Tulipa paha mieli, kun erehdyin lukemaan ninaTT:n blogia :(

Ei kai nyt mistään yksittäisestä asiasta voi sanoa, että se varmasti aiheuttaisi jotain traumoja ja vaurioita psyykkeeseen. :O

Miksi sitten ninaTT väittää niin?

 

[QUOTE="mmmm";26331808]Miksi sitten ninaTT väittää niin?[/QUOTE]

En ole nähnyt häneltä sellaista kirjoitusta, jossa väittäisi, että mikään _varmasti_ aiheuttaa lapselle traumoja. Sen sijaan moni asia VOI aiheuttaa haittaa/vaurioita.

 

No eihän väitä, tai siis väittää, tai siis eihän väitä, tai siis väittää, tai siis eihän väitä, tai siis....

 

Ei kai nyt mistään yksittäisestä asiasta voi sanoa, että se varmasti aiheuttaisi jotain traumoja ja vaurioita psyykkeeseen. :O Sanoo sen nyt järkikin, ettei sellaista voi tutkia kovinkaan kiistattomasti. Jos huudellaan vastuun perään niin missä on sitten niiden vastuu, jotka uskovat esim. rangaistusten käyttöön, maistamispakkoon tai siihen, ettei päiväkoti aiheuta mitään haittaa vauvalle? Miksei heidän tarvitse perustella mielipiteitään linkittämällä lähteitä? Onko todistamisvelvollisuus vain niillä, joiden mielipiteet ovat vastoin valtavirran käsityksiä?

Pinnasängyssä nukuttamisesta. Yksin nukkumisen on ainakin todettu nostavan vauvan stressihormonien tasoa. Muistaakseni se myös lisää mm. kätkytkuolemien riskiä. Yritän katsoa, jos löytäisin jotain, mitä linkittää noiden tueksi.

Niin kauan kuin kummallekaan väitteelle ei löydy kiistatonta tutkimustulosta - ei voi mitään johtopäätöksiäkään tehdä.

 

En ole nähnyt häneltä sellaista kirjoitusta, jossa väittäisi, että mikään _varmasti_ aiheuttaa lapselle traumoja. Sen sijaan moni asia VOI aiheuttaa haittaa/vaurioita.

No jos kerran pinniksessä nukuttaminen ei varmasti aiheuta lapselle traumoja niin miksi Nina sitten mouhoaa asiasta niin fanaattisesti???? Ihan kyynel silmässä?

 

En ole nähnyt häneltä sellaista kirjoitusta, jossa väittäisi, että mikään _varmasti_ aiheuttaa lapselle traumoja. Sen sijaan moni asia VOI aiheuttaa haittaa/vaurioita.

Vauvan raapottaminen kaikkiin kissanristiäisiin VOI aiheuttaa vaurioita. Nimesihän tässä joku lehdissä että kaupassa käyntikin VOI aihuettaa vauriota. Samoin vanhempien ääriliikeellisyys VOI aiheuttaa lapsissa vaurioita...Isättömyys VOI aiheutaa vauriota...

Jokainen valkailee sitten oman listansa - teemme me mitä tahansa aina VOI aiheutua vurioita psyykeelle.

 

En ole nähnyt häneltä sellaista kirjoitusta, jossa väittäisi, että mikään _varmasti_ aiheuttaa lapselle traumoja. Sen sijaan moni asia VOI aiheuttaa haittaa/vaurioita.

[QUOTE="mmmm";26331050]http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1441569-ninatt-poltitko-raskaana/sivu2.html

ninaTT: Jos sä laittaisit eläimen saman malliseen lootaan, niin häkiks sä sitä nimittäisit. Ei se muutu vaikka siellä olis pupun tilalla lapsi, häkki se silti on

Jotkut lapset kykenevät korjaamaan ne jäljet mitä jokapäiväinen hylkääminen vauvana psyykelle tekee, toiset eivät. Se jokaöinen kauhu kun pitää olla yksin pimeässä, äidistä ei tietoakaan... Tulee kyyneleet silmiin jos yrittää omalle kohdalleen kuvitella sellasta.[/QUOTE]

Eikö tossa ihan selvästi lue että jokaöinen hylkääminen (lue: nukuttaminen pinnasängyssä) tekee vaurioita psyykeeseen, tosin jotkut kykenevät korjaamaan ne jäljet?

 

No jos kerran pinniksessä nukuttaminen ei varmasti aiheuta lapselle traumoja niin miksi Nina sitten mouhoaa asiasta niin fanaattisesti???? Ihan kyynel silmässä?

Mua on lapsena tukistettu muutaman kerran. En tietääkseni saanut siitä traumoja. Silti se oli mielestäni väärin enkä hyväksy sellaista kasvatuskeinoa. Näin esimerkkinä. Moni asia aiheuttaa lapselle mielipahaa juuri _sillä hetkellä_ vaikkei siitä saisi elämää kestäviä traumoja ja haittoja. Sehän on ihan tutkittu juttu, että esim. vauvoilla ja pikkulapsilla nousee päiväkodissa stressihormonitasot korkealle ja kestää kauan päivähoitopäivän jälkeen, että ne tasoittuvat.

 

Mua on lapsena tukistettu muutaman kerran. En tietääkseni saanut siitä traumoja. Silti se oli mielestäni väärin enkä hyväksy sellaista kasvatuskeinoa. Näin esimerkkinä.

Toihan on ihan eri asia. Ruumiillinen kuritus on laissa kielletty, kun taas pinnasängyssä nukuttaminen ei.

 

[QUOTE="mmmm";26331910]Toihan on ihan eri asia. Ruumiillinen kuritus on laissa kielletty, kun taas pinnasängyssä nukuttaminen ei.[/QUOTE]

Ei kai lapselle aiheutuvia mahd. haittoja arvioida sen perusteella, mikä on laillista ja mikä ei? Monilla laillisillakin keinoilla voi aiheuttaa lapselle vaurioita.

 

Ei kai lapselle aiheutuvia mahd. haittoja arvioida sen perusteella, mikä on laillista ja mikä ei? Monilla laillisillakin keinoilla voi aiheuttaa lapselle vaurioita.

No, ei mutta ihan älytöntä alkaa vertailemaan asiaa, joka 99% mielestä on väärin ja laissakin kielletty kuin asiaa, jonka 99% hyväksyy ja on normi käytäntö.

Ihan sama jos vertaisit alkoholin juottamisen aiheuttamia vaurioita 3-vuotiaalle ja perunan syötön aiheuttamia vaurioita samalla lapselle. 99% ihmisistä tuomitsee alkoholin juottamisen lapselle ja myöntää sen aiheuttamat haitat, mutta ainoastaan fanaattisimmat karppaajat pitävät perunan syöttämistä yhtä haitallisena asiana lapselle. Vai oikeastiko olet sitä mieltä, että ruumiillinen kuritus ja pinnasängyssä nukuttaminen ovat "rikoksina" ns. samalla viivalla?

 

Mua on lapsena tukistettu muutaman kerran. En tietääkseni saanut siitä traumoja. Silti se oli mielestäni väärin enkä hyväksy sellaista kasvatuskeinoa. Näin esimerkkinä. Moni asia aiheuttaa lapselle mielipahaa juuri _sillä hetkellä_ vaikkei siitä saisi elämää kestäviä traumoja ja haittoja. Sehän on ihan tutkittu juttu, että esim. vauvoilla ja pikkulapsilla nousee päiväkodissa stressihormonitasot korkealle ja kestää kauan päivähoitopäivän jälkeen, että ne tasoittuvat.

Kyymys kuuluukin: Mitä haittaa stressihormoonin noususta on/ millainen taso on haitallinen (ymmärrän toki että on jossain kohaa jo haitallinen)? Kuka pystyy sen määrittämään? Ja toisaalta, miten ihminen luontaisesti sietää stressiä? Oletukseni kuitenkin otta että stressihormooni on ihan luonnollinen "osa" ihmisyyttä.

 

Mä listaan nyt hiukan nimiä, joiden ajatukset ja tutkimukset mielestäni tukevat monia kiintymysvanhemmuuden periaatteita:

Eevastiina Gjerstad
Thomas Gordon
J.D Marshall
Alfie Kohn
Pam Leo

He suhtautuvat hyvin kriittisesti mm. rankaisemiseen kasvatuskeinona. Eevastiina Gjerstad on suomalainen kasvatustieteen tohtori. Hän ei ole mikään kiintymysvanhemmuus-guru, mutta monet ajatukset muistuttavat mielestäni kiintymysvanhemmuuden teesejä.

 

Kuka käyttää valtaa perheessä? | Vanhemmuus | Perhe | olotila | yle.fi

Kuunnelkaas muuten tuo video, ihan mielenkiintoinen. Muoks, mahtaakohan sitä enää nähdä. En saa toimimaan.

 

Mikä tahansa VOI aiheuttaa trauman. Myös pitkä imetys tai perhepeti.

 

Mä listaan nyt hiukan nimiä, joiden ajatukset ja tutkimukset mielestäni tukevat monia kiintymysvanhemmuuden periaatteita:

Eevastiina Gjerstad
Thomas Gordon
J.D Marshall
Alfie Kohn
Pam Leo

He suhtautuvat hyvin kriittisesti mm. rankaisemiseen kasvatuskeinona. Eevastiina Gjerstad on suomalainen kasvatustieteen tohtori. Hän ei ole mikään kiintymysvanhemmuus-guru, mutta monet ajatukset muistuttavat mielestäni kiintymysvanhemmuuden teesejä.

Kipaseppas lukemaan ton Eevastiina Gjerstrandin väikkärin tiivistelmä. Nimenomaan puhuu myös rajoittavan ja avoimen vallankäytön tarpeellisuudesta välillä. Tulkita voi toki monin tavoin, mutta ei toi nyt kyllä yhtään vaikuta siltä, että lapsi sais itse täysin määrittää omien mielihalujensa mukaan sitä elämää (milloin menee nukkumaan, pinnasänky on rajoittava vankila, jne.)

Tiivistelmää pidemmälle en nyt kerkeä, mutta hienoa silti, että laitoit jotain tieteellistä linkkiä.

 

[QUOTE="vieras";26332770]Kipaseppas lukemaan ton Eevastiina Gjerstrandin väikkärin tiivistelmä. Nimenomaan puhuu myös rajoittavan ja avoimen vallankäytön tarpeellisuudesta välillä. Tulkita voi toki monin tavoin, mutta ei toi nyt kyllä yhtään vaikuta siltä, että lapsi sais itse täysin määrittää omien mielihalujensa mukaan sitä elämää (milloin menee nukkumaan, pinnasänky on rajoittava vankila, jne.)

Tiivistelmää pidemmälle en nyt kerkeä, mutta hienoa silti, että laitoit jotain tieteellistä linkkiä.[/QUOTE]

Siksi sanoinkin, että hän ei edusta kiintymysvanhemmuutta, mutta moni hänenkin kirjoituksensa tukee kiintymysvanhemmuuden teesejä. Minustakin on tilanteita, joissa ainoa vaihtoehto on turvautua avoimeen vallankäyttöön, mutta ei se ihannetilanne ole enkä kannata sitä jatkuvana ja suunniteltuna kasvatuskeinona.

"Kotikasvatuksessa käytetään monia vallan muotoja, joista manipulatiiviset ja
väkivaltaiset vallan muodot eivät näyttäydy oikeutettuina. Sen sijaan kotikasvatuksessa
joudutaan toisinaan turvautumaan avoimeen vallankäyttöön. Vallan
muotojen tarkastelussa tärkeänä kriteerinä näyttäytyi kasvatettavan identiteetin
kehittymisen ja arvojen sisäistymisen mahdollistuminen. Eettisesti kestävä vallankäyttö
kotikasvatuksessa perustuu dialogiseen kasvatussuhteeseen, painottaa
vanhempi-lapsisuhdetta, suuntautuu nykyhetkeä pidemmälle, pyrkii kasvatettavan
hyvään elämään ja kasvuun sekä toteutuu välittämisen ilmapiirin mukaisena
toimintana."

Hän suhtautuu kriittisesti mm. uhkailuun, lahjontaan, kiristykseen ja rangaistusten käyttöön ja lapsen manipuloimiseen. Korostaa vanhempi-lapsisuhdetta ja keinoja, joiden avulla lapsi _sisäistää_ asioita, eli haluaa toimia "oikein". Vanhemmalla on aina valtaa, sitä ei kiistä kukaan kiintymysvanhemmistakaan. Kyse on siitä, miten sitä valtaansa käyttää.

 

[QUOTE="...";26282015]NinaTT ei käy ihan kaikilla pytyillä...[/QUOTE]

Tai Ninalla ei oo kaikki TT:t kotona. Joo aika mauton läppä, mut en tosiaan pitäisi tätä Ninaa oraakkelina löastenkasvatusasioissa (tai missään muussakaan).

Kaikkea hyvää hänelle silti.

 

Mä itse kannatan monia kiintymysvanhemmuuden periaatteita, mutta en pidä mitään 100% totuutena enkä kutsuisi itseäni kiintymysvanhemmaksi, koska en usko, että allekirjoittaisin kaikkia siihenkään liittyviä ajatuksia. En halua leimautua mihinkään yksittäiseen ryhmään. Minusta avoin vallankäyttö on joskus sallittua, esim. turvavyön laittaisin lapsen ympärille, vaikka hän siitä kieltäytyisi. Jos lapsi kieltäytyisi lähtemästä esim. kaupasta, en koe, että lapsella on aidosti vapaus valita, lähteekö hän vanhempansa mukaan vai ei. Vanhempi on kuitenkin vastuussa lapsesta eikä voi jättää lasta yksin kauppaan. Normaalisti lapsikin sen ymmärtää eikä edes uskaltaisi jäädä kauppaan yksin, jos vanhempi lähtisi kävelemään kotiin päin. Jos taas vanhempi antaisi lapsen jäädä ja lähtisi yksin, olisi kyse heitteillejätöstä.

Kehuminen on toinen juttu. Minusta se ei ole hyväksyttävää manipulointikeinona ja sellainen ylikehuminen on myös turhaa. Jos kehuminen toimii kasvatuksessa rangaistuksen kääntöpuolena, palkintona, se on myös kyseenalaista. Sen sijaan aito ja sydämestä tuleva kehuminen on mielestäni ihan hieno asia. Minusta kehuminen ja positiivisen palautteen kuuleminen tekee toisinaan hyvää sekä lapselle että aikuiselle. En tiedä, mitä kiintymysvanhemmuudessa yleisesti kehumisesta ajatellaan, mutta ehdotonta kehumattomuutta en kannata.

 

Mulla on mies joka nukkuu yhteisessä vuoteessamme. Kokeiltiin nukuttaa vauvaa keskellä,mutta heräsin keskellä yötä ihan hikisenä,omituisesta asennosta ja kerran vauva oli ihan keskellä sänkyä poikittain jossain mun polvien kohdalla. Mies nukkuis kyllä kuin tukki,mutta mä en yksinkertaisesti voi nukkua kun vauva on vieressä. Stressaan ja hätkähtelen alituiseen,siksi vauva nukkuu omassa sängyssään meidän sängyn vieressä,niin että voin tunkea vaikka käteni pinnojen välistä jos tulee tarvis. Mutta eipä ole tullut.

Joo ja en tosiaan sano miehelle että kulta rakas,voisitko muuttaa sohvalle vuodeksi kun minä haluan makuuhuoneen itselleni että voin rakentaa vauvalle pesän. Ihan ok joo varmaan että 180cm sängyssä nukkuu pienikokoinen nainen ja vauva,mutta ei se ainakaan meillä soveltunut jos tuohon lisätään vielä 190cm ja 100kg mies.

 

enkä kutsuisi itseäni kiintymysvanhemmaksi,

miten voisitkaan, kun et tietääkseni ole kenenkään vanhempi?

 

Pinnasänky on vankila? Mä luulin että ne pinnat suojaa vauvaa putoamiselta. Mutta kai sitä voi halutessaan nukuttaa pyörivän vauvan vaikka pöydälläkin. Ettei tuu vankilafiilistä.

 

. Normaalisti lapsikin sen ymmärtää eikä edes uskaltaisi jäädä kauppaan yksin, jos vanhempi lähtisi kävelemään kotiin päin.

Hylkäämisellä uhkailu on muuten yleisesti tuomittua.. eli ei saa sanoa että äti lähtee nyt, jää yksin kaupaan tai lähteä vaan kävelemään poispäin, kun lapsi ei tajua että äiti ei koskaan hylkäisi. Tämä on sulle siis ihan ok, mutta nukkuvan lapsen pitäminen pinnasängyssä ei? (ja miten se muuten eroaa onko nukkuva lapsi pinnasängyssä yksin vai perhepedissä yksin, jos äiti palstailee toisessa huoneessa?).

 

[QUOTE="mmmm";26333022]miten voisitkaan, kun et tietääkseni ole kenenkään vanhempi?[/QUOTE]

En kutsuISI. Jos siis olisin vanhempi, en kutsuisi itseäni kiintymysvanhemmaksi. Enkä tule kutsumaan, jos/kun joskus saan lapsia.

 

[QUOTE="mmmm";26333044]Hylkäämisellä uhkailu on muuten yleisesti tuomittua.. eli ei saa sanoa että äti lähtee nyt, jää yksin kaupaan tai lähteä vaan kävelemään poispäin, kun lapsi ei tajua että äiti ei koskaan hylkäisi. Tämä on sulle siis ihan ok, mutta nukkuvan lapsen pitäminen pinnasängyssä ei? (ja miten se muuten eroaa onko nukkuva lapsi pinnasängyssä yksin vai perhepedissä yksin, jos äiti palstailee toisessa huoneessa?).[/QUOTE]

Tietääkseni juuri sanoin, etten koe lapsella olevan todellista vaihtoehtoa siinä, jääkö hän kauppaan vai lähteekö äidin mukaan. En siis eleelläkään osoittaisi lähteväni ilman lasta.