Tutkimus: Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kaikkein terveimpiä

Eli amistason hammashoitaja ei pysty huolehtimaan lapsensa hampaista yhtä hyvin kuin diploomi-insinööri?

Mitä kosmista säteilyä nyt on ilmassa? Jo toinen luottopalstalainen pettää :O?

Miten voi olla, ettet sinäkään ymmärrä, mitä KESKIMÄÄRIN tarkoittaa? Se on eri asia kuin "kaikki" tai "ei kukaan"

 

Eli amistason hammashoitaja ei pysty huolehtimaan lapsensa hampaista yhtä hyvin kuin diploomi-insinööri?

Ja jälleen yksittäistapaus, tähän jo ekassa viestissäni viittasin.
Kyse oli yleistävästä tutkimuksesta, ei yhdestä poimitusta yksittäistapauksesta.

Mutta vastauksena: kyllä, hammashoitaja ymmärtää varmasti hyvin, lähes parhaiten, juuri hampaiden terveyden. Jos siis tässä olisi tutkittu esim. hammashoitajien ja humanistien lasten hampaiden terveyttä.

 

Taas tullaan keskimääräisyyksiin. Uskon, että mitä korkeampi koulutus, sitä tiedostavampia vanhemmat KESKIMÄÄRIN ovat myös terveyteen ja hyvinvointoon liittyvissä asioissa. Eivät kaikki akateemiset, ei tietenkään, mutta keskimäärin useampi akateeminen on kuin matalasti koulutetut.

Ikävä kyllä en usko tuohon. 10 vuotta sitten olisin vielä uskonut, mutta en enää. Nykyisin tuntuu hyvin monet - erityisesti vähävaraiset - kiinnittävän paljonkin huomiota terveellisiin elämäntapoihin. Erityisesti terveelliseen ruokaan.

 

Nimenomaan tuo on yleistystä. Vuonna kuokka ja kirves tieto oli vain korkeasti koulutettujen saatavilla, mutta nykyisin se on kaikkien saatavilla. Tänä päivänä kyse on vain omasta mielenkiinnosta jotain asiaa kohtaan.

Myös koulutus on kaikkien saatavilla. Jos mielenkiintoa ei ole koulutuksen hankkimiseen, onko sitä terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen?

 

Jaa miksi ihmiset älähtävät? Siksi, koska ap itse aloittaa ketjun typerästi, sanoen, että tämä on yksi syy lisää hankkia korkea koulutus. Se ei mene niin päin, että hankkimalla koulutus voi taata lapsen terveyden. Ihmetyttää, että koulutettu ihminen kääntää asian tällä tavalla. Itse tutkimuksesta tuskin kukaan pillastuisi.

 

Ikävä kyllä en usko tuohon. 10 vuotta sitten olisin vielä uskonut, mutta en enää. Nykyisin tuntuu hyvin monet - erityisesti vähävaraiset - kiinnittävän paljonkin huomiota terveellisiin elämäntapoihin. Erityisesti terveelliseen ruokaan.

Toisaalta nykyisin yhä useampi vähävarainen on korkeasti koulutettu työtön?

 

Mitä kosmista säteilyä nyt on ilmassa? Jo toinen luottopalstalainen pettää :O?

Miten voi olla, ettet sinäkään ymmärrä, mitä KESKIMÄÄRIN tarkoittaa? Se on eri asia kuin "kaikki" tai "ei kukaan"

Ehkä ensimmäinen lausahduksesi "Taas yksi syy hankkia kunnon koulutus" oli syynä. Korrelaatio on totta, mutta syy-seuraus suhde ei ehkä ole johtopäätöksesi mukainen.

 

Olen viimeiset 3 kuukautta juossut lastenklinikalla poikani takia, syntyi rv 27+0. Siellä kyllä huomaa, että korkeasti koulutetut ja matalamman koulutustason ihmiset ovat yhtä lailla edustettuina. Myös maahanmuuttajat. Lapsen vakavat sairaudet eivät katso vanhempien koulutustasoa.

Luitko ollenkaan tuota artikkelia mistä Riepu oli tehnyt aloituksen? Siinä kyllä kerrottiin että esim. astma ja allergia ovat yhtä yleisiä vanhempien koulutustasosta riippumatta. Tutkimus ei missään väitä että kaikkien sairauksien osalta vanhempien koulutustasolla olisi merkitystä mutta osaan sairauksista on - niihin joihin hyvä elintaso, terveet elintavat ja liikunta vaikuttavat. Hyvätuloisilla on enemmän resursseja käytössään ja he kokevat nämä asiat tärkeämpinä kuin pienituloiset.

Mutta esim. infektiotauteihin vaikuttaa potilaan yleiskunto ja ravitsemus, hyvä käsihygienia. Samoin lasten hampaiden harjauksen osalta kyse on siitä että vanhemmat näkevät vaivaa. Kariesbakteeri tarttuu yleensä aikuisesta lapseen jne.

Ihan varmasti lapsistaan hyvin huolehtivia on myös pienituloisissa, ja huonosti hoitavia hyvätuloisissa.

 

Ja jälleen yksittäistapaus, tähän jo ekassa viestissäni viittasin.
Kyse oli yleistävästä tutkimuksesta, ei yhdestä poimitusta yksittäistapauksesta.

Mutta vastauksena: kyllä, hammashoitaja ymmärtää varmasti hyvin, lähes parhaiten, juuri hampaiden terveyden. Jos siis tässä olisi tutkittu esim. hammashoitajien ja humanistien lasten hampaiden terveyttä.

Ja mä olen edelleen sitä mieltä, että kiinnostus asioihin on tärkeämpää kuin korkea koulutus. Sitäpaitsi...olen huomannut, että mitä korkeampi koulutus, sitä luottavaisempia ihmiset ovat tutkimusten suhteen ja sitä vähemmän kyseenalaistavat asioita kuten esimerkiksi lisäaineiden yhteisvaikutuksia. Luotetaan vaan siihen, että jos lisäainetta X voi syödä niin ja niin monta milligrammaa päivässä, niin sitähän silloin voi syödä, vaikka samaan aikaan vetäisi myös lisäaineita Y,Z, R ja C.

 

[QUOTE="voi elämä";26133250]Et tainnut myöskään lukea muiden kirjoittamia viestejä?[/QUOTE]

Vain osan.

 

Nimenomaan tuo on yleistystä. Vuonna kuokka ja kirves tieto oli vain korkeasti koulutettujen saatavilla, mutta nykyisin se on kaikkien saatavilla. Tänä päivänä kyse on vain omasta mielenkiinnosta jotain asiaa kohtaan.

Sanoisin että kyse on myös siitä miten osaa tulkita tutkimuksia ja keneen sanaan luottaa. Väitän että korkeasti koulutetut ovat kriittisempiä lähteiden suhteen, otetaan herkemmin selvää faktoista. Tämä tulee pitkälti koulutuksen kautta, lähdekritiikkiä kun korostetaan yliopistotasolla aivan eri tavalla kuin esim. ammattikoulussa. Silloin nämä "syö tätä pilleriä niin laihdut" -tyyppiset jutut eivät mene ihan niin helposti läpi.

 

Myös koulutus on kaikkien saatavilla. Jos mielenkiintoa ei ole koulutuksen hankkimiseen, onko sitä terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen?

Monesti on. Monesti matalasti koulutetuille perhe ja lapset menee kaiken muun edelle. Lasten hyvinvointi menee koulutuksen ja työn edelle. Minusta on vähän outoa enää tänä päivänä kuvitella, että ilman ylempää korkeakoulututkintoa ei olisi halukas ottamaan selvää asioista.

 

Niin no, tuollaisista tutkimuksista nyt ei saa irti kuin tilastollisia korrelaatioita. Yliopistolla pitkään olleena voi ehkä todeta että esimerkiksi Helsingin yliopistossa erittäin suurella osalla on keskituloiset tai hyvätuloiset vanhemmat ja ovat akateemisista perheistä useammin kuin muissa yliopistossa olevat (paitsi muistaakseni tietyt tekniset ja kaupalliset korkeakoulut..). Varakkuus korreloi terveyteen koska on mahdollisuus hakea apua ajoissa muualta ellei julkiselta puolelta saa ja aikaa sekä varaa tehdä terveellisempiä valintoja ravinnon, liikunnan, vapaa-ajan ja työn suhteen. Myöskin stressi toimeentulosta tai tulevaisuudesta on vähäisempi.

Eli kun tutkitaan asiaa, jossa moni tekijä vaikuttaa, ei syy-seuraussuhde ole mitenkään yksiselitteinen. Jos lähtee työläistaustaisena ja ilman vanhempien tukea korkeakouluttautumaan ja ottaa esim. paljon opintolainaa, ei siitä välttämättä seuraa pelkkää parhautta lapsillekaan vaikka sitten todennäköisesti osaisikin vaatia parempaa lääkärissä. Ellei sitten satu pääsemään sisään sellaiselle alalle, jossa palkat ovat hyvät ja pysy itse terveenä. Koulutus itsessään ei ketään terveeksi tee, korkeintaan saa paremmin tiedostamaan, mitä tekee senhetkisen tiedon valossa väärin...

Mitä älykkyyteen tai viisauteen tulee, niin ensimmäinen riippuu määritelmästä. Matemaattinen älykkyys esimerkiksi on ihan harjoitettavissa. Viisaus on taas tiedon ja kokemuksen yhdistelmä, joka ei riipu koulutuksesta. Toisilla ajatus kulkee nopeammin kuin toisilla ja sekään ei todellakaan riipu koulutuksesta: tiedän monia yliopistolaisia, jotka ovat aivan avuttomia oman osaamisalueensa ulkopuolella ja toisaalta todella skarppeja amistasolla opiskelleita. Suurempi vaikutus sillä on, tekeekö asiaa, josta on itse kiinnostunut ja paljonko sen eteen on valmis näkemään vaivaa. Lapsiakin voi valmentaa vain tiettyyn pisteeseen ja liian suuret vaatimukset voivat johtaa ihan päinvastaiseen lopputulokseen kuten esim. Japanissa tapahtuu (nuorten itsemurhat, mielenterveysongelmat jne.)

Ei siis kannata tuntea mitään alemmuutta millään koulutuksella kunhan on alalla, josta pitää. Jokainen voi kehittää itseään parhaaksi juuri siinä mitä tekee ja tietoa saa kirjoista sekä netistä kunhan vaan on utelias ja kiinnostunut. Ei siellä yliopistossa mitään ihmeitä tehdä: esseitä, kirjatenttejä ja lopuksi yksi vähän astetta isompi essee, jossa olisi hyvä keksiä edes yksi uusi ajatus samaa aihetta pohtineiden kirjoitusten pohjalta ellei sitten keksi jotain ihan uutta ja ihmeellistä, jonka pystyy perustelemaan aukotta. Mutta se alkaa nykyään olla jo harvinaista jopa tohtorivaiheessa...

Nimim. maisteri, joka on ylipainoinen vaikka tietää miten laihdutetaan, syöttää lapsilleen ajoittain sokeria sekä muuta epäterveellistä sekä antaa näiden katsoa videoita jotta ne ovat hetken paikallaan ja hiljaa...

 

Niinpä. "Mitä jos olisin kouluttautunut pidemmälle?"
"Mitä jos olisin imettänyt pidempään?"
"Mitä jos lapseni putoaisi sängystä kun haen postia puoli minuuttia?"
Vaikka olisi sinut päätöstensä kanssa, niin ehkä sitä alitajunnassa kuitenkin kyseenalaistaa. Varsinkin silloin, kun kyseinen asia liittyy tai liitetään äitiyteen.

Näin on. Muistan, kun odottelin esikoistani, erään tuttavaperheen äiti totesi minulle ikään kuin varoituksena, että teet sitten niin tai näin, niin äitejä syyllistetään aina.. Mutta kun kokemus karttuu, myös itseluottamus kasvaa, vaikka sitten näillä palstoilla voikin käydä niin, että usein kärkkäiksi muodostuvat mielipiteet loukkaavat tai ainakin harmittavat, vaikka itse tietäisi kuinka tehneensä parhaansa ja omasta mielestään oikein.

Itsekin muistan kerran saaneeni vastaukseksi vähätteleviä mielipiteitä, kun oli puhe limsojen jatkuvasta tai runsaasta käytöstä lapsiperheessä, minä ja eräät muut olimme kuulemma liian tiukkapipoisia ja hammaslääkäreiden suosituksia ja varoituksia vähäteltiin.. Ensin vähän loukkaannuin, mutta sitten ajattelin, että ei hitto, miksi lasteni pitäisi ottaa tavaksi juoda limuja, eikä siis ollut kyse mistään juhlahetkien limpparin nauttimisesta, vaan siitä, että sitä tarjotaan ruokapöydässä ihan arkenakin.

No, tämä vähän rönsyili..

 

[QUOTE="vieras";26133417]Luitko ollenkaan tuota artikkelia mistä Riepu oli tehnyt aloituksen? Siinä kyllä kerrottiin että esim. astma ja allergia ovat yhtä yleisiä vanhempien koulutustasosta riippumatta. Tutkimus ei missään väitä että kaikkien sairauksien osalta vanhempien koulutustasolla olisi merkitystä mutta osaan sairauksista on - niihin joihin hyvä elintaso, terveet elintavat ja liikunta vaikuttavat. Hyvätuloisilla on enemmän resursseja käytössään ja he kokevat nämä asiat tärkeämpinä kuin pienituloiset.

Mutta esim. infektiotauteihin vaikuttaa potilaan yleiskunto ja ravitsemus, hyvä käsihygienia. Samoin lasten hampaiden harjauksen osalta kyse on siitä että vanhemmat näkevät vaivaa. Kariesbakteeri tarttuu yleensä aikuisesta lapseen jne.

Ihan varmasti lapsistaan hyvin huolehtivia on myös pienituloisissa, ja huonosti hoitavia hyvätuloisissa.[/QUOTE]
Nytkös ne infektiotaudit on taas pahasta? Jossain vaiheessa ne olis suorastaan hyväksi immunologisen puolustusmekanismin kannalta.

 

Miksi näihin ketjuihin ei saisi kertoa yksittäistapauksista? Näissä ketjuissa monesti kerrotaan omasta kokemuksesta, mutta se on ilmeisesti kiellettyä?

 

Kyllä se on tutkijoilla tekemisen puute, keksimällä keksitään aihe, jota sitten viisaina tutkitaan ja pohditaan

Telkkarissa joku mieshenkilö kertoi tästä tutkimuksesta, mutta jotenkin lopuksi totesi, että eihän tämä sitä sulje pois, ettei koulutettujen vanhempien lapsilla mitään ongelmia olisi! Heh..

 

Kyllä se on tutkijoilla tekemisen puute, keksimällä keksitään aihe, jota sitten viisaina tutkitaan ja pohditaan

Telkkarissa joku mieshenkilö kertoi tästä tutkimuksesta, mutta jotenkin lopuksi totesi, että eihän tämä sitä sulje pois, ettei koulutettujen vanhempien lapsilla mitään ongelmia olisi! Heh..

Esimerkki nollatutkimuksesta: Hiihtomenestys nostaa norjalaisten kansallistunnetta.

 

Ja mä olen edelleen sitä mieltä, että kiinnostus asioihin on tärkeämpää kuin korkea koulutus. Sitäpaitsi...olen huomannut, että mitä korkeampi koulutus, sitä luottavaisempia ihmiset ovat tutkimusten suhteen ja sitä vähemmän kyseenalaistavat asioita kuten esimerkiksi lisäaineiden yhteisvaikutuksia. Luotetaan vaan siihen, että jos lisäainetta X voi syödä niin ja niin monta milligrammaa päivässä, niin sitähän silloin voi syödä, vaikka samaan aikaan vetäisi myös lisäaineita Y,Z, R ja C.

Voi hyvää päivää, mitä sinä vänkäät? Tutkimukset on tutkimuksia, aina on poikkeuksia, mutta tutkimuksen mukaan näin nyt vaan on. Ei tutkimustuloksia kumota sillä, että joku sanoo että "minä vaan olen amis ja lapseni on terve!". Kuulostaa ihan rokotevastaisilta; "mun lasta ei ole rokotettu ja on aina ollut terve!". Ei se silti kumoa sitä, että rokottamattomilla on suurempi riski sairastua ja kuolla tauteihin kuin niilä, joilla on niitä vastaan rokote.

 

Nytkös ne infektiotaudit on taas pahasta? Jossain vaiheessa ne olis suorastaan hyväksi immunologisen puolustusmekanismin kannalta.

Jatkuvat antibioottikuurit eivät ainakaan ole hyväksi immunologisen puolustusmekanismin kannalta, ja se on se mitä meidän julkinen terveydenhoito tarjoaa miltei vaivaan kuin vaivaan. Antibioottikuuri jokaiseen vähänkin punoittavaan korvaan, virtsatieinfektioon jota ei ole varmistettu virtsatieinfektioksi jne. Esim. Hollannissa korvatulehduksen ensisijainen hoito on kipulääke + uusi lääkärintarkistus, eikä antibiootti. Suomessa uutta lääkäriaikaa ei raaskita antaa, joten annetaan 5 euron antibioottikuuri joka tuhoaa lapsen vastustuskyvyn.

Korvatulehduskierre tai mikä tahansa infektiokierre on hetkessä valmis.

En mä vastusta kaikkia antibiootteja, niille on kyllä tarvetta mutta Suomessa määrätään edelleen liian usein antibioottikuuri tai lääkitys vaikka sille ei olisi riittäviä perusteita.

 

[QUOTE="Kyllästynyt";26133482]Miksi näihin ketjuihin ei saisi kertoa yksittäistapauksista? Näissä ketjuissa monesti kerrotaan omasta kokemuksesta, mutta se on ilmeisesti kiellettyä?[/QUOTE]

Tottakai saa. Mutta jos yksittäistapauksella haluaa kumota tutkimuksen tuloksen, niin se ei ole kovin kestävää.
Esim juuri tältä palstalta n. 1000 kertaa luettu:
- Äidinmaidon hyvä ominaisuus xx todettu tutkimuksessa...
Vastauksena: miten sit selität et mun tytöllä ei tällaista ole huomattu, vaik sai vaan korviketta.

 

Ja mä olen edelleen sitä mieltä, että kiinnostus asioihin on tärkeämpää kuin korkea koulutus. Sitäpaitsi...olen huomannut, että mitä korkeampi koulutus, sitä luottavaisempia ihmiset ovat tutkimusten suhteen ja sitä vähemmän kyseenalaistavat asioita kuten esimerkiksi lisäaineiden yhteisvaikutuksia. Luotetaan vaan siihen, että jos lisäainetta X voi syödä niin ja niin monta milligrammaa päivässä, niin sitähän silloin voi syödä, vaikka samaan aikaan vetäisi myös lisäaineita Y,Z, R ja C.[/QUOTE]

Minulla taas on täysin päinvastaisia kokemuksia ja huomioita.

Kumpikos nyt sitten on oikeassa?

 

Nimenomaan tuo on yleistystä. Vuonna kuokka ja kirves tieto oli vain korkeasti koulutettujen saatavilla, mutta nykyisin se on kaikkien saatavilla. Tänä päivänä kyse on vain omasta mielenkiinnosta jotain asiaa kohtaan.

Ilman muuta, ja se on hienoa, jos esim. tällä palstalla nuoret äidit oppivat uutta, ihan vaikka terveellisten reseptien muodossa. Toisaalta on paljon niitä, jotka vähät välittävät tällaisista tutkimuksista tai keskusteluista terveellisen ruoan merkityksestä kasvulle, kun mielenkiinto ei löydy tällaisille tuiki tärkeille asioille.

 

[QUOTE="vieras";26133516]Jatkuvat antibioottikuurit eivät ainakaan ole hyväksi immunologisen puolustusmekanismin kannalta, ja se on se mitä meidän julkinen terveydenhoito tarjoaa miltei vaivaan kuin vaivaan. Antibioottikuuri jokaiseen vähänkin punoittavaan korvaan, virtsatieinfektioon jota ei ole varmistettu virtsatieinfektioksi jne. Esim. Hollannissa korvatulehduksen ensisijainen hoito on kipulääke + uusi lääkärintarkistus, eikä antibiootti. Suomessa uutta lääkäriaikaa ei raaskita antaa, joten annetaan 5 euron antibioottikuuri joka tuhoaa lapsen vastustuskyvyn.

Korvatulehduskierre tai mikä tahansa infektiokierre on hetkessä valmis.

En mä vastusta kaikkia antibiootteja, niille on kyllä tarvetta mutta Suomessa määrätään edelleen liian usein antibioottikuuri tai lääkitys vaikka sille ei olisi riittäviä perusteita.[/QUOTE]
Aiemmin (= mun lasteni lapsuusaikana) juuri korkeasti koulutetut ja varakkaammat kävivät hakemassa jokaiseen lapsen aivastukseen antibioottikuurin yksityiseltä, kun tyhmä terveyskeskuslääkäri ei antibioottia määrännyt.

 

Kyllä se on tutkijoilla tekemisen puute, keksimällä keksitään aihe, jota sitten viisaina tutkitaan ja pohditaan

Telkkarissa joku mieshenkilö kertoi tästä tutkimuksesta, mutta jotenkin lopuksi totesi, että eihän tämä sitä sulje pois, ettei koulutettujen vanhempien lapsilla mitään ongelmia olisi! Heh..

En sanoisi tuota nollatutkimukseksi, vaan arvokasta tietoa on saatu paljon.

Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimus LATE - Terveytemme - THL