Tekisin mieluummin töitä jos subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkaisi

[QUOTE="mamma";25332525]Noh, kun vanhemmat tekee 8-tuntista työpäivää ja matkat päälle niin valitettavasti lapsi joutuu silloin olemaan sen 9-10 tuntia päiväkodissa. Niin se vaan menee, ei voi mitään. Ja luulenpa että ei ole edes kovin harvinaista.
Se minua vaan rassaa edelleen että pk-henkilökunta arvostelee vanhempien pätöksiä, se ei ole heidän tehtävänsä. Heidän tehtävä on hoitaa lapsia mahdollisimman hyvin niin kauaun kun heillä on lapset "lainassa".[/QUOTE]

Samaa mieltä. Moni perhe tekee vaikeita päätöksiä ja toive on että ainakin se lapsi siellä päiväkodissa olisi ymmärtäväisten hoitajien hallussa.

 

[QUOTE="mamma";25332575]No mitä tuohon nyt voi vastata? Meillä ei ole vuorotyötä. Daa![/QUOTE]

Tää on niin totta että kaikilla ei suinkaan ole vuorotyötä tai muita liukumia käytössä. Tai toisaalta, molemmilla on vuorotyö jolloin on pakko olla vuoropäiväkodissa pitkiäkin aikoja.

Meillä esimerkiksi molemmilla on ihan normaali päivätyö, työajat samanlaiset. Miehen työpaikka muutti kaupungin toiselle laidalle, joten työmatkaan tuli 15-20 minuuttia lisää vähän liikenteestä riippuen. Itse olen nyt kauempana töissä kuin aiemmin, toisaalta, nyt työmatkaan menee 30 minuuttia kun ei tarvitse ajaa ruuhkassa. Ruuhkassa mulla meni pahimmillaan tunti 20 kilometrin matkaan (onneksi silloin ei ollut lapsia). Jos mennään niin että toinen ihan pikkusen myöhästyy ja toinen taas livahtaa vähän etukäteen töistä pois, tulee hoitopäivän pituudeksi parhaimmillaankin 8 h 45 minuuttia. Jos sama joutuu hakemaan ja viemään ei millään selviä alle 9 tunnin.

 

[QUOTE="mamma";25332575]No mitä tuohon nyt voi vastata? Meillä ei ole vuorotyötä. Daa![/QUOTE]
Teillä ei oo. Meillä on. Kaikilla ei voi olla.

Se ei silti muuta mun mielipidettä siitä, että 9-10 h hoitopäivät viidesti viikossa, kuukaudesta toiseen, on mun mielestä ihan liikaa lapsille ja teen kaikkeni ettei kolmas lapsemmekaan joutuisi koskaan siihen myllyyn.

 

[QUOTE="Tintti";25327521]Itse 4 lapsen yh ja jaksamiseni takia nuorin lapsi pvkodissa arkisin yleensä 8-16. ( mitään aikaa ei ole määrätty) Lisäksi saan lapsen lomilla päivystävään jos haluan mutta suon lapselle toki pitkän loman kun muutkin lapset kotona. Voimia kysyy ja ensi viikon ma palaa hoitoon vaikka koululaiset kotona vielä viikon. Ja olen siis päivät kotona kun töitä ei ole löytynyt. Ekaluokkalaisella aamu ja iltapäiväkerhopaikat joista maksan saman kuin muutkin eli täydet hinnat. Asia ei ehkä koskenut juuri minunlaisia vaan heitä joilla on vauva ja tai syntyy?[/QUOTE]

miksi sun ekaluokkalainen on aamu-ja iltapäiväkerhossa?

eikö tule pienelle vähän turhan raskaat koulupäivä`t?

 

Teillä ei oo. Meillä on. Kaikilla ei voi olla.

Se ei silti muuta mun mielipidettä siitä, että 9-10 h hoitopäivät viidesti viikossa, kuukaudesta toiseen, on mun mielestä ihan liikaa lapsille ja teen kaikkeni ettei kolmas lapsemmekaan joutuisi koskaan siihen myllyyn.

Ok. Halusit vaan että minulle tulisi huono omatunto kun oma rakas joutuu olemaan niin pitkään päiväkodissa?
Ei onnistunut. Lapsella menee ihan hyvin, niin hyvin kuin on mahdollista. Kotona ollaan tiiviisti yhdessä iltaisin ja viikonloppuisin, yritetään korvata menetetty aika. Sitä päiväkodissa vietettyä aikaa ei saa koskaan takaisin eikä kannata itkeä sellaisen perään mitä ei voi saada.

 

Teillä ei oo. Meillä on. Kaikilla ei voi olla.

Se ei silti muuta mun mielipidettä siitä, että 9-10 h hoitopäivät viidesti viikossa, kuukaudesta toiseen, on mun mielestä ihan liikaa lapsille ja teen kaikkeni ettei kolmas lapsemmekaan joutuisi koskaan siihen myllyyn.

Miten sä asian siis järjestäisit jos vanhemmilla on sama työaika, tai jos vanhempi on yh?

 

Toinen ääripään tilanne on se, että mulla on hoidossa taapero joka päivä klo 7.30-17. Tuodaan ensimmäisenä, lähtee viimeisenä. Eikä halua lähteä kotiin. Minkälainen koti on sellainen, johon se taapero ei halua lähteä, vaikka on ollut hoidossa 9,5 h kuukaudesta toiseen joka perkuleen päivä??

 

[QUOTE="mamma";25332778]Ok. Halusit vaan että minulle tulisi huono omatunto kun oma rakas joutuu olemaan niin pitkään päiväkodissa?
[/QUOTE]

Sori, mutta en sekuntiakaan ajatellut sua kun tuota kirjoitin. Enkä edes tiedä kuka olet tai kauanko lapsesi (ja montako heitä on, ja minkä ikäisiä) joutuvat pk:ssa olemaan...ikävä tuottaa pettymys

 

Miten sä asian siis järjestäisit jos vanhemmilla on sama työaika, tai jos vanhempi on yh?

Ei mun asiani ole kenenkään toisten lasten hoitoaikoja järjestää, ja olen kyllä täysin tietoinen siitä ettei aina ole vaihtoehtoja.

Mulla on vaan mielipiteeni hoitopäivien pituuksista, ja periaatteet sen suhteen millaisia hoitopäiviä omille lapsilleni haluan. En käytä aikaani miettien miten pitkiä päiviä jotkut muut lapset on hoidossa, mulle riittää se että omat eivät ole joutuneet jopa 50 viikottaisen hoitotunnin myllyyn.

 

Toinen ääripään tilanne on se, että mulla on hoidossa taapero joka päivä klo 7.30-17. Tuodaan ensimmäisenä, lähtee viimeisenä. Eikä halua lähteä kotiin. Minkälainen koti on sellainen, johon se taapero ei halua lähteä, vaikka on ollut hoidossa 9,5 h kuukaudesta toiseen joka perkuleen päivä??

Hihii!!
Meilläkin oli tollanen vaihe. Heittäytyi vaikka kuralätäkköön mutta huusi, potki ja vastusti kotiinlähtöä niin että itki autossa vielä koko kotimatkan. Meni kyllä melko pian ohi. Asiantunteva pk henkilökunta ei ollut moksiskaan. Tulivat juttelemaan rauhallisesti sillä välin kun lapsi "toteutti itseään" huutamalla kuin syötävä! Se oli vaan sellainen vaihe. Muutaman kerran näin tapahtui ja aina henkilökunta oli mukana rauhoittamassa tilannetta ihan vaan olemalla läsnä. Kun kohtaus oli mennyt o´hi tuli poika mielellään syliin ja rauhoittui siihen, kaikki hyvin.

 

Sori, mutta en sekuntiakaan ajatellut sua kun tuota kirjoitin. Enkä edes tiedä kuka olet tai kauanko lapsesi (ja montako heitä on, ja minkä ikäisiä) joutuvat pk:ssa olemaan...ikävä tuottaa pettymys

Juu ei haittaa. Totesin kyllä jo aikasemmin ettei tullut huonoa omatuntoa kirjoittelustasi, joten näin ollen et pysty tuottamaan pettymystäkään.

 

Esikoinen oli perhepäivähoidossa 1v4kk alkaen siihen saakka kunnes jäin kuopusta odottaessani äitiyslomalle, eli 1v10kk asti. Varmaan jos rahatilanne olisi antanut periksi, niin olisin pitänyt esikoista hoidossa ainakin jonkin aikaa, parina-kolmena päivänä viikossa esim. klo 9-15. Poika kun oli tottunut ja kiintynyt hoitopaikkaan, niin kyseli pitkään hoitotädin ja hoitokavereiden perään, itse asiassa vieläkin(!) nyt melkein vuosi hoidon lopettamisen jälkeen muisti esim. kun otettiin pojan hoitoreppu esille että siihen pakattiin tavarat hoitoon mennessä ja kysyi että mennäänkö nyt hoitajan luo.

Meillä päin on tosi vähän viriketoimintaa alle 3-vuotiaille, ja poika oli ajoittain tosi tylsistynyt äidin ja vauvan kanssa ja uhmasi rajusti kotona. Huomaa selvästi, että lapsen sosiaalinen kehitys on ottanut jotenkin takapakkia sen jälkeen kun jäi pois hoidosta, roikkuu vaan koko ajan äidissä kiinni eikä ota kontaktia muihin lapsiin, vaikka pienempänä oli reippaampi. Syksyllä alkoi toimia perhekahvila jossa käymme kerran viikkoon, mutta ei poika sielläkään tee yhtikäs mitään ilman äitiä, ei leiki, ei syö, eikä puhu vieraille. Pelottaa ihan että mitä sit kun poika tuossa reilun puolen vuoden päästä joutuu aloittamaan uudelleen hoidon, varmaan on vaikeaa vaikka silloin ekalla kerralla kaikki meni niin hyvin...

Tosin en kyllä minäkään ymmärrä sitä että miksi pientä lasta pidetään niin pitkiä päiviä ja joka päivä hoidossa, jos äiti on kotona... Virikkeeksi riittää kyllä vähempikin!

 

Olen ollut lastenhoitajana jo hyvän aikaa ennen tätä vihinviimeistä vitsausta, subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Ja en todellakaan ymmärrä lasten hoitoon tuontia jos vanhempi kotona... Päivähoitopäivä on lapselle rankka, sitä rankempi mitä pienempi lapsi. Vaikka siellä olisi kuinka ihanat hoitajat se ei muuta asiaa. Jo pelkästään häly ja meteli on kova. Vaikka kuinka hoidetaan yksilölliset tarpeet huomioiden mennään lauman ehdoilla. Päivä on lapselle yhtä rankka kuin vaativa työpäivä aikuiselle.

Virikkeitä saa lapselle muualtakin kuin päiväkodista. On kerhoja sekä perhekahviloita. Loppupelissä lapselle riittää puuhaili vanhempien kanssa ja leikkipuistossa leikkiminen. Puistosta löytyy varmasti kavereita kun käyttää samaa puistoa kuin pph:t.

Ja hoitopäivän pituus... On valitettavaa, että pääsääntöisesti lapsen päivä on pidempi kuin vanhempien. Juurikin työmatkan vuoksi. Siksi olisikin tärkeää, että vanhempien loma- ja vapaapäivien aikana myös lapsella olisi lomaa.

Sydämestäni toivon, että kaikki lapset hoidetaan kotona ainakin siihen 3-vuoden ikään asti. Oman elämän voi aina järjestää niin, että se on mahdollista.

Ja aina on erikseen tapaukset joiden hoitoon tulemiselle on jokin muu tarve, mutta ne ovatkin niitä perheitä joiden lapset saisivat tarvitsemansa hoitopaikan ilman tuota subjektiivistä päivähoito-oikeuttakin, niin kuin ennenkin...

 

Täällä on moni kritisoinut sitä, että päivähoidon henkilökunnalla ei ole oikeutta arvostella lasten pitkiä hoitopäiviä/hoidossa oloa jne, vaan henkilökunnan täytyisi keskittyä "vaan työhönsä" eli lapsen hoitoon. Siinä mielessä olen samaa mieltä, että arvostelu negatiivisessa mielessä ei ole koskaan hyvä asia. MUTTA päivähoidon työntekijöiden työhön kuuluu osaltaan(perheen lisänä/tukena) lapsen hyvinvoinnista vastaaminen ja pitkät hoitopäivät ovat nimen omaan asia joka suoraan liittyy lapsen hyvinvointiin. Olen itse päiväkodissa töissä ja onneksemme kunnassamme ja päiväkodissamme on tapana, että näistä asioista puhutaan vanhempien kanssa suoraan. Emme siis supise nurkissa keskenämme. Keskustelemme asiasta rakentavasti, emme syytellen ja toivomme, että vanhemmat omalta osaltaa pohtisivat mitä voisivat tehdä toisin lyhentääkseen esim jatkuvia 10h hoitopäiviä. Puutumme myös asiaan, jos lapsella ei ole lomia. Minusta tuntuu kamalalta, jos vanhemmat ajattelevat, että päiväkoti on vain paikka, jossa lasta säilytetään joka päivä ja mahdollisena plussana lapsi saa vielä vähän virikkeitäkin. Ja ettei päiväkodille kuulu perheen asiat. Itse ainakin vanhempana haluan, että päivähoito huolehtii lapseni hyvinvoinnista kaikin mahdollisin tavoin ja on kasvatuksessa "kumppani" perheellemme. Lasteni hoitajat näkevät lastani kuitenkin joka arkipäivä 7 tuntia, joten kyllä heilläkin on sanavaltaa -vaikka päätökset tekeekin me vanhemmat!

 

Ei mun asiani ole kenenkään toisten lasten hoitoaikoja järjestää, ja olen kyllä täysin tietoinen siitä ettei aina ole vaihtoehtoja.

Silloin ei pidä myöskään arvostella kenenkään hoitoaikoja ellei ole halua ehdottaa mitään rakentavaa ratkaisua. Se nyt vaan on niin että useimmilla meillä on noin 40 tunnin työviikko + työmatkat päälle, ja silloin lapsi joutuu sen ajan hoidossa olemaan.

 

Esikoinen oli perhepäivähoidossa 1v4kk alkaen siihen saakka kunnes jäin kuopusta odottaessani äitiyslomalle, eli 1v10kk asti. Varmaan jos rahatilanne olisi antanut periksi, niin olisin pitänyt esikoista hoidossa ainakin jonkin aikaa, parina-kolmena päivänä viikossa esim. klo 9-15. Poika kun oli tottunut ja kiintynyt hoitopaikkaan, niin kyseli pitkään hoitotädin ja hoitokavereiden perään, itse asiassa vieläkin(!) nyt melkein vuosi hoidon lopettamisen jälkeen muisti esim. kun otettiin pojan hoitoreppu esille että siihen pakattiin tavarat hoitoon mennessä ja kysyi että mennäänkö nyt hoitajan luo.

Meillä päin on tosi vähän viriketoimintaa alle 3-vuotiaille, ja poika oli ajoittain tosi tylsistynyt äidin ja vauvan kanssa ja uhmasi rajusti kotona. Huomaa selvästi, että lapsen sosiaalinen kehitys on ottanut jotenkin takapakkia sen jälkeen kun jäi pois hoidosta, roikkuu vaan koko ajan äidissä kiinni eikä ota kontaktia muihin lapsiin, vaikka pienempänä oli reippaampi. Syksyllä alkoi toimia perhekahvila jossa käymme kerran viikkoon, mutta ei poika sielläkään tee yhtikäs mitään ilman äitiä, ei leiki, ei syö, eikä puhu vieraille. Pelottaa ihan että mitä sit kun poika tuossa reilun puolen vuoden päästä joutuu aloittamaan uudelleen hoidon, varmaan on vaikeaa vaikka silloin ekalla kerralla kaikki meni niin hyvin...

Tosin en kyllä minäkään ymmärrä sitä että miksi pientä lasta pidetään niin pitkiä päiviä ja joka päivä hoidossa, jos äiti on kotona... Virikkeeksi riittää kyllä vähempikin!

Luulenpa Pahvikannu että lapsonen olisi ollut tyytyväisempi jos tosiaan olisi saanut olla edes lyhyemmän päivän siellä hoidossa. Minun lapseni serkku meni päivähoitoon vasta 3v-nä eikä ole koskaan sopeutunut sinne vaan roikkuu aina kiinni äidissään kun se on mahdollista. Laskee vapaapäivinä aina että kuinka monta päivää saa vielä olla kotona. Päivää ennen pk:hon menoa on sitten levoton ja ahdistunut kun jo huomenna pitää mennä.
Meillä poika on menossa päiväkotiin viikonloppunakin! Niin hyvin se siellä viihtyy. Tosin ihan tyytyväinen on myös siihen että saa viettää päivän kotona.

 

Silloin ei pidä myöskään arvostella kenenkään hoitoaikoja ellei ole halua ehdottaa mitään rakentavaa ratkaisua. Se nyt vaan on niin että useimmilla meillä on noin 40 tunnin työviikko + työmatkat päälle, ja silloin lapsi joutuu sen ajan hoidossa olemaan.

Mulla on mielipide siitä miten pitkät hoitopäivät on liikaa mun mielestä.

En mä arvostele edes sitä, jos joku pitää taaperonsa hoidossa 8-16 vaikka on itse kotona. On se mun mielestä liikaa juu, mutta olettaisin että hänellä on syynsä siihen, enkä mä voi toisten syistä tietää. Kukin ratkaisee asiat parhaaksi katsomallaan tavalla, I hope.

 

äiti kotona ja tuo lapsensa hoitoon jotta saa siivota kotona. No milloin se pph siivooo kun aina tulee 4 lasta jotkas sotkee heti paikat. Kyllä sapetti.

 

[QUOTE="mamma";25332893]Hihii!!
Meilläkin oli tollanen vaihe. Heittäytyi vaikka kuralätäkköön mutta huusi, potki ja vastusti kotiinlähtöä niin että itki autossa vielä koko kotimatkan. Meni kyllä melko pian ohi. Asiantunteva pk henkilökunta ei ollut moksiskaan. Tulivat juttelemaan rauhallisesti sillä välin kun lapsi "toteutti itseään" huutamalla kuin syötävä! Se oli vaan sellainen vaihe. Muutaman kerran näin tapahtui ja aina henkilökunta oli mukana rauhoittamassa tilannetta ihan vaan olemalla läsnä. Kun kohtaus oli mennyt o´hi tuli poika mielellään syliin ja rauhoittui siihen, kaikki hyvin.[/QUOTE]

Meillä tämä vaihe on kestänyt syksyn. Ehkä se keväällä menee ohi =) Eli ei kyse mistään muutamasta päivästä.

 

Keskustelemme asiasta rakentavasti, emme syytellen ja toivomme, että vanhemmat omalta osaltaa pohtisivat mitä voisivat tehdä toisin lyhentääkseen esim jatkuvia 10h hoitopäiviä. Puutumme myös asiaan, jos lapsella ei ole lomia.

Siis mitä?
Puututte siihen jos lapsi on jatkuvasti 10h/pvä hoidossa tai jos ei ole lomia!
Miten ihmeessä? Sehän on ihan selvää että lapsi on sen 9-10 tuntia päivässä siellä päiväkodissa. Sen olemme vanhemmat jo ilmoittaneet kun lappuja täytimme siitä milloin lapsemme tarvitsee hoitopaikkaa. Ja jos ei loma ole kuin kesällä niin minkäs teet? Ei meille ainakaan ole kukaan jutellut asiasta.
Kokonaan toinen asia sitten on että lapsi on sairastellut melko usein ajoittain joten poissaoloja on siksi tullut.

 

[QUOTE="vieras";25333239]äiti kotona ja tuo lapsensa hoitoon jotta saa siivota kotona. No milloin se pph siivooo kun aina tulee 4 lasta jotkas sotkee heti paikat. Kyllä sapetti.[/QUOTE]

Niin mullekin yksi äiti sanoi kun oli vapaapäivällä, että on hänellä kotona aina hommaa. Ihan kuin tällä pph:lla tosiaan ei olisi kotona hommaa =) Ja tilanne oli se, että muut lapset vapaalla ja tämä yksi ainut tuli hoitoon.

 

Mutta MINÄPÄ olin niin kiltti et annoin meidän tytön hoitopaikan jollekkin muulle lapselle juuri Itse jään kotii kuukauden sairaslomalle ja sit äitiyslomalle niin pidän tuon likan mieluummin kotona kun tarhassa vaikka tarha onkin ollut mukava paikka lapselle. Tai noh, esikoulua jatkaa normaalisti kuitenkin. En oo koskaan ymmärtänyt vanhempia jotka vie lapset hoitoon jos oikeaa tarvetta ei ole ja en ymmärrä selityksiä siitä kuinka lapsi saa virikkeitä siellä tarhassa kun itse ollaan äitiyslomalla kotona. Ei meitäkään viety tarhan pienenä muuta kun sillon kun molemmat vanhemmat oli töissä ja isä piti aina kotona kun oli vapailla töistä, eli meille tuli kaksi tarhapäivää viikossa lapsena. On jotenkin kumma jos ei osata kotona hoitaa lastaan vaan lykätään tarhan kasvatettavaksi. Itse käyn sit kerhoissa ja avoimissa päiväkodeissa lasten kanssa niin saadaan yhdessä virikkeitä

 

Niin mullekin yksi äiti sanoi kun oli vapaapäivällä, että on hänellä kotona aina hommaa. Ihan kuin tällä pph:lla tosiaan ei olisi kotona hommaa =) Ja tilanne oli se, että muut lapset vapaalla ja tämä yksi ainut tuli hoitoon.

Sen kummemmin puuttumatta tuohon onko oikein tuoda lapsi hoitoon ja mennä kotiin siivoamaan, MUTTA silloin kun lapsi on hoidossa, se on hoitajan työaikaa. Hän siivoaa sitten vapaa- ajallaan, niin kuin varmasti 90% vanhemmistakin.

 

Niin mullekin yksi äiti sanoi kun oli vapaapäivällä, että on hänellä kotona aina hommaa. Ihan kuin tällä pph:lla tosiaan ei olisi kotona hommaa =) Ja tilanne oli se, että muut lapset vapaalla ja tämä yksi ainut tuli hoitoon.

Kuule, ammatinvalintakysymys.

 

Teillä ei oo. Meillä on. Kaikilla ei voi olla.

Se ei silti muuta mun mielipidettä siitä, että 9-10 h hoitopäivät viidesti viikossa, kuukaudesta toiseen, on mun mielestä ihan liikaa lapsille ja teen kaikkeni ettei kolmas lapsemmekaan joutuisi koskaan siihen myllyyn.

Meillä on ollut siitä hyvä tilanne et vuortiden ja järjesteltävien vuorojen vuoksi lapset oli yleensä vaan 2-3 päivää viikosta hoidossa mut joskus kerran puolessa vuodessa kun tuli tilanne et piti olla 5 päivää viikossa niin lapsi oli kauhean väsynyt ja kiukkuinen viikonlopun eli kyllä lapsi todella reagoi siihen ettei saa olla kotona. Eikä meillä hoitoajatkaan loppupeleissä olleet kun 8.30-15.

Toivon myös et meidän kolmosella olisi yhtä ihanteellinen tilanne aikanaan, tosin nt toivon vaan että olisi varaa olla ainakin se kolme vuotta kotona