Minusta DOWNia sairastavat on pelottavia! (Toisenlaiset frendit eilen...)

[QUOTE="vieras";24828398]Täälläpäin yksi vammainen huutelee törkeyksiä kaikille, irc-galleriassa ehdottelee alaikäisille vaikka mitä ja ihan suoraan, on joskus saanut hepulin kun ei päässyt leikkipuistossa kiikkumaan ja mottasi pikkupoikaa päähän.[/QUOTE]

Niin, sielläpäin yksi vammainen huutelee törkeyksiä kaikille, täälläpäin iso joukkio juoppoja tekee sitä samaa. Ja ilman vammaa.

 

Ja näitähän ei terveistä löydy? :kieh:
Yhtä lailla downit ovat yksilöitä siinä missä me muutkin. Tottahan toki heidän syndroomaan kuuluu erilaisia muita ongelmia (esim. sydän- tai suolistosairauksia), mutta jokaisella on myös oma yksilöllinen luonteensa. Kuten meillä kaikilla.

Mutta silti he voivat jonkun mielestä olla pelottavia. Eihän sille toinen mitään voi, ja vieko se downin syndrooman omaavalta ihmisarvon tai ihmisoikeudet? Ei.

 

Down ei ole sairaus. Sairaudesta voi parantua tai tila huonontua.

No kyl mun mielestä on korrektimpaa sanoa sitä sairaudeksi mieluummin, kuin sanoa, että he ovat mutantteja. Downihan on kromosomimutaatio.

 

Onko uus kausi? Piru jos missasin sen alun.

Eiku vanha kaus se on.
En kattonu mokomaa eilen.

 

Oon samaa mieltä a.p:n kanssa. Mulle on jäänyt downilaisista fobia. Lapsena meiän naapurissa asu downilainen, sitten koitin leikkiä sen kanssa mut se heitti mua sellasella puupalikalla päähän missä oli nauloja :s Onneks ne naulat ei osunu päähän

 

Eiku vanha kaus se on.
En kattonu mokomaa eilen.

Aa ok

Mulle teki hyvää katsoa se kausi. Lähipiirissä ei ole koskaan ollut downia, ainoa kosketus aiheeseen on downpoika uimassa lapsena, silloin en ymmärtänyt asiasta mitään ja jäi inhottava olo (oli hieman yli-innokas ja agressiivisen oloinen).

Kun katsoin tuota kautta, se avasi mulle paljon kehitysvammaisten maailmaa. En vieläkään varmaan tietäisi miten suhtautua kun olisin tekemisissä ihmisen kanssa jolla on kehitysvamma, kuulostaa varmaan kamalalta, mutta pelkään osaanko olla oikein? Siis pystynkö olemaan neutraali jne. vai tuleeko se ajan kanssa.
Samanlaisiahan hekin ovat kuin me joilla ei ole kehityksessä poikkeamaa, erilaisia kuitenkin.

Mulle jäi joka jaksosta todella hyvä mieli, olivat niin aitoja! Kun vaan pääsisin itse tästä muuristani ylitse, etten pelkäisi tekeväni jotain väärin. Tosin ei lähitulevaisuudessa varmaan tulekkaan sellaista tilannetta vastaan, mut mä haluaisin pystyä olemaan kaikkien ihmisten kanssa normaalisti.

En tiedä mistä on tullut tämä, että pelkään tekeväni jotain väärin? Pirun ärsyttävää.

Ymmärsiköhän kukaan tästä mitään? Toivottavasti en kirjoittanut typerästi missään kohtaa, ei ollut tarkoitukseni kirjoittaa loukkaavasti.

 

Mäkin oon katsonut tota Toisenlaiset frendit ja ei ne mun mielestä ainakaan oo pelottavia. Erilaisia korkeintaan kuin valtaäväestö.

 

Olen työskennellyt vuosia kehitysvammaisten ryhmäkodissa, ja en todellakaan ole saanut yhtääm potkua ja lyöntiä, jos olisin saanut niin olisin ottanu loparit. Ei hoitajan tarviyse/pidä/saa missään nimessä sietää väkivaltaa työssään! Jos siellä joku käyttäytyy väkivallalla uhaten tai käyttäeb, täytetään kuulkaas niin tarkat lomakkeet väkivallasta ja aletaan miettiä heti varotoimia, ei ole missään paikassa niin että hoitajia lyödään ja töistä tullaan mustelmilla, ei ainakaan suomessa

 

Ja lisäys vielä edelliseen, kyllä, downit ovat impulsiivisempia luonteeltaan kuin me "normaalit"

 

Meillä suvussa down-mies ja kovin on leppoisa, ei koskaan agressiivinen. Itse saattaa suuttua perinpohjaisesti jostakin sanotusta jutusta, ja ei meinaa leppyä millään (ilmenee siis vaan jurotuksena).

 

No mä en tunne kuin yhden downin, joten juuri se arvaamattomuus ja outous käyttäytymisestä "pelottaa". Ei siis ole mitenkään väkivaltainen, en vaan tiedä miten tulisi toimia hänen kanssaan.

 

Tuntematon pelottaa ja sen kuuluki pelottaa. Se on luonnollista ihmiselle.

 

Down ei ole sairaus. Sairaudesta voi parantua tai tila huonontua.

Jonkinlaisena länsimaisen lääketieteen konsensuksena sairauksiksi määritellyistä tiloista voinee pitää kansainvällisen ICD -luokituksen tämänhetkistä versiota ICD-10.

Ja kappas vaan, downin syndrooma löytyy ICD-luokituksesta koodilla Q90.9

 

Tuntematon pelottaa ja sen kuuluki pelottaa. Se on luonnollista ihmiselle.

Näinhän se on. Joitain pelottaa vaikkapa tummat ihmiset. Se on ihan normaalia! Mutta varmasti pelot hälvenisivät jos saisi olla enemmän tekemisissä näiden ihmisten kanssa.

 

Musta tuntuu,että ton tv sarjan punatukkainen down tyttöä on kasvatettu kun prinsessaa,tuntuu,että saa kaiken minä haluaa..

 

Mäkin voin kyllä myöntää vähän pelkääväni kehitysvammaisia. Riippuu toki paljon ihmisestä.

Kahdella hyvällä kaverillani on sisarus, jolla downin syndrooma. Ne ei ole ikinä mitenkään pelottanut, joskin teininä ärsytti kun tunkevat mukaan ja kiukuttelevat. Ja sitten se ärsytti suunnattomasti, kun joskus innostuivat pussailemaan kaikkia poskille. Mä kun en kaipaa keneltäkään "vieraalta" poski tai muitakaan pusuja. Muuten ovat kyllä ihan mukavia, nämä kaksi eivät ainakaan mitenkään väkivaltaisia olleet koskaan.

Sitten taas yhdellä leirillä joskus vuonna nakki oli joku 18v. downpoika. Sitä vähän pelkäsin, enkä siksi jutellutkaan mitään. Hormonit hyrräsi samaan malliin kuin tuon ikäisillä pojilla yleensä ja välillä huitoi ja löikin hoitajia.. Se on tosiaan se lapsen mieli ja aikuisen voimat mikä varmasti useimpia pelottaa.

Mutta riippuu varmasti ihmisestä, sukupuolesta ja iästä paljon, minkälaisia ovat. Yksilöitähän ne, ihan niinkuin muutkin ihmiset.

 

Hei tosi kivaa lukea näitä down-lapsen äitinä. Jos lapsista puhutaan, niin päiväkodit on pullollaan paljon väkivaltaisempia lapsia kuin meidän down-poika. On kotiutunut useamman kerran mm. purtuna, eikä purija suinkaan ole ollut toinen syndroomalapsi vaan joku ns. terve herranterttu. Olisin paljon enemmän huolissani syrjäytyvistä lapsista, nuorista ja aikuisistakin, kuin down-ihmisistä.

 

[QUOTE="vieras";25380825]Mäkin oon katsonut tota Toisenlaiset frendit ja ei ne mun mielestä ainakaan oo pelottavia. Erilaisia korkeintaan kuin valtaäväestö.[/QUOTE]


Se Kata on ihana, mutta se ei olekaan down.

 

Mä en ole kyseistä sarjaa koskaan nähnyt mutta itselläni on täti jolla on down. Ei ole koskaan ollut väkivaltainen eikä arvaamaton, jääräpäinen kyllä. Kun päättää ettei halua jotakin niin ei sitten myös halua. Toisaalta on taas aivan hurmaava persoona, ei tahdo kellekään pahaa.
Tokihan downeissa on kaikilla omat persoonansa, kuten on myös meillä terveet kromosomit omaavilla.

 

[QUOTE="siri";25382781]Musta tuntuu,että ton tv sarjan punatukkainen down tyttöä on kasvatettu kun prinsessaa,tuntuu,että saa kaiken minä haluaa..[/QUOTE]


Se on ä r s y t t ä v ä.

 

Onpas negatiivinen keskustelu... :O

Omien kokemusteni mukaan ja myös tuttavieni kokemusten mukaan ihmiset joilla on Down ovat paljon ystävällisempiä ja hyväsydämisempiä kuin "normaalit." Toki Down-ihmisillä tunteet ovat ylikorostuneita, joten erimielisyyksistä seuraa usein väkivaltaa.

En kuitenkaan koe down-ihmisten kanssa olemista mitenkään epämiellyttäväksi, eikä heitä ole vaikeampi ymmärtää/ lukea kuin tavallistakaan ihmistä.

 

Down ei ole sairaus. Sairaudesta voi parantua tai tila huonontua.

Ei pidä paikkaansa tuo sinun määritelmä. TAUDISTA voi parantua, mutta kaikista sairauksista ei.

Downin syndrooma on ihan virallisestikin sairaus, vaikka todellisuudessa onkin kyse kromosomipoikkeavuudesta.

 

Olen työskennellyt vuosia kehitysvammaisten ryhmäkodissa, ja en todellakaan ole saanut yhtääm potkua ja lyöntiä, jos olisin saanut niin olisin ottanu loparit. Ei hoitajan tarviyse/pidä/saa missään nimessä sietää väkivaltaa työssään! Jos siellä joku käyttäytyy väkivallalla uhaten tai käyttäeb, täytetään kuulkaas niin tarkat lomakkeet väkivallasta ja aletaan miettiä heti varotoimia, ei ole missään paikassa niin että hoitajia lyödään ja töistä tullaan mustelmilla, ei ainakaan suomessa

No se on kiva, että sulla on sellainen unelmatyöpaikka. Kaikilla ei ole.

 

Olen työskennellyt vuosia kehitysvammaisten ryhmäkodissa, ja en todellakaan ole saanut yhtääm potkua ja lyöntiä, jos olisin saanut niin olisin ottanu loparit. Ei hoitajan tarviyse/pidä/saa missään nimessä sietää väkivaltaa työssään! Jos siellä joku käyttäytyy väkivallalla uhaten tai käyttäeb, täytetään kuulkaas niin tarkat lomakkeet väkivallasta ja aletaan miettiä heti varotoimia, ei ole missään paikassa niin että hoitajia lyödään ja töistä tullaan mustelmilla, ei ainakaan suomessa

Käyppäs kuule kokeilemassa millaista on työ vanhuspuolella... Ei ainakaan minunlaiseni pieni ja siro nainen mahda mitään niille isoille dementoituneille papoille. Turpiin on tullut pari kertaa ihan yllätyksenä, vaikka on ollut useampi hoitaja paikalla.

Ja eihän niitä voi hoitamattakaan jättää, pakko se on jonkun tehdä.

 

Se sarja oli ihana! Ihania ihmisiä kaikki. Sanna ja Sonja, Timo, Kata ja Mikko ja Mari. Niiltähän pyydetiin nimmareitakin kun olivat siellä kaupungilla.