Tutkimus: Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kaikkein terveimpiä

Minun tyttärelläni oli viittä vaille opistotutkinto AMK ja miehensä oli diplomi-insinööri.
Ei pelastanut vauvaa.

Aloitus alle tasosi.

Surullinen juttu, mutta miten tämä liittyy aiheeseen?

 

LATE-raportin tiivistelmiä - THL

Tuolta kannattaa käydä lukemassa tiivistelmää, jos asia kiinnostaa.

 

Minun tyttärelläni oli viittä vaille opistotutkinto AMK ja miehensä oli diplomi-insinööri.
Ei pelastanut vauvaa.

Aloitus alle tasosi.

Siis mikä juttu tämä nyt oli??

 

Siis mä en ymmärrä tätä palstaa ollenkaan.
Oon jo aikaisemmin ihmetellyt, että jos joku kertoo esim tutkimuksesta jossa imetyksen merkitystä korostetaan, ainakin 30 äitiä rynnii kirjoittamaan kuinka yritti tissit verellä syöttää lastaan eikä imetys onnistunut ja silti lapsi on terve kun pukki. Siis ihan joka kerta vastataan yksittäistapauksella.

Tässä ketjun aloittaja linkitti tutkimuksen, yleistävän tutkimuksen.
Vastauksiksi tuli mm. kuinka korkeakoulutetut ylpeilevät, kuinka tällainen vastakkainasettelu tympii ja toisten pitää päästä pätemään. Ja jälleen niitä yksittäistapauksia.

Tänne ei varmaan kannata linkittää tutkimuksia, kun ne otetaan niin tajuttoman henkilökohtaisesti.
Paitsi ehkä: "Koira kotona lisää onnellisuutta" --> jälleen syy hankkia koira. Vai loukkaantuukohan joku tällaisestakin? (kiitti vaan mut lapsi allerginen, nyt ei sit vissiin olla onnellisia...HäH?!?)

 

[QUOTE="vieras";26133142]Yleensä (huom, keskimäärin, poikkeukset toki vahvistavat säännön) korkeastikoulutettujen sosioekonominen status on korkeampi, ja sekin on läpikotaisin tutkittua tietoa, että rikkaat ovat köyhiä terveempiä, keskimäärin siis. Ei aki kukaan ajattele, että koulutus takaisi terveyttä millään lailla, todennäköistä terveyttä saattaa lisätä, mutta todennäköisyydet eivät takaa mitään, kuten Mummeliisan esimerkkikin todistaa.
Toki koulutus useimmiten kannattaa, paitsi jos vahingossa opiskelee väenvängällä väärää alaa ja ahistuu ja masentuu.[/QUOTE]
Näin juuri. Mun tuttavapiirissäni esim eniten allergiaa ja astmaa on niissä perheissä, missä vanhemmilla on korkea koulutus, taloudellinen tilanne hyvä ja asutaan väljästi. Vähiten niillä, jotka asuvat ahtaasti, vanhemmilla matala koulutus ja taloudellinen tilanne välttävä. Toistaiseksi leukemia tai muut syövät eivät ole lainkaan katsoneet vanhempien koulutustasoa vaan niitä on esiintynyt sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Myöskään diabetes ei ole kovin hyvin korreloitunut koulutukseen. Enkä kyllä muista sairaanhoitajavuosiltanikaan, että korkeasti koulutetut olisivat olleet yhtään sen onnekkaammassa asemassa kuin muutkaan.

 

Siis mä en ymmärrä tätä palstaa ollenkaan.
Oon jo aikaisemmin ihmetellyt, että jos joku kertoo esim tutkimuksesta jossa imetyksen merkitystä korostetaan, ainakin 30 äitiä rynnii kirjoittamaan kuinka yritti tissit verellä syöttää lastaan eikä imetys onnistunut ja silti lapsi on terve kun pukki. Siis ihan joka kerta vastataan yksittäistapauksella.

Tässä ketjun aloittaja linkitti tutkimuksen, yleistävän tutkimuksen.
Vastauksiksi tuli mm. kuinka korkeakoulutetut ylpeilevät, kuinka tällainen vastakkainasettelu tympii ja toisten pitää päästä pätemään. Ja jälleen niitä yksittäistapauksia.

Tänne ei varmaan kannata linkittää tutkimuksia, kun ne otetaan niin tajuttoman henkilökohtaisesti.
Paitsi ehkä: "Koira kotona lisää onnellisuutta" --> jälleen syy hankkia koira. Vai loukkaantuukohan joku tällaisestakin? (kiitti vaan mut lapsi allerginen, nyt ei sit vissiin olla onnellisia...HäH?!?)

Samaa ihmettelen.. Kauhea puolustuskanta joillakin heti, mutta ehkä se liittyy siihen, että monet äidit vaativat itseltään äiteinä liikaa, ehkä osin tiedostamattaankin, ja loukkaantuvat sitten tämänkaltaisista aloituksista, jotka saavat heidät tuntemaan jotenkin huonommiksi äideiksi kuin toiset.

 

Ite ollaan veljen kanssa oltu terveitä (jos nyt ei lasketa flunssia ja vatsatauteja jotka ovat iskeneet silloin tällöin). Isä ja äiti ovat käyneet vain kansakoulun. Samaten heidän vanhempansa.

(Ja sori, en jaksanut avata linkkiä ja lukea mitä siellä kirjoitetaan )

 

Nyt en ihan ymmärtänyt?

Jos aloitus oli "alle minun tasoni" - mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan - niin oli kyllä vastauskin alle sinun tasosi. Luulin, että sinä jos kuka palstalaisista osaat lukea tällaisia uutisia oikein.

Ja menenpä vielä kirkkaasti ohi ketjun aiheen. Näin pitkäaikaisena harmaana palstailijana en ole Rieputarallaan linjoilla ollenkaan kaikissa jutuissa, mutta tämä kommenttisi oli ihan älyttömän hyvä.

 

[QUOTE="Niinpä";26133196]Samaa ihmettelen.. Kauhea puolustuskanta joillakin heti, mutta ehkä se liittyy siihen, että monet äidit vaativat itseltään äiteinä liikaa, ehkä osin tiedostamattaankin, ja loukkaantuvat sitten tämänkaltaisista aloituksista, jotka saavat heidät tuntemaan jotenkin huonommiksi äideiksi kuin toiset.[/QUOTE]
Ehkä tämä tutkimus (ja aloitus?) puolustaa paikkaansa, jos yksikin äiti (tai isä) mietii, miten voisi ITSE vaikuttaa omien lastensa terveyteen.

Mutta Keittiksen viestiä #55 lukiessani tuli mieleen, että ns. elinatsosairaudet eivät näy vielä tässä tutkimuksessa - näkyvät ehkä sitten, kun nyt tutkitut lapset ovat keski-ikäisiä?

 

LATE-raportin tiivistelmiä - THL

Tuolta kannattaa käydä lukemassa tiivistelmää, jos asia kiinnostaa.

Nostaisin seuraavat asiat esiin tekstistä (lainattu kohdasta Lasten kasvu- ja kehitysympäristöissä väestöryhmäeroja)

Kuusi kymmenestä lasten ja nuorten vanhemmista koki, että perheellä ei ole riittävästi yhteistä aikaa. Suurin osa perheistä koki saavansa tarvitessaan apua perheen ulkopuolelta, mutta kuitenkin useammassa kuin joka kolmannessa (noin 40 %) perheessä koettiin, että apua ei saada riittävästi isovanhemmilta, muilta sukulaisilta, ystäviltä ja naapureilta.

Tulonsiirroissa tuki on kohdennettava neuvolaikäisten lasten perheisiin ja alhaisen koulutustason perheisiin, joissa köyhyysriski on muita lapsiperheitä suurempi. Perheen sosioekonominen asema määrittää toimeentuloon liittyviä ongelmia ja taloudelliset ongelmat vaikuttavat vanhempien voimavaroihin ja sitä kautta lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Perheen hyvinvoinnilla on kauaskantoiset seuraukset lasten elämään. Oikein kohdennetuilla tulonsiirroilla voidaan mahdollisesti kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. On tärkeää, että yhteiskunnallisin toimin taataan yhtäläiset valinnan mahdollisuudet kaikille muun muassa tarjoamalla yleiset palvelut sekä kohdentamalla erityistä tukea sitä tarvitseville lapsille, nuorille ja lapsiperheille.

 

Siis mä en ymmärrä tätä palstaa ollenkaan.
Oon jo aikaisemmin ihmetellyt, että jos joku kertoo esim tutkimuksesta jossa imetyksen merkitystä korostetaan, ainakin 30 äitiä rynnii kirjoittamaan kuinka yritti tissit verellä syöttää lastaan eikä imetys onnistunut ja silti lapsi on terve kun pukki. Siis ihan joka kerta vastataan yksittäistapauksella.

Tässä ketjun aloittaja linkitti tutkimuksen, yleistävän tutkimuksen.
Vastauksiksi tuli mm. kuinka korkeakoulutetut ylpeilevät, kuinka tällainen vastakkainasettelu tympii ja toisten pitää päästä pätemään. Ja jälleen niitä yksittäistapauksia.

Tänne ei varmaan kannata linkittää tutkimuksia, kun ne otetaan niin tajuttoman henkilökohtaisesti.
Paitsi ehkä: "Koira kotona lisää onnellisuutta" --> jälleen syy hankkia koira. Vai loukkaantuukohan joku tällaisestakin? (kiitti vaan mut lapsi allerginen, nyt ei sit vissiin olla onnellisia...HäH?!?)

Näytä mulle se tutkimus, jossa lasten leukemian, diabeteksen tai astman on todettu esiintyvän vain matalasti koulutetuilla. Mun oma kokemus - myös niiltä vuosilta, kun työskentelin sairaanhoitajana - oli ihan toinen eli noi sairaudet eivät ole estettävissä vanhempien koulutuksella.

 

Näin juuri. Mun tuttavapiirissäni esim eniten allergiaa ja astmaa on niissä perheissä, missä vanhemmilla on korkea koulutus, taloudellinen tilanne hyvä ja asutaan väljästi. Vähiten niillä, jotka asuvat ahtaasti, vanhemmilla matala koulutus ja taloudellinen tilanne välttävä. Toistaiseksi leukemia tai muut syövät eivät ole lainkaan katsoneet vanhempien koulutustasoa vaan niitä on esiintynyt sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Myöskään diabetes ei ole kovin hyvin korreloitunut koulutukseen. Enkä kyllä muista sairaanhoitajavuosiltanikaan, että korkeasti koulutetut olisivat olleet yhtään sen onnekkaammassa asemassa kuin muutkaan.

Olen viimeiset 3 kuukautta juossut lastenklinikalla poikani takia, syntyi rv 27+0. Siellä kyllä huomaa, että korkeasti koulutetut ja matalamman koulutustason ihmiset ovat yhtä lailla edustettuina. Myös maahanmuuttajat. Lapsen vakavat sairaudet eivät katso vanhempien koulutustasoa.

 

[QUOTE="Niinpä";26133196]Samaa ihmettelen.. Kauhea puolustuskanta joillakin heti, mutta ehkä se liittyy siihen, että monet äidit vaativat itseltään äiteinä liikaa, ehkä osin tiedostamattaankin, ja loukkaantuvat sitten tämänkaltaisista aloituksista, jotka saavat heidät tuntemaan jotenkin huonommiksi äideiksi kuin toiset.[/QUOTE]

Niinpä. "Mitä jos olisin kouluttautunut pidemmälle?"
"Mitä jos olisin imettänyt pidempään?"
"Mitä jos lapseni putoaisi sängystä kun haen postia puoli minuuttia?"
Vaikka olisi sinut päätöstensä kanssa, niin ehkä sitä alitajunnassa kuitenkin kyseenalaistaa. Varsinkin silloin, kun kyseinen asia liittyy tai liitetään äitiyteen.

 

[QUOTE="vieras";26133220]Ite ollaan veljen kanssa oltu terveitä (jos nyt ei lasketa flunssia ja vatsatauteja jotka ovat iskeneet silloin tällöin). Isä ja äiti ovat käyneet vain kansakoulun. Samaten heidän vanhempansa.

(Ja sori, en jaksanut avata linkkiä ja lukea mitä siellä kirjoitetaan )[/QUOTE]

Et tainnut myöskään lukea muiden kirjoittamia viestejä?

 

Olen viimeiset 3 kuukautta juossut lastenklinikalla poikani takia, syntyi rv 27+0. Siellä kyllä huomaa, että korkeasti koulutetut ja matalamman koulutustason ihmiset ovat yhtä lailla edustettuina. Myös maahanmuuttajat. Lapsen vakavat sairaudet eivät katso vanhempien koulutustasoa.

Juuri näin. Voimia sinulle lapsesi kanssa ja toivotaan, että alhaisista viikoista huolimatta kaikki kääntyy parhain päin

 

Eihän tässä varsinaisesti kai mitään hirveän uutta ole. Jo aiemmin tutkimuksissa on löydetty korrelaatio koulutuksen ja terveydentilan välillä.

Erohan näkyy jo nuorena: amislaiset tupakoivat huomattavasti enemmän kuin lukiolaiset. Sen olen nähnyt monesti itsekin, kun olen ajanut amiksen ohi välitunnin aikaan. Oikeasti tekee pahaa katsoa, kun ihan lapsilta näyttävät teinit polttavat oikein laumoissa. Lukion pihoista tupakoijia saa hakea.

Tuo julkisen terveydenhuollon korostaminen saa kyllä minulta täydet pisteet. Ilman sitä eri yhteiskuntaluokkien väliset erot olisivat vieläkin isommat - tosin johan ne nyt ovat aika isot.

Se on hassua, että tämäkin tutkimus nähdään jonakin korkeasti koulutettujen provokaationa. Minulla ja miehelläni on yhteensä kolme yliopistotutkintoa, mutta en minä silti ole tuosta tutkimustuloksesta yhtään ilahtunut. Olisi kaikkien suomalaisten etu, että kaikki ihmiset lähtökohdistaan riippumatta olisivat suurin piirtein yhtä terveitä.

 

Siis mä en ymmärrä tätä palstaa ollenkaan.
Oon jo aikaisemmin ihmetellyt, että jos joku kertoo esim tutkimuksesta jossa imetyksen merkitystä korostetaan, ainakin 30 äitiä rynnii kirjoittamaan kuinka yritti tissit verellä syöttää lastaan eikä imetys onnistunut ja silti lapsi on terve kun pukki. Siis ihan joka kerta vastataan yksittäistapauksella.

Tässä ketjun aloittaja linkitti tutkimuksen, yleistävän tutkimuksen.
Vastauksiksi tuli mm. kuinka korkeakoulutetut ylpeilevät, kuinka tällainen vastakkainasettelu tympii ja toisten pitää päästä pätemään. Ja jälleen niitä yksittäistapauksia.

Tänne ei varmaan kannata linkittää tutkimuksia, kun ne otetaan niin tajuttoman henkilökohtaisesti.
Paitsi ehkä: "Koira kotona lisää onnellisuutta" --> jälleen syy hankkia koira. Vai loukkaantuukohan joku tällaisestakin? (kiitti vaan mut lapsi allerginen, nyt ei sit vissiin olla onnellisia...HäH?!?)

Tosta "koira lisää onnellisuutta" voi myös loukkaantua, tai ainakin provosoitua, jos on samoilla linjoilla lemmikkiasioissa Korkeasaaren ex-intendentti Seppo Turusen kanssa.
( ps. minä olen )

 

Eihän tässä varsinaisesti kai mitään hirveän uutta ole. Jo aiemmin tutkimuksissa on löydetty korrelaatio koulutuksen ja terveydentilan välillä.

Erohan näkyy jo nuorena: amislaiset tupakoivat huomattavasti enemmän kuin lukiolaiset. Sen olen nähnyt monesti itsekin, kun olen ajanut amiksen ohi välitunnin aikaan. Oikeasti tekee pahaa katsoa, kun ihan lapsilta näyttävät teinit polttavat oikein laumoissa. Lukion pihoista tupakoijia saa hakea.

Tuo julkisen terveydenhuollon korostaminen saa kyllä minulta täydet pisteet. Ilman sitä eri yhteiskuntaluokkien väliset erot olisivat vieläkin isommat - tosin johan ne nyt ovat aika isot.

Se on hassua, että tämäkin tutkimus nähdään jonakin korkeasti koulutettujen provokaationa. Minulla ja miehelläni on yhteensä kolme yliopistotutkintoa, mutta en minä silti ole tuosta tutkimustuloksesta yhtään ilahtunut. Olisi kaikkien suomalaisten etu, että kaikki ihmiset lähtökohdistaan riippumatta olisivat suurin piirtein yhtä terveitä.

Veit sanat suustani - samanmoinen on myös minun virallinen kantani.

Aloituksessa oli pakko - anteeksi vain kaikille - hiukan provota, arvasin, että tästä kimpaannutaan .

 

Näytä mulle se tutkimus, jossa lasten leukemian, diabeteksen tai astman on todettu esiintyvän vain matalasti koulutetuilla. Mun oma kokemus - myös niiltä vuosilta, kun työskentelin sairaanhoitajana - oli ihan toinen eli noi sairaudet eivät ole estettävissä vanhempien koulutuksella.

Ei sellaista ole. Tämähän oli just pointti artikkelissa, jonka aloittaja linkitti. :O Puhuttiin siis siitä, kuinka sosioekonominen asema näkyy tekijöissä, joissa elintavoilla on suuri merkitys. Mainittiin mm. ylipaino ja hampaiden terveys.

 

Eihän tässä varsinaisesti kai mitään hirveän uutta ole. Jo aiemmin tutkimuksissa on löydetty korrelaatio koulutuksen ja terveydentilan välillä.

Erohan näkyy jo nuorena: amislaiset tupakoivat huomattavasti enemmän kuin lukiolaiset. Sen olen nähnyt monesti itsekin, kun olen ajanut amiksen ohi välitunnin aikaan. Oikeasti tekee pahaa katsoa, kun ihan lapsilta näyttävät teinit polttavat oikein laumoissa. Lukion pihoista tupakoijia saa hakea.

Tuo julkisen terveydenhuollon korostaminen saa kyllä minulta täydet pisteet. Ilman sitä eri yhteiskuntaluokkien väliset erot olisivat vieläkin isommat - tosin johan ne nyt ovat aika isot.

Se on hassua, että tämäkin tutkimus nähdään jonakin korkeasti koulutettujen provokaationa. Minulla ja miehelläni on yhteensä kolme yliopistotutkintoa, mutta en minä silti ole tuosta tutkimustuloksesta yhtään ilahtunut. Olisi kaikkien suomalaisten etu, että kaikki ihmiset lähtökohdistaan riippumatta olisivat suurin piirtein yhtä terveitä.

Mä en usko, että koulutus on se oleellinen asia. Ennemmin uskon, että vanhempien kiinnostus terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin asioihin ratkaisee perheen elintavat. Joku peruskoulun käynyt voi elää huomattavasti terveellisemmin kuin joku bemarillaan paikasta toiseen ajava akateeminen.

 

Ehkä tämä tutkimus (ja aloitus?) puolustaa paikkaansa, jos yksikin äiti (tai isä) mietii, miten voisi ITSE vaikuttaa omien lastensa terveyteen.

Mutta Keittiksen viestiä #55 lukiessani tuli mieleen, että ns. elinatsosairaudet eivät näy vielä tässä tutkimuksessa - näkyvät ehkä sitten, kun nyt tutkitut lapset ovat keski-ikäisiä?

Ihan totta! On hirveän huolestuttavaa, miten paljon ylipainoisia lapsia on nykyään ihan sen vuoksi, ettei viitsitä nähdä vaivaa lapsen hyvinvoinnin eteen oikeanlaisten ruokailutottumusten muodossa. Monesti näin tapahtuu juuri perheissä, joissa vanhemmat eivät ole kovin pitkälle koulutettuja, lapset tehdään ehkä nuorina ja kouluja mietitään vasta sitten. Mutta hyvä, jos tutkimus antaa ajattelemisen aihetta edes joillekin.

 

Ei sellaista ole. Tämähän oli just pointti artikkelissa, jonka aloittaja linkitti. :O Puhuttiin siis siitä, kuinka sosioekonominen asema näkyy tekijöissä, joissa elintavoilla on suuri merkitys. Mainittiin mm. ylipaino ja hampaiden terveys.

Eli amistason hammashoitaja ei pysty huolehtimaan lapsensa hampaista yhtä hyvin kuin diploomi-insinööri?

 

Mä en usko, että koulutus on se oleellinen asia. Ennemmin uskon, että vanhempien kiinnostus terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin asioihin ratkaisee perheen elintavat. Joku peruskoulun käynyt voi elää huomattavasti terveellisemmin kuin joku bemarillaan paikasta toiseen ajava akateeminen.

Tämäkin on totta, mutta toisaalta kouluttautuneet ovat ehkä kiinnostuneempia lukemaan tällaisista asioista, oppimaan niistä ja soveltamaan niitä käytännön elämään. Mutta tämäkin on totta kai yleistystä.

 

Mä en usko, että koulutus on se oleellinen asia. Ennemmin uskon, että vanhempien kiinnostus terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin asioihin ratkaisee perheen elintavat. Joku peruskoulun käynyt voi elää huomattavasti terveellisemmin kuin joku bemarillaan paikasta toiseen ajava akateeminen.

Taas tullaan keskimääräisyyksiin. Uskon, että mitä korkeampi koulutus, sitä tiedostavampia vanhemmat KESKIMÄÄRIN ovat myös terveyteen ja hyvinvointoon liittyvissä asioissa. Eivät kaikki akateemiset, ei tietenkään, mutta keskimäärin useampi akateeminen on kuin matalasti koulutetut.

 

[QUOTE="Niinpä";26133358]Tämäkin on totta, mutta toisaalta kouluttautuneet ovat ehkä kiinnostuneempia lukemaan tällaisista asioista, oppimaan niistä ja soveltamaan niitä käytännön elämään. Mutta tämäkin on totta kai yleistystä.[/QUOTE]
Nimenomaan tuo on yleistystä. Vuonna kuokka ja kirves tieto oli vain korkeasti koulutettujen saatavilla, mutta nykyisin se on kaikkien saatavilla. Tänä päivänä kyse on vain omasta mielenkiinnosta jotain asiaa kohtaan.