Miten motivoitua työhön, joka ei kiinnosta?

[alanvaihtaja]

Olen ollut samalla alalla jo 15 vuotta, eri tehtävissä eli en ole samaa työtä tehnyt koko aikaa ja työ on aina ollut hyvinkin vaihtelevaa ja itsenäistä. Jo parin vuoden ajan mua ei ole kiinnostanut pätkääkään, olen vain tehnyt väkisin työni. Yllättävää kyllä, olen tänäkin aikana saanut hyvää palautetta työstäni! Olen hakenut opiskelemaan ihan toista alaa, ja mut on hyväksytty, kyse on aikuisopiskelusta eli työn ohella pitäisi opiskella vähintään pari vuotta... Ja tuon toisen alan työllisyys ei ole lähellekään sitä luokkaa mitä nykyisen alan, ja palkkakin on reilusti huonompi etenkin aloittelijalla. Mulla on täydet lomat ja kokemuslisät joten ero tulee olemaan melkoinen. Hyvin mahdollista että mun pitää tällä nykyisellä alalla jatkaa vielä montakin vuotta. MUTTA KUN EI KIINNOSTA!!! Ei siis niin pätkääkään, en meinaa saada mitään aikaiseksi vaikka nyt on hiljaista töissä. Surffailen netissä ja touhuilen joskus puolet päivästä ihan jotain muita kuin työjuttuja. Mistä ihmeestä mä kaivan sen motivaation jatkaa vielä tässä hommassa?? Tuolle toiselle alalle olen kysellyt oppisopimuspaikkoja mutta ei ole onnistunut.

 

["vieras"]

Noh, itseäni ainakin motivoi hyvin ajatus että töissä on käytävä tai et saa rahaa ja lapsiasi elätettyä.

 

[alanvaihtaja]

No sen takia mä tänne aamuisin raahaudun kun on pakko. Mutta on rankkaa olla töissä joka ei kiinnosta yhtään, jota tekee vain koska on pakko. Mulle on aina ollut tärkeää, että teen työtä jota haluan tehdä.

 

["vieras"]

No sen takia mä tänne aamuisin raahaudun kun on pakko. Mutta on rankkaa olla töissä joka ei kiinnosta yhtään, jota tekee vain koska on pakko. Mulle on aina ollut tärkeää, että teen työtä jota haluan tehdä.

Itse ajattelen myös että aikuisena vaan on tehtävä mälsiä juttuja halusi tai ei.
Eli väittäisin että työmotivaatiosi on pitkälti kiinni omasta astenteestasi, joka taitaa olla nyt kyllä aika pielessä. Nyt asenne kuntoon ja kaikki näyttää jo paremmalle.

 

[alanvaihtaja]

Joo joo totta kai se on mun asenteesta kiinni. Mutta kun mä jopa vaihdoin työpaikkaa koska edellinen homma ei työnä kiinnostanut ja luulin sen olevan siitä kiinni. Sain aivan unelmapaikan, just sellaisen homman mistä aikaisemmin olen nauttinut kaikista eniten. Eikä siltikään löydy sitä motivaatiota. Kyllä mä työni hoidan mutta edessä on pitkät vuodet ellen löydä sitä motivaatiota takaisin... Tai ehkä se motivaatio tulee uuden alan opiskelusta? Se on helppo sanoa "asenne kuntoon" mutta miten??

 

["vieras"]

Joo joo totta kai se on mun asenteesta kiinni. Mutta kun mä jopa vaihdoin työpaikkaa koska edellinen homma ei työnä kiinnostanut ja luulin sen olevan siitä kiinni. Sain aivan unelmapaikan, just sellaisen homman mistä aikaisemmin olen nauttinut kaikista eniten. Eikä siltikään löydy sitä motivaatiota. Kyllä mä työni hoidan mutta edessä on pitkät vuodet ellen löydä sitä motivaatiota takaisin... Tai ehkä se motivaatio tulee uuden alan opiskelusta? Se on helppo sanoa "asenne kuntoon" mutta miten??

Tahdo voimaa, lujaa sellaista!
Nää sun ongelmat eivät nyt taida olla kuitenkaan kiinni siitä työpaikasta? Tai se tulee ainakin mieleen kun kerroit vaihtaneesi unelma paikkaasi ja silti se työmotivaatio jossain huitelee.
Oletko väsynyt? Kenties masentunut? Alla päin? Onko sulla stressiä? Koska olet viimeksi lomaillut? Vai ehtiikö sulle edes kertyä lomia kun työpaikkaa usein vaihtelet?

 

[alanvaihtaja]

Ei, ei nämä johdu työpaikasta, oikeassa olet. Välillä olen väsynyt (mulla on joskus myös univaikeuksia mutta tarvittaessa lääkitys auttaa), mulla oli kevättalvella lomaa kun lähdin edellisestä työpaikasta, mutta ei se tunnu samanlaiselta kuin kesäloma (edes tänä kesänä), ja vielä piti muuttaa sen loman aikana. Viime kesänä mulla oli täydet lomat, joten ei siitä nyt niin kauaa ole. Ensi kesään tulee kyllä olemaan pitkä aika mutta otan jotain palkattomia päiviä välillä, eikä sen vielä pitäisi motivaatioon vaikuttaa. En mä nyt NIIN usein työpaikkaa vaihda, olen ollut monta vuottakin samassa paikassa. Monet työtehtävät ovat olleet alunperinkin määräaikaisia, ainoastaan yhdestä paikasta olen lähtenyt reilusti ennen sopimuksen päättymistä mutta siihen taas oli eri syyt kuin työ itsessään. Masentunut tuskin olen koska innostun kyllä työn ulkopuolisista asioista! Stressiä ei ole sen enempää kuin yleensäkään, nykyinen työ on paljon stressittömämpää kuin moni edellinen työ.

 

[dgdgsa]

jaa..aa voisitko sä alkaa miettimään miten kehittäisit sitä työtäsi? siis tarkoitan että et vaan tekis asioita samalla vanhalla rutiinilla, vaan miettisit miten tätä juttua vois kehittää, jos sieltä sitte löytys sitä mielenkiintoista

 

["vieras"]

Työuupumusta, käy työterveydessä puhumassa niin saat keskustelutukea.

 

[alanvaihtaja]

No mä olen just nyt kehittämisprojektissa töissä jossa koko työ on uuden kehittämistä. Ja sellaisesta työstä olen aikaisemmin nauttinut ja aina olen työskennellyt työtä kehittäen, ollut kehittämisryhmissä ja vetänytkin niitä. Nyt ei vain tämäkään enää kiinnosta...

 

[alanvaihtaja]

[QUOTE="vieras";26722840]Työuupumusta, käy työterveydessä puhumassa niin saat keskustelutukea.[/QUOTE]

Mulla on kerran ollut työuupumus, ja se vaikutti kyllä vapaa-aikaankin. Nyt taas mä olen ihan energinen vapaa-ajalla. Toki voisi tästä silti käydä työterveydessä puhumassa jos sitä kautta löytyisi vielä jotain kiinnostusta.

 

[löl]

Sun pitää vaan kaivaa motivaatiota siihen työhön jostain.

Pieni loma voisi olla paikallaan. Ota hoitovapaata, lomaa, palkatonta, vuorotteluvapaata tai jotain.

Yritä keksiä asioita jolla on merkitystä. Kun yrittää tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, se yleensä motivoi ja saa tuntumaan siltä että työllä on jotain merkitystä.

 

[alanvaihtaja]

Mulla on viikko palkatonta, mutta enempää ei ole varaa ottaa. Hoitovapaa ja vuorotteluvapaa ei edes olisi mahdollista. Pitkiä viikonloppuja, eli 1-2 päivää palkatonta aion kyllä ottaa silloin tällöin, muuten ei mitenkään jaksa ensi kesään kun vielä opiskellakin pitäisi ahkerasti. Mutta ei auta, se on vain kaivettava jostain!