Itsetuhoisia ajatuksia

Heippahei. Tekis mieli tappaa itteni. Tuskin sitä tänä yönä teen, mutta johonkin tätä paskaa on oksennettava. Te, rakkaat plussalaiset joudutte nyt ottaa sitä vastaan kun ei ole ketään muutakaan just nyt. Jos olis ees mies niin voisin mennä ja kuolla nyt mutta kuka noita lapsia sitten hoitaisi. Tähän väliin: Ennakoin seuraavia viestejä ja sanon jo tässä, että kyllä mä silti olen ihan helvetin hyvä äiti. Tämmösii tiloja tulee joskus silloin tällöin myöhään illalla. Oon päättäny elää asian kanssa. Tottakai lapsilla olis kivempi jos olis terve mutsi mutta en mä niin huonossa jamassa ole että joku lastari olisi parempi ku oma koti.

Jatketaan: Sitä on helppo sanoa, että ihmisen pitäis hyväksyä itsensä sellasena ku on jos ne huonot puolet on rataa "olen laiska siivoamaan" tai "oon läski" tai "en ikinä löydä miestä". Sit on asioita joita ei ikinä voi itsessään hyväksyä. tai en mä ainakaan näe miten voisi tai miksi edes pitäisi. Mitä sit tehdään? Kun on hyvä syy vihata itseään? Osa musta haluu uskoa että on mahdollisuus parantumiseen mutta osa on jo luovuttanu ja toivon vaan että seuraava sukupolvi pääsee helpommal.

 

joo, mun tekis myös mieli tappaa itseni.

 

laaralle halit täältä. aaaahhhh, tekis niin mieli viillellä tai edes jotain. Jos olis jotain hyvää lohtusyömistä niin se jo auttais mutta ei täällä oikein mitään sopivaa ole.

 

Mitäpä jos hakisit itsellesi apua?

 

Soitappa aika itelles. Hanki apua. Ei kenekään oo tarvis elää tollasten tunteiden kanssa. Kun apuakin on tarjolla.

 

Mun tekis mieli halata sua, kun musta tuntuu niin samalta. Muttei oo ketään kelle puhua siitä. Useinkin tulee tuo fiiis, etten haluaisi enää elää, mutta lasten takia jaksettava, ja rakkaiden kissojeni. Mulla ei oo ketään joka tukisi saati auttaisi. Onneksi lapset on jo kouluiässä. Mielialalääkityksen voimin meen päivästä toiseen.

 

Mitäpä jos hakisit itsellesi apua?

Oon käyny terapiassa aiemmin mutta en tainnu olla valmis siihen silloin. Nyt ei ole ollut rahaa sellaiseen. En tee mitään kivaa siistiä toimistotyötä liukuvalla työajalla ja yksinhuoltajana ei oikee oo varaa olla kokoajan poissa töistä. Sit kun se terapiakin maksaa. Summat voi jonkunmielestä näyttää tosi pieniltä mutta meidän taloudessa se on iso raha, se ehkä 80-100€ joka siihen kuukausittain menis. Lääkäriltä sais lääkkeitä mutta ne vain pahentavat oloa eivätkä kuitenkaan poista sitä pahaa mitä kannan sisälläni. On se kaunis ajatus että apua saa pyytämällä mutta johan se on nähty, ei sitä saa. Sekin joka tappoi sen jonkun teinitytön päästäkseen sairaalaan, saadakseen apua... Itse tappaisin mieluummin itseni mutta ymmärrän kyllä sen epätoivon kun ei se apu noin vain tule vaikka kuinka pyytäisi.

 

Oon käyny terapiassa aiemmin mutta en tainnu olla valmis siihen silloin. Nyt ei ole ollut rahaa sellaiseen. En tee mitään kivaa siistiä toimistotyötä liukuvalla työajalla ja yksinhuoltajana ei oikee oo varaa olla kokoajan poissa töistä. Sit kun se terapiakin maksaa. Summat voi jonkunmielestä näyttää tosi pieniltä mutta meidän taloudessa se on iso raha, se ehkä 80-100€ joka siihen kuukausittain menis. Lääkäriltä sais lääkkeitä mutta ne vain pahentavat oloa eivätkä kuitenkaan poista sitä pahaa mitä kannan sisälläni. On se kaunis ajatus että apua saa pyytämällä mutta johan se on nähty, ei sitä saa. Sekin joka tappoi sen jonkun teinitytön päästäkseen sairaalaan, saadakseen apua... Itse tappaisin mieluummin itseni mutta ymmärrän kyllä sen epätoivon kun ei se apu noin vain tule vaikka kuinka pyytäisi.

Koita edes hakea. Se rahallinen satsaus on loppupeleissä pieni siihen verrattuna että saisit itsellesi edes hiukan paremman olon. Halaus, mä melkein voin samaistua sun puheisiin.

 

Koita edes hakea. Se rahallinen satsaus on loppupeleissä pieni siihen verrattuna että saisit itsellesi edes hiukan paremman olon. Halaus, mä melkein voin samaistua sun puheisiin.

Yritetty on. tk-lääkäri määrää lääkkeet, ei pistä lähetettä psyk polille koska siellä ei ole aikoja/rrsursseja. Yksityisellä jokainen psykiatrikäytni maksaa 100€. Niitä käyntejä pitää tulla kuusi puolen vuoden aikana jotta on oikeutettu kelan kuntoutustukeen psykoterapiaan. kattelin hintoja taas tässä aikani kuluksi ja omavastuu on 8-27€ per kerta eli täällä pk-seudulla päin varmaan keskimäärin jotain 15-20 per kerta. Psykoterapiassa käyntejä tulee olla vähintään kaks viikossa, se tekis siis 160€ kuukaudessa plus vielä ne työtunnit jotka jää tekemättä (pakkohan sen on kuitenkin olla suht virka-aikaan, ku lapset on tarhassa). Ei mulla ole tollasia summia, ei kertakaikkiaan ole. Pakko tässä on ainakin siihe asti porskuttaa että lapset on kouluikäsii. sitten voin käydä terapeutilla työajan ulkopuolel. vaik ei oo kiva sit jättää lapsia keskenään pari kertaa viikossa mutta eiköhän ne pärjää.

 

"tekis mieli"
ei ole sama että tekee jotain. lääkäri osaa kyllä auttaa.

 

Yritetty on. tk-lääkäri määrää lääkkeet, ei pistä lähetettä psyk polille koska siellä ei ole aikoja/rrsursseja. Yksityisellä jokainen psykiatrikäytni maksaa 100€. Niitä käyntejä pitää tulla kuusi puolen vuoden aikana jotta on oikeutettu kelan kuntoutustukeen psykoterapiaan. kattelin hintoja taas tässä aikani kuluksi ja omavastuu on 8-27€ per kerta eli täällä pk-seudulla päin varmaan keskimäärin jotain 15-20 per kerta. Psykoterapiassa käyntejä tulee olla vähintään kaks viikossa, se tekis siis 160€ kuukaudessa plus vielä ne työtunnit jotka jää tekemättä (pakkohan sen on kuitenkin olla suht virka-aikaan, ku lapset on tarhassa). Ei mulla ole tollasia summia, ei kertakaikkiaan ole. Pakko tässä on ainakin siihe asti porskuttaa että lapset on kouluikäsii. sitten voin käydä terapeutilla työajan ulkopuolel. vaik ei oo kiva sit jättää lapsia keskenään pari kertaa viikossa mutta eiköhän ne pärjää.

Tiedän suurinpiirtin nuo hinta- ja kela-jutut. Mieinaan että mun itsenikin pitäisi aloittaa jokin psykoterapia että pääsisin elämässäni eteenpäin. (Pitkä tarina). Täällä meidän alueella on vain niin huono tilanne noista terapeuteista (yksityisistä) että voi joutua odottamaan vuosia. Onneksi mulla kumminkin on nytkin jonkinlainen hoitosuhde olemassa, hätävarana. Mutta...:ashamed:

 

En osaa nyt sanoa mitään, mutta: :hug:

 

neuvolapsykologi?

 

omg