Teet just sen verran kun pystyt, et enempää. Pääasia, että lapset ja äiti voi hyvin. Jos ainainen kaaos ottaa otsalohkoon olet järjestelmällisempi, jos se on mahdollista. Riippuu niin siitäkin montako lasta, minkä ikäisiä ja kuinka vaativia.
Mulla vaan yksi lapsi. Poika 2v. Vaativa ainokainen kylläkin.
Aamulla noustaan. Katsotaan joku piirretty jos tulee. Laitan kahvin tippuu, poika osallistuu puuronsa tekoon. Aamupala yövaatteissa. Sitten tiskit koneeseen. Kone päälle, jos täynnä. Jos yöllä pessyt, niin astiat kaappiin sillä aikaa kun puuro jäähtyy. Poika pistää haarukat ja veitset laatikkoon ja on kovin ylpeä kun osaa laittaa oikeille paikoille. Katso äiti, katso, minä osaan!! Aikaa mennyt varmaan 1h-2h heräämisestä...riippuu miten laiskoja ollaan.

Menen petaamaan sängyt. Poika hyppii sängyssä ja leikkii "ei saa pedata"-leikkiä, mulla menee hermo ja puren hammasta. Sängyt pedattu.
Pestään hampaat yhdessä. Sitten huudan iloisesti "missä on nakupelle?" Poika riisuu vaatteensa ja on niin ylpeä alastomasta itsestään. Puetaan päivävaatteet, joskus vikuroiden, joskus kuin naps vaan.
Minä sanon meneväni aamupesulle ja poika kiukkuaa kun "kukaan ei leiki mun kanssa". Minä sanon leikkiväni heti kun olen valmis. Jos on tarve suihkuun, otan pojan mukaan tai menee kylpyyn. Joskus katsoo esim.muumeja itsekseen sen aikaa.
Sitten siivotaan aamun aikana levitetyt lelut ja mennään ulos. Jos kovin kurja sää (pakkasta paljon) ollaan sisällä ja levitellään lisää leluja yhdessä. Ulos mennään yleensä klo 10....ja kotona menee aamulla 1-2h.
Tullaan ulkoa ja lämmitetään eilisen jämiä(poika auttaa) tai tehdään jotain ruokaa. Aika sujuvasti menee esim. nakit palasiksi tuolta pikkuiselta jo omalla tylsällä veitsellä. Ja suuriosa tietty suoraan suuhun.

Ja ei kun syömään! Sitten laitetaan pyykkikone pyörimään ja taas on herra ahkera mukana menossa. Raahaa likaisia olohuoneeseen kiusaksi tai tunkee koneeseen apuna.
Päiväunia ei nukuta, joten lueskellaan sängyssä muutama kirja ja pötkätellään tai ollaan vaan, yleensä menee riehumiseksi eikä malta. klo yleensä 12-13 tässä vaiheessa. Sitten kahvia. Poika pistää purut keittimeen, minä veden. Itse ottaa välipalansa jääkaapista. Milloin hedelmää, milloin hapankorppua, jogurttia tai muuta...
Pyykit on valmiit. Poika pistää ranttaliksi kun menen ottamaan kuivat pois narulta. Joskus (harvoin) leikkii kiltisti itekseen, yleensä viskoo lelujaan, heittelee mitä käteen saa ja protestoi kun ei osaa muka olla yksin. Tulee sitten ottamaan märät pyykit koneesta ja on intona mukana. Joskus taas ei innosta ollenkaan. Pyykkien jälkeen sanon, että kerää lelunsa ja viskelemänsä vermeet ja sitten voidaan tehdä palapeliä esim. Poika siivoaa itse, autan joskus kun ei pääse millään alkuun. Sitten pelaillaan pallolla, tehdään palapeliä ja ollaan yhdessä. Jos on pk-päivä aletaan pukemaan sinne välipalan jälkeen, jos ei niin yritetään keksiä kotona puuhaa.
Ennen iltaruokaa mennään ulos vielä. Tullaan kotiin klo 17.00 suunnilleen, syömään. Taas kokkaillaan yhdessä tai poika katsoo pikkukakkosta, jos malttaa. Sitten syödään. Syönnin jälkeen imuroidaan (pojalla oma imuri) tai jos ei tarvii niin ollaan vaan ja touhutaan. Leikitään, piirretään, kylvetään, tehdään lettuja.. mitä nyt keksitään. Välillä poika on itsekseenkin pienen painostuksen alaisena kylläkin, mutta tekee hyvää kun oppii keksimään omaa tekemistä. Yleensä levittelee autonsa ympäri huonettaan. Joskus muuallekin, mutta aika kivasti osaa pitää huoneessaan kun on asiasta neuvoteltu.
Ennen iltapalaa siivotaan pojan lelut hyllyille. 19.30 iltapala. Sen jälkeen yöpuku päälle ja hampipesu. Poika valitsee 2 kirjaa ja ne luetaan. Yövalo päälle, ovi raolleen, äiti kaatuu sohvalle ja avaa television ja tietokoneen. Mies kömpii kotiin klo 21.30.
Vaihtelee tietty tekemisen perusteella päivät, mutta tuossa perus kotipäivä. Ollaan aika paljon keskenään yleensä. Ollaan aika kiva tiimi, halitaan paljon ja sellaista. Jäähyilläänkin joskus, mutta aika harvoin on tarvetta...kai.
Olen paljon poikani saatavilla, mutta hän puolestaan osallistuu paljon kodin arkeen ja kotitöihin omasta halustaan ja niin saamme kaikki hommat aika kivasti tehtyä. Paljon helpommin pääsee kun otta lapset/lapsen mukaan touhuamaan ja kehuu paljon. On itse läsnä sitten taas lapselle tärkeissä asioissa ja leikeissä. Monilapsiperheissä tilanne on tietty toinen kun aina ei kerkeä kaikkien kanssa olemaan. Ja ollaan me ihmisetkin erilaisia. Mun mies esimerkiksi ei voi olla avaamatta telkkaria kun on kotona. Pötköttää sohvalla tai on netissä hetken. Lapsi riehuu ja käy kierroksilla. Illan mies siivoaa lapsen sotkuja ja kinaa lapsen kanssa siitä kun lapsi riehuu. Minä en taas avaa telkkaria (mun mielestä sieltä ei tule päivällä ylipäätään mitään katsottavaa), netissä käyn joskus päivisin tsekkaamassa facebookin päivitykset.

Mun päivät on siis just niitä "touhutaan nonstoppina", mutta se on mun valinta ja mä luulen pääseväni näin paljon helpommalla ja saan aika kivasti laatuaikaa naperon kanssa.
Ps. meilläkin on välillä aika järkyttävä kaaos kun on ollut känkkäränkkää ilmassa tai ollaan oltu paljon pois kotoa. Mua ei muiden romut haittaa, mutta oman kodin pidän viihtyisänä ihan siitä syystä, että lisää niin paljon mukavuutta olla täällä.