki ja sain varattua sen jalkahoitoajanki.
Kuntoluokitus sillä oli kyllä tyydyttävä, vaikka kuvauksessa kehuttiinkin ehjäksi, toimivaksi ja siistiksi. Saa nähdä.. 25 euroa huusin, vaikka oisin voinu saada sen tiesti 23 eurolla, mutta kun en tajunnu ees kattoa, oliko sillä muita huutajia...enskertalainen opettelee...

Nyt kone kiinni.

 

Lumineiti Ei sillä työpaikalla ole merkitystä äitiysloman aloittamiseen. Voit aloittaa sen varhennettuana vaikka olisit työttömänä. Ihan oman valinnan mukaan voi aloittaa 30-50 päivää aikaisemmin. Ne varhennetut päivät on vain pois sieltä vanhempainloman toisesta päästä. Eli mahdollinen hoitovapaa (jos sellaisen pitää) alkaa aikaisemmin.

 

Aurinkoista torstaita kaikille tasapuolisesti!

Mulla on tämä työkone nyt jossakin itsensä tuhoamis tilassa joten ei kannata ihmetellä mikäli teksti on jotenkin omituista

Fourth gift, voimia koitokseen, toivottavasti kaikki vielä selviää parhain päin, ja mahdollisimman nopeasti.

Nimistä: meillä pitäis olla hätäkaste nimet valmiina 6pvä olevaan lääkärineuvolaan mutta ajatustakaan asialle ei vielä ole annettu. Sukupuolta ei tiedetä ja kun ei sitä ole tiedetty edellistenkään aikaan niin aina on keksitty hätäkaste nimet neuvolaan mennessä ja oikea nimi vasta sittenk un vauva on käsissä katseltavana, kun´ei vielä kertaakaan ole hätäkastenimi se vauvan ulkonäköön sopiva. Meillä on tapana kertoa nimi vasta kastajaisissa, siihen asti se on salaisuus.

Esitietolomakkeen täyttö on muutenkin mulle aika hankala pala kun en oikein tiedä mitä siihen synnytystapa toiveisiin ja muihin laittaisin kun tämä pelkotila vain päivä päivältä pahenee.

Paheista pahimpana täällä on tuo pahuksen mehu, en yleensä juo mehua ollenkkaan ja nyt sitten sokeriton kotimehu on ihan kulutus tavaraa. Karkeista tulee nyt tosi huono olo joten niiden syöti on ollut pois kuvioista nyt pariviikkoa. Porkkanoita menee senkin edestä, ainakin puolikiloa päivässä.

Hankintoja en ole vielä vauvalle ja teenkin varmaan vasta äitiyslomalla ollessani. Kukaan meidän sukulaisista tai ystävistä ei ole ikinä ostanut mitään juttuja raskaana olessaan, en kyllä ole osannut ajatellakaan että pitäisi, se ei taida kuulua tämän seudun tapoihin.

Miehistä: en osaa omastani oikein muuta sanoa kuin että mulle sopiva, esikoisen aikaan ei oikein osallistunut vauva juttuihin ennen kuin vauva syntyi, mutta sairasti pahaa pesänrakennus viettiä, remontoi vaikka kuinka paljon taloa. Sama pesän rakenus vietti on säilynyt joka raskauden ajan. Välillä oikein hermostuttaa kun minun mielestä kaikki on ok niin herra alkaa purkamaan jotain joka taas aiheuttaa mulle hirmu stressin kosksa ei kuitenkaan muista ikinä ajatella että mikä työmaa mulle jää lasten ja jälkien siivouksen kanssa. Minun rakas ukkeli kuitenkin on ja aina on voitu asioista keskustella ja toisiimme turvautua oli tilanne mikä tahansa. Ilokseni huomasin että kesäkuussa olemme yhteiseloa viettäneet jo yhdeksän vuotta. Tunnen oloni tosi vanhaksi.

Lumineiti kyllä voit aloittaa varhennetun oli tilanne mikä tahansa Voimia sinne työkkärin, älä anna periksi. Ne tätit ja setät on siellä kyllä kaikkia kansalaisia vastaan, varsinkin jos olet raskaana. nimim.joskus sieltä karmit kaulassa poistunut

Nyt taas työn touhuun ja illaksi mansikkamalle talven herkkuja keräämään.

- marizella ja paapa 24+4

 

Eilen olin sokerirasituksessa! eipä ollu läheskään niin paha kun mitä olin kuvitellu.. tylsäähän siä oli vaan istuskella ja lukee lehtee, mut ei se litku ihan karmeeta ollu ja pahaa oloa ei onneks tullu.. Nyt vaan sit odotellaan ens neuvolaan tiistaille, et mitäs ne tulokset sanoo..toivotaan nyt, ettei oo mitään raskausajan diabetesta!!!

En ny jaksa enempää kirjoitella..tässä koneella on niin turkasen kuuma.. niin ku meidän koko kämpässäkin kyl..huh..

Nellielli ja pötkö 25+4

 

Mä luulin, että sen varhennetun saa vaan jostain hyvästä syystä! :O Kai sitä voi muuttaa sitten jos tulee tarvetta? Kun pomolle vihjasin, että jos mulle löytyy seuraaja, niin saa alottaa vaikka heti hommat, kun tuossa isoimmassa kaupassa missä käyn meinaan olla jo ihan rikki kuorman purettua. Tällä viikolla tein molemmat kaupat samana päivänä ja pöllö lähin vielä tekeen ostoksia koriin, niin tuntu että selviänköhän pihalle asti, kun tuntu, että lonkka pettää alta minä hetkenä hyvänsä :|
Pomo ei oo kylläkään vastannu mitään, kun samalla jouduin ilmottaan, että yks tästä hommasta kiinnostunut perui aikeensa.

Sain siivottua, jee. Yritin, että jos mies ois hakenu jotain ruokaa töiden jälkeen, mutta soittikin sitte, että joutuu jäämään reiluks pariks tunniks ylitöihin, mutta voi hakea sitten jotain (mun tekee mieli hamppurilaisateriaa......vieläkin). Vissiin tonnikalaleivän teko kutsuu tähän ensihätään.

Kaupungille täytyy mennä sitte huomenna. Huomenna ja ylihuomenna joudun kyl töihin tuuraamaan tuuraajaa... Saa nähä iskeekö se karkinhimo, kun on hetken ollut erossa noista hommista. tosin jos mun selkä tykkää heti kättelyssä kyttyrää, niin jää karkkihimot kyllä siihen. Suklaata mun on tehnyt mieli, mutta tää keli ei oikein sovi suklaansyöntiin, kun sisälläki lämpötila on se 27 astetta...

 

Fourth gift Kuulostaapa todella kamalalta tuo teidän tilanne! Paljon voimia ja toivon mukaan kaikki menee hyvin (tai niin hyvin kuin tuollaisessa tilanteessa voi mennä) lastenvalvojan luona. Ihan itku tulee kun ajatteleekin, että joku pahoinpitelisi omaa lasta ja vielä pahemmalta tuntuu että se on aikuinen, johon lapsen pitäisi voida luottaa.
En muuten tiennytkään, että lastenvalvoja voi kieltää entistä puolisoa soittelemasta ja häiriköimästä. Hyvä tietää. Mä olen meinaan vuoden joutunut katsomaan vierestä miten paras ystäväni on joutunut sietämään exänsä piinaa. Joutui vaihtamaan puhelinnumeroaankin, koska mies soitteli koko ajan. Ja jos ei ystäväni vastannut, niin soitti niin kauan kun vastasi. Nyt kaveri on vaihtanut puhelinnumeroa ja pitää miestä varten toista liittymää ja puhelinta, jota pitää iltaisin auki, ja johon mies voi soittaa illalla jos on jotain lapseen liittyvää asiaa. Tai laittaa viestiä. Ja tietysti kun lapsi on miehellä, niin pitää tätä toista kännykkää koko ajan mukana ja auki. Täytyypä vinkata tosta lastenvalvojasta, tuskin ovat eron jälkeen olleet lastenvalvojaan yhteydessä, koska mitään elatussopimusta tms. ei ole. Mutta tosiaan ihan järkyttävää, kun tämä mies esim. iltaisin ajelee ystävän kämpän ohi kyttäämässä onko valot päällä, onko vieraita autoja pihassa yms. Ja kun tosiaan yhteinen parivuotias muksu niin eipä siitä äijästä ihan heti kokonaan eroonkaan pääse!

Uniongelmista Mua on alkanut ihan kunnolla valvottaa. En meinaa iltaisin saada mitenkään unta. Asennon vaihtaminen on vaikeaa ja tuntuu että yöllä herään varmaan 5-10 kertaa. Kerran yössä pitää käydä vessassa, joten vessahätä ei vielä ole suuri ongelma. Luulen kyllä että valvominen johtuu osittain siitä, että miljoona asiaa pyörii päässä. Heti kun valot sammuu ja saa pään tyynyyn niin tuntuu että alkaa ajatukset raksuttaa tuhatta ja sataa. Hohhoijaa..

Huomenna toinen lääkärineuvola ja pojan 4 v. synttärit. :heart: Lupasin pojalle että mennään etsimään sille lahjaksi palomies sami-leluja. Voi mikä meteli syntyy, jos ei löydy. Ei pitäisi kyl mennä tollasia lupailemaan..

PikkuA ja poika 26+3

 

mnica Äitiysloman aloittamisesta pitää ilmoittaa työnantajalle 2kk ennen loman alkua. Ei sitä varmaan voi sitten enää muuttaa, kun kelan maksutkin alkavat juosta tuosta siitä ilmoitetusta päivästä. Tai kelalle riittää se 2kk ennen la:ta, joten jos kelan papereita ei ole vielä täyttänyt, voi se sitten olla ihan sopimusasia työnantajan kanssa.

PikkuA Meillä poika täyttää lauantaina 4v. Lahjatoive on valomiekka, ja se toive oli onneksi helppo täyttää.
Löytyi ihan lähi-Prismasta.

 

Pitkään meni taas lukiessa kaikkia tän viikon viestejä, mut aikaa on, kun mies on iltavuorossa nyt loppuviikon. Tänään oli töissä vielä lyhyt päivä ja tuli sitten pyörähdettyä kaupungilla. Kirppikseltä löysin pari vaatetta pikkuiselle. Divarissa tuli käytyä pitkästä aikaa ja sieltäkin tarttui matkaan aku ankkoja. Eihän meillä tietysti niitä lueta, kun yks huone on niitä täynnä Miehelle tullut lehti jo vuodesta -79 ja minulla on pari kirjahyllyllistä sitten taskukirjaa ym. Mihinkähän ne sitten laittaa jos tulee useampi lapsi.. Kun siis kolme makkaria meiltä löytyy. Ja yläkerrassa kun on osittain viistokatto, ei siihen aulaankaan niitä saa mahtumaan.

Fourth giftille kovasti jaksamista, kamala tilanne, mutta onneksi tuli kuitenkin ilmi.

Oma lapsuus ei ollut täälläkään ihan "normaali" Vanhemmat erosi kun olin 4. Isällä oli alkoholiongelma. Kovin usein en sitten sen jälkeen nähnyt häntä. Yleensä vain kesäisin, kun yhdessä mummolassa käytiin. Siellä kun hänen oli oltava selvinpäin. Asuttiin kyllä samassa kaupungissa isän kanssa, mutta äiti ei tietenkään minua hänen luokse laskenut, ei oikein ole lapsen paikka jossain juopporemmin ympärillä. Joskus isä saattoi tulla koululle vastaan ja yhdessä käveltiin sitten äitini työpaikalle kahvilaan. Ei ole oikeastaan huonoja muistoja kuitenkaan isästä, ei koskaan mitään pahaa tehnyt tai sanonut. Ei vaan ollut läsnä. Alkoholin takia sitten kuoli 7 vuotta sitten.
Isäpuolikin oli jokseenkin etäinen, hän siis on pikkuveljieni isä. Olivat äitini kanssa yhdessä yli 10 vuotta, mutta tosiaan vähän etäiset välit oli aina. Ei mitenkään osallistunut meidän lasten elämään, siis minun ja isoveljien. Ei tosin aikaa viettänyt omien lastensa kanssakaan. Paitsi nyt kun äitini erosi hänestä n. 8 vuotta sitten ja veljet siellä sitten käyvät suunnilleen joka toinen viikonloppu. Viinaan menevä hänkin, mutta ei koskaan mitään pahaa meille lapsille tai äitillekään tehnyt. Mutta kyllähän sen lapsuudesta muistaa esim, miten se ärsytti kun toinen keskellä yötä tulee herättämään tuhannen kännissä, kun haluaa katsoa videoita. Ja itse ei niitä osannut käyttää. Ja sitten volyymit täysillä piti tietenkin katsoa sitä kotimaista elokuvaa.

Erittäin tyytyväinen olenkin että tuo oma mies ei viinaa juo, muuta kuin joskus saunassa käydessä sen yhden. Eksänä ollut pari viinaan menevää ja ihan tarpeeksi niistäkin sai. Miehen isä ei myöskään ole elossa, mutta isäpuoli on. Mukavia onneksi ovat nuo appivanhemmat. Ja äitini nykyinen mies on onneksi ihan fiksu tapaus. Noita huoltajuusjuttuja on joutunut sivusta seuraamaan, just tuo pikkuveljien isä jossain vaiheessa koitti vähän tilanteita hankaloittamaan, mutta ei enää oikein onnistu, kun nuorempi velikin on jo 15 ja toinen täysi-ikäinen. Ja myös isoveljen eksä on varsin hankala tapaus toisinaan, heillä siis yhteinen lapsi.

Huomenna sitten neuvolaan, saa niitä kelan lappusia ja varmaan raskaustodistuksenkin. Töissä tänään päivystäjä muistutti, että äitiyslomasta pitäisi ilmoittaa, mutta hän taisi väärin muistaa, kun sanoi että pitäis kolme kuukautta aiemmin ilmoittaa.. Sen mukaan olisin siis jo myöhässä. Mutta pomo sitten korjasi, että kaksi kuukauttahan aiemmin se on. Kun vaikea sitä tarkemmin on ilmoittaa, kun ei ihan virallisesti sitä päivää vielä tiedä. Kunhan nyt saa huomenna nuo kelan ym. paperit.

Vatsanympäryksistä oli myös puhetta. Tänään mitattuna oli n. 92cm, eli aika paljon lähtötilanteeseen verrattuna. Tarkkaa lukemaa en tiedä mikä oli ennen raskautta, mutta jotain parikymmentä senttiä lisää on tullut. Mitenhän paljon se on sitten marraskuussa.. Painoa tullut jotain 3kg oman vaakan mukaan. Saa nähdä mitä neuvolan vaaka huomenna näyttää. Vaikka aika surutta olen syönyt miten paljon vaan jaksaa. Koittanut kyllä, ettei liikaa karkkia ym. mässäisi, tänään tosin sorruin pitkästä aikaa sipseihin. Karkkia en muutenkaan oikeastaan syö, suklaata on nyt ruvennut mieli tekemään toisinaan. Muita himoja ei oikeastaan olekaan.

Vatsa ollut taas hellänä ja taisi syykin selvitä. Tuli miehen kanssa oltua tuolla makkarin puolella ja taitaa vaan nuo vatsalihakset olla mitkä kipeytyi. Sama juttu kävi myös viime viikolla. Ilmeisesti nuo lihakset niin heikolla hapella, että kipeytyy jo tuollaisesta. Tai sit pitäis useemmin harrastaa Itsellä kyllä haluja olis entiseen tapaan, mutta miehestä en tiedä. Eilen vähän asiasta koitin keskustella, mutta ei siitä oikein irti saanut mitään. Ja itse meinasin itkua jo vääntää, näköjään toisinaan nuo hormoonit sitten heittää. Lähinnä jos itsellä tulee paha mieli tms. niin itku on kyllä herkässä. Onneksi tuo mies muuten halailee ja pussailee. Voihan se olla, ettei tiedä miten sitten suhtautua tuohon masuasukkiin, kun seksistä on kyse.

Jotain taas jäi kirjoittamatta, mutta jatketaan sitten vaikka huomenna.
Tirppana 21+5

 

Todella kamala tilanne sulla fourth gift . Tsemppiä ja pitkää pinnaa!

ON: Pahoinvointi alkaa onneks taas helpottamaa, olen nyt ollu tiistai-iltapäivästä saikulla, huomiseen saakka. Onneks olen saikulla, koska eilenaamulla olin ihan masiksen kourissa, en jaksanu kun itkeä ja valittaa miehelle, kun mulla on ihan sellanen olo ettei ketään tämän talon ulkopuolella oikeasti kiinnosta mitä MINULLE kuuluu. Kaikki vaan hösöttää häistä ja siitä että sitten kun lapsi on syntynyt niin tehdään sitä ja tätä. Kaikki neuvoo joka asiassa, kun mä en mitään osaa tehdä kenenkään mielestä oikein. Aina on jotain valitettavaa ja plaa plaa, helkkari kun haluais ite keskittyä nyt tähän hetkeen. Ja mä tajuan sen, että elämää on häidenkin jälkeen ja siihen, että lapsi on maailmassa, niin on vielä muutema kuukausi aikaa. Ja enköhän minä ite ja me miehen kanssa tiedetä mikä on meille ja mulle ja lapselle parasta. Keitti niin yli, että rääyin naama räässä koko aamun. Mies lohdutti ja vei mut vähän ajatustentuuletuksen kaupoille, osti tosin varaosia autoon, mutta sainpahan muuta ajateltavaa.

Sit kun tultiin kotiin, niin oli pakko mennä päikkäreille ja heräsin saamarinmoiseen kipuun: sain eilen kokea minkälaista on iskiassärky. Se kipu oli jotenkin niin lamauttavaa, että meinas ensin happi loppua ja sitten kun sai happea niin meinas oksu lentää. Kierin sängyssä ja valuin lattialle kontalleni, jotta se ois helpottanu. Piti kontata vessaankin, kun aattelin että tulee pissat housuun. Sit se pakaranpäällys-kipu vaan ylty ja alamahakin meni ihan kivikovaks eli siis siinä kivun keskellä koin ilmeisesti ekan harjoitussupparin ja sit kun se suppari laukes niin Keijo rupes vetelemään volttia ja sehän nyt ei sitä kipua auttanu yhtään. Konttasin pitkin makkaria varmaan vartin ja vaikersin ja hieroin sitä kipukohtaa. Sit alko onneks helpottamaan! Mutta olis saanu hyvää kotivideo-matskua kun meikä konttailee hampaat irvessä Okei, eilen ei naurattanu.
Sängyssä en kärsiny sitten yötä nukkua, vaan nukuttiin vieraspatjoilla makkarin lattialla miehen kanssa yhdessä. Ainoa hyvä asento oli toisella kyljellä peitto jalkovälissä. Tänään ei onneks ole kipua tuntunut, mutta pelko jäi, että tullee vaivaamaan vielä uudestaan...

Keijo tässä yks ilta hauskuutti meitä potkimalla alamahaa niin lujaa, että nähtiin ekan kerran liikkeet ulospäinkin. Siinä ensin miehen kanssa mahaa tuijoteltiin ja sitten toisiamme ja oltiin ihan onnesta soikeita. Konkretisoituu asukki päivä päivältä enemmän.

Jahas, kello on jo puoli yheksän, että suihkuun kaiketi suunnattava, niin saa tukkansa kuivaksi ennen nukkumaanmenoa.

Anteeksi taas tämä oman navan kaivelu, mutta kun tosiaan ei ketään kaveria kiinnosta, niin tänne sitä eloa on sitten vatvottava

Ihanata viikonloppua ja aurinkoa!

Sandells & Keijo 23+0 (POKS!)

 

Mies lohdutti ja vei mut vähän ajatustentuuletuksen kaupoille, osti tosin varaosia autoon, mutta sainpahan muuta ajateltavaa.

Itsekseni hykertelen täällä. Mekin ollaan ehkä menossa lauantaina shoppaileen Vaasaan varaosia mun autoon, kun se pitää korjata ennen katsastusta... Tai munhan pitäis mennä töihin, mutta saan systeemit ehkä järkättyä niin, ettei tarvi. Harvoin mennään mihkään kauemmaks, niin en kyllä halua jäädä pois reissusta nyt kun vielä voidaan kahdestaan ja hyvissä voimin mennä. Niin ja siis jos samalla reissulla tsiikattais vähän muutenki kaupunkia, ei mua ne osat niin paljon kiinnosta...

Sandells81 kannattaa ihan oikeasti yöllä laittaa ihan tyyny polvien väliin kun nukkuu kyljellään. Auttaa alaselän kipuihin, kun se pitää vähän niitä niveliä auki (vissiin). Mulla on ihan tuommonen neliön muotonen sisustustyyny, mikä tuntu hyvältä.

Nyt musta on ruvennu tuntuun lihavalta ja mahaaki tuntuu kiristävän. Pesin yhet löysät housut toissapäivänä ja nyt ku pistin jalkaan, niin on ku oisin kuudessakympissä pessy! Kävin sit puntarilla ja viikossa ois tullu 3 kg lisää painoa! Tosin osa johtuu varmaan, kun haettiin sitte mäkkäristä plus-ateriat (sai lasin kaupan päälle...), en kyllä syöny ehkä ku puolet ranskiksista.
Koiranki kanssa iltalenkki tuntu ihan lyllerrykseltä : /

Vyörynpä tästä sänkyyn, jos aamulla ois yhtään kevyempi olo

 

Tirppana meillä ainakin pitää äitiysloma anoa 2kk ennen ä-lomalle jäämistä, jos meinaa palkkaa saada ekat 72 päivää. Kelaan riittää ilmoitus 2kk ennen laskettua aikaa. Kaikki päivät saa kätevästi laskettua netin laskurilla, ei niitä papereita edes tarvitse ja siis eihän niistä hakemuksista mitään selviä. Ainut tärkeä paperi on raskaustodistus. Eiks senkin vois terkka tehdä sähköisesti, niin ei tarttis papereita pyöritellä =)

Eilen mua kohtasi kauhea mahakipu oikealla alavatsalla. Kesti jonkun puolisen tuntia, kivusta kyyneleet valu silmistä. Olin just fillaroimassa töistä kotiin. Meinasin jo pelästyä, kun pikkunen ilmotteli itsestään vasta myöhään illalla. Nyt aamulla olikin taas kunnon potkut aamutervehdyksinä. Huh!

Tietysti on kauhea nälkä ja murina vatsassa, sen verran orjallinen maha ruoka-ajoille. Sokerirasitus tänään.

Hevosenkenkä 25+3

 

Apuva!
Nyt en enää tiedä mikä iski, heräsin viime yönä kamalan kipeään supistukseen, yritin päästä vessaan mutta tunnosti että konttaamaan pitää ruveta että perille pääseen. Supistus kesti kauan ja toistui varmaan kymmenisen kertaa ennen kuin alkoi helpottamaa. Ja pissi ei kulkenut ennen kuin aamulla,oli sellainen rakko täys olo mutta mitään ei tullut ja heti alkoi taas supistamaan. Mulla ei oo ikinä ennen ollut tällaista eikä minua ole kipeästi supistellut ennen kuin synnärille mennessä. Nyt en oikein tiedä mitä tekisi kun täällä on kesä sulun takia tk- kiinni ja viereiselle paikkakunnalle menen lääkäri neuvolaan vasta 6.8. Onko kenelläkään kokemusta moisesta?

-marizella 24+5

 

Huomenia,

Eilen olin kaupoilla ja käteen tarttui sieltä sitten sellanen tosi suloinen pikkuinen sinikuviollinen vauvan body. Aivan innoissaan sitten kotona isännälle esittelemään, et kato mitä mä ostin. Toinen ei vissiin ollu ihan samalla aaltopituudella :hug: Siis ensimmäinen ostos tehty tämän raskauden suhteen

Keskiviikkona sitten oli se lääkärineuvola ja laitti lähetteen suoraan äippäpolille et sai suoraan neuvolasta mennä sinne. Siellä lääkäri sitten otti jotain kokeita ja ultras kohdunkaulan ja vauvan. Kaikki oli onneksi hyvällä mallilla kohdunkaulakin vielä riittävän pitkä. Sanoi että tässä vaiheessa raja on kolme senttiä ja yli onneksi oli. Sairaslomaa määräsi ens viikon vielä ja meinas et pitää olla hissukseen ja kattoo ettei supistuksia tuu, et jos levos vielä tulee niin sitten takas ja jos kaikki on ok niin voi palata töihin saikun jälkeen.

Jalan kramppailu just pääsin sanomasta ettei onneksi ole täs raskaudessa vielä ollu, niin eiköhän viime yönä sitten saanut taas kokea sen ihanuuden. Toivottavasti ei ala joka yö oleen.

Vatsanympärystä en ole mittaillu, pitäis kyllä..tai siis otin mittanauhan ja mittasin 92 cm aika hyvin. Sen kyllä huomasi kun yritti ittelle ettiä juhlamekkoa häihin, mikään ei istunut oikein hyvin, et melkein näytti lihavalta ku raskaana olevalta. No eilen onneksi löytyi ja häät on huomenna

Niin joo tuli mieleen tuosta pissanäytteestä, kun mulla oli se nyt puhdas ja viime kerralla oli pikkasen sitä sokeria, mut silti mennään sinne sokerirasitukseen. Kai se on sitten toi ikä tai jotain ku laittavat kuitenki. Muistan et jossakin raskaudessa oli kanssa et näytti heikon plussan, mut olin kans pikkasen herkutellu ennen neuvolaa, se kontrolloitiin ja ei ollu enään. vauva oli 3,5 kilonen. Toi on muuten hassua et meillä on kaikki syntyneet suht laskettuun aikaan, koko ajan on syntymäpaino pienentynyt ja aina kakstuntia lyhyempi synnytys. No nyt edellisestä on viitisen vuotta, niin ei kyllä tiedä onko niinku ensimmäistä taas synnyttäis.
Jahs nyt pitäis lähtee kaupungille katteleen tytöille hiuksiin jotain kivaa. palaillaan

hannama&pikkuinen 23+6 (huomenna poksuu)