Synnytyskertomusta! Vaikka vieläkään olo ei oo kaksinen
Eli 14.4 päivällä kun oltiin matkalla appiukon luo (n.120km ettiitakas) alkoi tulla kipeitä supistuksia. Olin ihan hiljaa ja helvetin kiukkunen ja isäntä kyseli kokoaika vieressä "no,joko alko? jatkuuks vieläki. kui pitkä väli?". Tiuskin vaan takasin et tarkkan ny et ajat varmasti joka ikiseen routakanjoniin mitä ties näkyy,kun mentiin jotain hänen agenttireittejä ja tiet oli aivan törkeessä kunnossa. Supistuksiin ei tullut appilas nii kiinnitettyä huomiota mut kotimatkalla ne lykkäs ihan jäätävinä takasin. Mies siinä teki ilta suunitelmia et kaverit vois tulla meille kaffeelle ja muuta "NO EI TODELLAKA VOI!! sä lämmität mulle saunan!!!"
No kerettiin olemaan 2h kotona ja kerkesin ottamaan lämpimän suihkun kun kipu oli jo niin kovaa et vasen jalka lähti alta ja tärisin vaan sängyssä. Eli lähdettiin poriin näytille,supistusten väli epäsäännöllinen n.8-11min. Manasin vaan koko matkan et jos en saa kipupiikkiä et voisin nukkua ni voi perkele sanon minä. Yhdeksän jälkeen illalla oltiin käyrillä ja mää manaan siellä kiukkusena et helpottais ny piru vie ku ei täs kuitenkaan mitään tapahdu mut sen sijaan kätilö sanoi et synnytys on käynnistymässä (olin auki 3cm,kanava hävinnyt,taas) ja kyseli haluanko jo lievitystä kipuihin koska tulisin jäämään synnyttämään NYT. Siinä hetki keskusteltiin ja alustava suunitelma oli se että mä painun kylpyyn rauhottumaan ja kun siltä tuntuu soitetaan anestesia lääkäri laittamaan epi.
Hiukan alle pari tuntia olin kylpemässä kunnes kivut oli jo sitä luokkaa et kierin vaan tuskissani siellä paljun pohjalla. Kätilö tuli noutamaan mut kylvystä ja ilmoitin heti et nyt sit epiduraalisirkus pystyyn ei kestä enään. Supistukset edelleen epäsäännöllisiä,väli noin 4-7min ja olen auki 5cm. Kalvot puhkaistaan (lapsivesi vihreää,tottakai) ja mut valmistellaan epiä varten,anestesia lääkäri on paikalla noin viidessä minuutissa. Seuraavat 45min on sumua kipujen takia. Nikamavälit ovat niin piukat että anestesia lääkäri nostaa kädet pystyyn ja ehdottaa spinaalia. Kätilö pitää mun puolia kivunlievityksestä ja sanoo vaan sitkeesti että yritetään vielä,hän auttaa. Kätilö ottaa mua jaloista kiinni ja työntää niitä koukkuun mun mahaani vasten ja ite yritän työntää selkääni lääkärille. Ei onnistu. Lopulta tämä nuori anestesia lääkäri soittaa erikoislääkärille jottako hän ehtis auttamaan. Tämän naisen avulla epi saatiin paikalleen ensi yrittämällä ja kivut helpotti hetkessä. Tällöin kello oli noin 1.30. Oksitooni tippa laitettiin vauhdittamaan toimitusta noin tunti epin jälkeen ja tällöin olin auki reilu 7cm. Tunti tästä eteenpäin alkaa sydänäänet heitellä ja kätilön avulla vaihtelen asentoa pöydällä ja äänet tasaantuu kun olen kontillani. Palailin samaan asentoon jonkin ajan kuluttua jossa olin ollutkin. Noin 3.20 kätilö tunnustelee paikkoja ja sanoo et jäljellä olisi 2cm ja sydänäänet romahti uudelleen. Sali täyttyi ihmisistä ja kaikki tuijottivat käyrää,lääkäri soitti leikkaussalin valmiiksi sektiota varten melkein heti ja tilanne oli tässä vaiheessa se että olin auki 9cm. Poru tuli. Sit jatkettiin tuijottamista ja kätilö sanoi "heti ku alkaa olla kakkahätäinen olo niin ala työntämään." Mä sitten panikoin et mitä eikö odoteta et aukee kunnolla ja mä en oo sit käyny moneen päivään tyhjentämässä suoltani!
"Kyllä täällä ollaan auki jo ihan kunnolla ja se kakkaaminen kuuluu asiaan kun vauva vie kaiken tilan. Puolelta ponnistin ekan kerran varovasti. Hajusta päätellen ekat työnnöt oli pelkkää sitä itseään,joo kyllä mä tein sen et paskoin sinne pöydälle
ja ihan monen päivän edestä. Ikävää
Ponnistus vaihe kesti 19min ja poika oli ulkona! Päätä kun ponnistin ulos huusin vaan et "ai sua SATTUUU!!". 4010g,52cm ja pipo 35,5. 9pisteen poika ja pörrönen vaalea tukka
Jäätiin odottamaan jälkeisiä jotka ei kaikesta survomisesta ja mun päällä hyppimisestä huolimatta lähteneet tulemaan kahdessa tunnissa. Leikkaussaliin siis ja kaavintaan. Tää sai mut ihan lievään shokkiin kun vauva vietiin yhteen suuntaan ja mies jäi surkeena taakse kun mua lähdettiin vauhdilla viemään saliin vuodon takia. Salissa oli tosi kylmä tunnelma. Ketään ei huomannut et olin ihan paniikissa paitsi tää ensimmäinen anestesia lääkäri joka yritti rauhotella mua kun tärisin niin ettei se saanut mulle kanyyliakaan laitettua toiseen käteen. Lopulta hän sit tuikkas vaan piikin mun hauikseen ja sanoi et tää helpottaa tota vapinaa sulje nyt vaan silmät ja seuraavaks heräsin siinä vaiheessa kun mun veteliä jalkoja nostettiin telineiltä alas. Verta oli mennyt 800,en tiedä mitä tarkoillaa,millilitroja vai? Heräämössä torkahtelin ja mietin että mitä miehelle on sanottu ja et se on varmaan ihan hermostunu siellä. Puoli 10 mut vietiin osastolle pojan luo ja mieskin pian juoksi huoneeseen ja oli juurikin niin hermostunut kun olin ajatellutkin. Hänelle oli sanottu et mut tuotais osastolle 8aikaan,eikä kukaan vaivautunut informoimaan että verenpaineden alhaisuuden takia mua on pakko pitää siellä vielä.
Illalla kätilö tuli kertaamaan hiukan synntystä mun kanssa. Sanoi että kokonaiskesto oli 6h59min+se mitä salissa meni aikaa. Välilihassa 1asteen repeämiä,emättimessä "lyhyt ja syvä" kätilön sanojen mukaan ja pieni nirhauma ylöspäin (tää viimenen oli se ai mua sattuu nirhauma
).
Synnytys oli helppo ja ei ollenkaan niin brutaali kuin olin kuvitellut. Nyt sit toivutaan vaan tän repaleisen pimpsan kanssa,nukutaan ja ruokitaan poikaa
Syysmyrsky & poika 4vrk:heart: