Minusta DOWNia sairastavat on pelottavia! (Toisenlaiset frendit eilen...)

Työskenteleekö teistä kukaan heidän kanssaan.
Minusta kamalan pelottavia :O
Tuntui ohjelman perusteella ainakin, että suuttuvat tosi pikkujutuista ja ottavat nokkiinsa ja ovat väkivaltaisia. Millaisia vammaiset ovat normaalisti. Joku heidän kanssaan tysökentelevät tai vammaisen perheenjäsenet. Kertokaa.
Olenko ihan hakoteillä?

En kyllä voisi kuvitella voivani työkennellä hoitamassa heitä esim...Koko ajan saisi pelätä että lyövät ja ovat yliseksuaalisia :ashamed:

 

Downin syndrooma ei ole sairaus.

 

Downin syndrooma ei ole sairaus.

Aha, mutta pelottavia ovat! :O:O:O

Pst. Kiva kun vastasit ap kysymykseen...

 

[QUOTE="vieras";24828187]Tuntui ohjelman perusteella ainakin, että suuttuvat tosi pikkujutuista ja ottavat nokkiinsa ja ovat väkivaltaisia.[/QUOTE]

Ja näitähän ei terveistä löydy? :kieh:
Yhtä lailla downit ovat yksilöitä siinä missä me muutkin. Tottahan toki heidän syndroomaan kuuluu erilaisia muita ongelmia (esim. sydän- tai suolistosairauksia), mutta jokaisella on myös oma yksilöllinen luonteensa. Kuten meillä kaikilla.

 

Ja näitähän ei terveistä löydy? :kieh:
Yhtä lailla downit ovat yksilöitä siinä missä me muutkin. Tottahan toki heidän syndroomaan kuuluu erilaisia muita ongelmia (esim. sydän- tai suolistosairauksia), mutta jokaisella on myös oma yksilöllinen luonteensa. Kuten meillä kaikilla.

Niin tietysti voi olla.
Musta se punapää oli kauhea kun se uhkui vihaa siellä kampaajalla :O
Mä pelkäsin, että se mottaa sitä muijaa

 

Minunkin mielestäni ovat "tavallista" ihmistä arvaamattomampia. Täytyy kyllä myöntää, etten kovin paljoa ole heidän kanssa tekemisissä ollut, mutta siis mieltään muuttavat/suuttuvat helpommin kuin muut, ainakin mitä minä olen huomannut. Osa on ehkä pelottavia, mutta voi johtua myös siitä, ettei downeja huonosti tunteva maallikko osaa "lukea" heidän käytöstään. Uskoisin, että vain pieni osa heistä on kuitenkin niitä ahdistelevia ja oikeasti pelottavia.

 

Minunkin mielestäni ovat "tavallista" ihmistä arvaamattomampia. Täytyy kyllä myöntää, etten kovin paljoa ole heidän kanssa tekemisissä ollut, mutta siis mieltään muuttavat/suuttuvat helpommin kuin muut, ainakin mitä minä olen huomannut. Osa on ehkä pelottavia, mutta voi johtua myös siitä, ettei downeja huonosti tunteva maallikko osaa "lukea" heidän käytöstään. Uskoisin, että vain pieni osa heistä on kuitenkin niitä ahdistelevia ja oikeasti pelottavia.

Akaatti taitaa osua oikeaan. Sama ilmiö kuin miksi minua jännittää tietyistä kulttuureista tulveat ulkomaalaiset (esim monet afrikkalaiset, italialaiset, kreikkalaiset) Kun ilmeet ja elekieli ovat tyystin erilaisia mihin on itse tottunut niin tulee epävarma olo. Ei tiedä mitä toinen aikoo tehdä eikä ymmärrä hänen aikeitaan tai tunnetilojaan.

Itse en ole Down-syndroomaisia kokenut pelottaviksi mutta autistiset saavat minut hermoilemaan. Juurikin siksi kun en ymmärrä, en osaa lukea ja olen itse niin herkkä ja pelkään mokaavani.

 

Downin syndrooma ei ole sairaus.

Downin oireyhtymä eli Downin syndrooma on kehityshäiriö ja geneettinen sairaus, joka aiheutuu trisomia 21-nimisestä kromosomihäiriöstä

 

'Kiva' provo.

 

Kieltämättä ovat vähän pelottavia minunkin mielestäni- kuten yleistäen kaikki kehityshäiriöiset.

Varmaankin siksi, että toimivat ja käyttäytyvät osin eri tavalla ja pitää tulkita niin paljon enemmän.
Oletan, että kunhan pääsen työskentelemään vammaistyössä hetken perästä, 'pelkoni' häviävät kunhan tulen tutuksi heidän kanssaan.

 

Lapsen mieli, aikuisen voimat ja koko... Kyllähän se on pelottavaa. Lisäksi vammaisilla on todella paljon enemmän mielenterveyshäiriöitä kuin valtaväestöllä.

 

Ihme porukkaa täällä. Kai se sitten on niin että kaikki vieras pelottaa.

 

Ihme porukkaa täällä. Kai se sitten on niin että kaikki vieras pelottaa.

Niinhän se pakkaa pelottamaan. Pelottaa on ehkä vähän turhan voimakas sana, mutta en nyt itse ainakaan muuta sanaa siihen keksi.

 

Olen ollut aikoinaan lapsena samassa pk-ryhmässä down-lapsen kanssa. Toisinaan meillä oli ihan kivoja leikkejä yhdessä. Eihän silloin olllut väkivaltainen. En tiedä sitten nykyään. Kun en ole häntä nähnyt sitten ala-koulu iän jälkeen.

 

[QUOTE="vieras";24828187]
En kyllä voisi kuvitella voivani työkennellä hoitamassa heitä esim...Koko ajan saisi pelätä että lyövät ja ovat yliseksuaalisia :ashamed:[/QUOTE]

Aika moni kehitysvammainen tuntuu olevan. Sukulaiseni työskentelee heidän kanssaan ja joka viikko tulee potkuja tai iskuja.

 

Niinhän se pakkaa pelottamaan. Pelottaa on ehkä vähän turhan voimakas sana, mutta en nyt itse ainakaan muuta sanaa siihen keksi.

Ja minä puolestani lähtiin heti kyläilemään noille ohjelman ihmisille jos kutsu kävisi. Aivan ihania, luonnollisia, teeskentelemättömiä ihmisiä! Kumpa sais poiketa kaffeelle ja turisemaan heidän kanssaan.

 

Aika moni kehitysvammainen tuntuu olevan. Sukulaiseni työskentelee heidän kanssaan ja joka viikko tulee potkuja tai iskuja.

Niitä saa myös niin lapsi- kuin vanhustyössä. Potkuja, iskuja, huutoa, haukkua, itkua ja hammastenkiristystä....... eri mittakaavassa vaan

 

Ja minä puolestani lähtiin heti kyläilemään noille ohjelman ihmisille jos kutsu kävisi. Aivan ihania, luonnollisia, teeskentelemättömiä ihmisiä! Kumpa sais poiketa kaffeelle ja turisemaan heidän kanssaan.

Niin varmaan minäkin, en mä nyt kadun toiselle puolelle kavahda, en siis tarkoittanut sitä. Vaan koetin sanoa että kaikki erilainen vähän arveluttaa, kaikki 'normaalista' poikkeava.

 

Niitä saa myös niin lapsi- kuin vanhustyössä. Potkuja, iskuja, huutoa, haukkua, itkua ja hammastenkiristystä....... eri mittakaavassa vaan

Lapsilla ja vanhuksilla ei vaan taida ihan samanlaiset voimat olla kuin aikuisella kehitysvammaisella. Oikeasti, minä kunnioitan mitä suuremmin ihmisiä, jotka jaksavat kammeta sinne työpaikalle joka päivä, vaikka tiedossa onkin, että ollaan taas mustelmilla sieltä päästyä.

 

Lapsilla ja vanhuksilla ei vaan taida ihan samanlaiset voimat olla kuin aikuisella kehitysvammaisella. Oikeasti, minä kunnioitan mitä suuremmin ihmisiä, jotka jaksavat kammeta sinne työpaikalle joka päivä, vaikka tiedossa onkin, että ollaan taas mustelmilla sieltä päästyä.

Aivan.

Mutta tuo agressiivinen puoli niin lapsissa, vanhuksissa kuin kehitysvammaisissa on kuitenkin vain se yksi osa. Niin paljon mukavaakin kuitenkin mahtuu päiviin yleensä.

 

He ovat yksilöitä siinä missä muutkin. Ainoastaan yhteen väkivaltaiseen downiin olen vuosian varrella törmännyt, mutya uskon että suurin syy siihen oli dementia joka hänelle vanhemmiten tuli. Downit toki ovat tunteinensa useim aika "lapsen tasoisia". Tunteet ovat vahvoja, eivät aina opi niitä hillitsemään tai välttämättä eivät aina edes ymmårrä omia tunteitaan. Usein tarvitsevat apua niiden hillintään, rauhoittumiseen ja niistä eteenpäin siitymiseen tai saattavat jäädä "kiinni samaan tunteeseen". Eli siis tunne jää påälle ja toistavat samaa, mikä voi toki tuntua uhkaavalta tai inhottavalta.

 

Täälläpäin yksi vammainen huutelee törkeyksiä kaikille, irc-galleriassa ehdottelee alaikäisille vaikka mitä ja ihan suoraan, on joskus saanut hepulin kun ei päässyt leikkipuistossa kiikkumaan ja mottasi pikkupoikaa päähän.

 

Downin oireyhtymä eli Downin syndrooma on kehityshäiriö ja geneettinen sairaus, joka aiheutuu trisomia 21-nimisestä kromosomihäiriöstä

Down ei ole sairaus. Sairaudesta voi parantua tai tila huonontua.

 

Onko uus kausi? Piru jos missasin sen alun.

 

Tässä ketjussa on nyt se huono puoli että vain noita negatiivisia puolia tulee esille. Sellainen joka ei tiedä downista mitään saattaa vetää virheeliset johtopäätökset näistä kommenteista. Väkivaltaisuus kun pelottaa, tottakai. Oma isäni kuskasi ammattinsa puolesta 25 vuotta kehitysvammaisia päivittäin, monia downeja ja kertaakaan ei mitään väkivaltatilanteita ollut. Mahtavaa porukkaa olivat, itse tulin sen myös toteamaan kun kuljin jossaa vaiheessa päivittäin samalla kyydillä.