Sinkkuus ja seksi!

Joo, mä oon kyl kai sit kans ronkeli ja veikkaan etten mäkään mee miesten Top Tenin kärkeen nykyisellä ylipainoisella muodollani.
Mutta en nyt silti ole ilman miestä jäänyt, jos ihan oikeesti oon yrittäny...
Ja netistähän noita löytäs kelle kelpais mikä ja kuka vaan.

Ja en mäkään haluu olla kyllä ilman enää kauaa. Vaikuttaa ainakin mun psyykkeeseen.
Haluan seksiä, haaveilen siitä aamuin ja illoin ja päivinkin.
Enkä tosiaan vois kuvitella olevani loppuelämääni ilman, herranen aika oon vasta 33v.
Ehkä sitä vaan sit ite nykyään pelkää niin paljon et siihen tulis tunteita mukaan peliin ja mitäs sitten?? En oo vieläkään selvinny ihan kuiville edellisestä suhteesta ja en halua sen takia mitään uutta suhdettakkaan...

 

[QUOTE="vieras";27462201]Lähibaarista. Älä ole ronkeli.[/QUOTE]

Jaa mites, kun en oo kertaakaan kelvannut

 

Jaa mites, kun en oo kertaakaan kelvannut

Miten susta on tullut äiti...

 

[QUOTE="vieras";27462417]Miten susta on tullut äiti...[/QUOTE]

No en oo vuosiin kelvannut.

 

Olin sinkkuna 5v. Alussa oli muutama yhdenillanjuttu, mutta totesin ettei ole mun juttu, ei olenkaan. Oli ihan karmea tunne herätä aamulla jonkun ukkelin sängystä, noloa ja epätodellista plus, ettei se seksi ollut mistään kotoisin, mitenkään nautittavaa sinnepäinkään.
Sitten mulle tuli omasta tuttavapiiristä mies, jonka kanssa oli ns fuck body suhde. Oltiin siis kavereita, mutta harrastimme myös seksiä keskenämme. Se sopi meille molemmille. Edelleen ollaan hyviä ystäviä, molemmat tahoillamme parisuhteessa, joten seksitouhut ei enää kuulu meidän ystävyyteen.
Käytiin silloin paljon ulkona kimpassa ja kun kumpikaan ei noist yhdenillan jutuista piitannu, niin asiat johti toiseen ja kerran sitten päädyttiin muutakin kun nukkumaan vierekkäin. Alusta asti oli ihan selvaa, ettemme halua toisiltamme muuta kun ystävyyttä ja sittemmin tuli läheisyys ja seksi. Se oli tyydyttävä ratkaisu meille molemmille.

 

Yhdenillan jutut ei kuunnosta, ja baareissa ei jaksa juosta sitä seuraa hakemassa. Omalla kohdalla tuo mennyt niin että tutustunyt yksinhuoltajaan joka asuu suhteellisen lähellä, lapsivapaaviikonloput osuu kohdilleen niin vietämme yhdessä aikaa. Ei mitään sitoutumista ja suuremmin tunteita ole mukana, kumpikin vain miellyttää toisiaan mutta kuitenkin se yksin asuminen lasten kanssa päällimmäisenä ajatuksena.

 

Mä harrastan rakastajia. Niistä jää lämpimämmät muistot kuin fuck buddyista tai yhden illan jutuista, joskus tosin niitäkin.

Tänä vuonna on ollut libido aika nollassa, tarkoittaen, etten ole mennyt sänkyyn yhdenkään UUDEN ihmisen kanssa. Kaksi toisistaan kaukana ollutta rakastajaa on riittänyt. Suhde heihin nyt vähän murroksessa, katsotaan mitä tulee tapahtumaan. Tunteet on lämpimät molempiin suuntiin. Toinen taitaa ''salata'' minulta tyttöystävää, (en ole kovin kiinnostunut ottamaan selvää) ja toinen haluaisi viedä vihdoin juttumme syvemmälle tasolle...

 

Mulle sillä tavalla helppoa, ettei osaa samalla tavalla kaivata sellaista, mitä koskaan ei ole ollutkaan.

 

Nusasen eksää silloin tällöin. Käsityöt ei ole sama asia kuin seksi miehen kanssa.

 

Nusasen eksää silloin tällöin. Käsityöt ei ole sama asia kuin seksi miehen kanssa.

Niin, mä en ihan oikeasti edes enään muista minkälaista on seksi miehen kanssa, kun siitä on vuosia aikaa.. : /

 

Kaikkeen tottuu paitsi jääpuikkoon perseessä. Kun on jonkun aikaa ilman niin himotkii vähenee.


Kuulostipa masentavalta : /

 

Kaikkeen tottuu paitsi jääpuikkoon perseessä. Kun on jonkun aikaa ilman niin himotkii vähenee.


Kuulostipa masentavalta : /

Kauankohan pitäis oikeasti olla ilman seksiä että sen unohtais mielestään kokonaan?

 

Itsellä tilanne niin päin, että tässä parisuhteessani saan vähemmän seksiä kuin sinkkuna ollessa.

Ja psyykkeeseen vaikuttaa kyllä. Koko ajan hermo kireällä yms alemmuuden tunnetta, kun en kelpaa miehelle.

 

Kauankohan pitäis oikeasti olla ilman seksiä että sen unohtais mielestään kokonaan?

Riippunee tyypistä. Eikä kait sen olemassa oloa voi kokonaan unohtaa.

Joskus käyny niin, että mietin pitäiskö omaa kivaa, mutta päätänkin ruveta mieluummin nukkumaan. Olen siis saanut itseltäni pakit: "ei nyt, mua nukuttaa"

 

Oksettavaa puhetta äiti ihmisiltä. :x Lapsia käy sääliksi. Minulla ei onneksi vagina mene lasteni edelle.

 

Jos ei ole onnistunut pitämään perhettään kasassa, on ihan ansaittuakin potea "tyhjän pesän" syndroomaa.

Äitiys on uhrautumista, lapsi on prioriteetti numero yksi ja likaiset perversiot tulee viimeisenä.

 

Oksettavaa puhetta äiti ihmisiltä. :x Lapsia käy sääliksi. Minulla ei onneksi vagina mene lasteni edelle.

En ole äiti ihminen, pelkkä ihminen vaan. Saan laittaa vaginani kenen edelle haluan. Tai päälle, tai alle.

 

Itsellä tilanne niin päin, että tässä parisuhteessani saan vähemmän seksiä kuin sinkkuna ollessa.

Ja psyykkeeseen vaikuttaa kyllä. Koko ajan hermo kireällä yms alemmuuden tunnetta, kun en kelpaa miehelle.

Tiedät tunteen kun toinen osapuoli ei ole seksistä kiinnostunut ollenkaan ja ei koe sitä mitenkään tärkeäksi elämässään. Kyllähän sitä hammastapuren jaksoi 13-vuotta, nyt sinkkuna tilanne muuttunut.

 

Mä olen aika outo tapaus. Ei mun sinkkuaikoina tehnyt seksiä niin kovasti mieli, että olisin jonkun merkityksettömän tyypin kanssa sänkyyn mennyt. Ei, mä käytin omia käsiä. Se, että mä haluan kovasti jotakuta ja haluan ylipäätään seksiä, vaatii sen, että olen rakastunut kyseiseen ihmiseen. Silloin voin harrastaa seksiä vaikka viisi kertaa joka päivä. Vielä nyt 15 vuoden yhdessäolon jälkeenkin.

 

Noh, arvatkaapas nyt sitten, kuinka monta järisyttävää, törkeää, irstasta ja muutenkin perverssiä yksityisviestiä olen poissaollessani saanut?

tasan nolla.

 

Kyllähän tuo välillä ottaa paljonkin pattiin olla ilman, nykyään jo vähemmän kun on tullut sinkkuiltua niin monta vuotta. Välillä harrastanut yhden illan juttuja, mulla on ollu niissä kai hyvä tuuri kun ne ei kuitenkaan ole olleet mitään huonoja.
Viimeisestä yhden illan jutusta tulee tässä kuussa 2 vuotta ja kun en mitään panosuhteitakaan harrasta niin aika kuivaa on.
Ja vaikka nuo minun yhden illan jutut onkin olleet ihan kivoja ja niistä nauttinut niin mulla ainakin niissä ärsyttää se että kun yhden yön aikana pääsee pitkästä aikaa kunnon seksin makuun niin sitten se olo onkin taas yhtä kärvistelyä ja kitumista seuraavat pari viikkoa tai kuukauden kun seksi on taas niin tuoreessa muistissa.
Että kun sen makuun pääsee niin on vaikea olla taas ilman.

 

Kauankohan pitäis oikeasti olla ilman seksiä että sen unohtais mielestään kokonaan?

No mäkään en unohda vaikka en ole sitä harrastanut. Eli mahdotonta unohtaa.

 

Yhdenillan jutut ei kuunnosta, ja baareissa ei jaksa juosta sitä seuraa hakemassa. Omalla kohdalla tuo mennyt niin että tutustunyt yksinhuoltajaan joka asuu suhteellisen lähellä, lapsivapaaviikonloput osuu kohdilleen niin vietämme yhdessä aikaa. Ei mitään sitoutumista ja suuremmin tunteita ole mukana, kumpikin vain miellyttää toisiaan mutta kuitenkin se yksin asuminen lasten kanssa päällimmäisenä ajatuksena.

Toivottavasti te löydätte Ne Oikeat itsellenne.

 

Jotenkinhan sitä ihmisten on elettävä silloinkin, kun mitään aivoja nyrjäyttävää ei ole löytynyt. Eihän kaikki edes löydä koskaan (todistettavissa esim. sillä, että tuskin kaikki vanhatpiaat on suunnitelleet uravalintaansa jo nuorena.)

Suhde huippumalliin ei kestänyt - Leonardo DiCaprio on jälleen sinkku | Viihde | Iltalehti.fi

 

Joskus käyny niin, että mietin pitäiskö omaa kivaa, mutta päätänkin ruveta mieluummin nukkumaan. Olen siis saanut itseltäni pakit: "ei nyt, mua nukuttaa" [/QUOTE]