Pph:t tai päiväkodin hoitajat, mielipide 2 veen päiväuniasiaan?

  • Viestiketjun aloittaja väsynyt äitee
  • Ensimmäinen viesti
"Vieras"
ottakaapa mammat kotiin neljä vilkasta vipeltäjää ajalla 6.30- 16.30. Joka päivä viihdyttätte muruja. Kuuntelette itkua,pyyhitte neniä,laitatte ruokaa ja toisella kädellä kannatte sylissä väsynyttä parkujaa.

Menkää itseenne ja miettikää laitatteko ne nukkuun vai ei?? Asettakaa itsenne hoitajan asemaan enne kuin sanotte ettei ainakaan meen maija sit nuku päikkäreitä.
Miksi ottaa hoitolapsia jos se on niin kamalaa? Ammatinvalintakysymys, näet.

Itse en ole pph syystä että mua ei voisi vähempää kiinnostaa ottaa kotiini yhtään ainutta vipeltäjää omieni lisäksi. Joka ammatissa on omat hyvät ja huonot puolensa, tämä on pph:n työn varjopuolia.
 
a.p.
Kyllä sen itsekin miellän niin, että nukahtamisesta on tullut jo pojalle ongelma. En vaan vieläkään voi käsittää miten siinä kävi niin, kun ekat 2 vuotta ei koskaan edes varsinaisesti tarvinnut nukuttaa ja 5-vuotiasta ei tähän päivään mennessä ole nukutettu.

Haluaisin vaan tietää miten todellisuudessa konkreettisesti sen parivuotiaan saa pysymään siellä sängyssä nätisti?? Muuta kuin sitkeällä 5 kk yrittämisellä, mitä oon aiemmissa viesteissä kuvaillutkin ja eri tapoja joita on toteutettu. Jos olisin tiennyt mitä seuraa kun tutti jää pois niin poika kiskoisi varmaan tuttia vielä koulussakin... Joo ja on rakas unilelu ja on veli samassa huoneessa ja laulut ja samanlaiset rutiinit ja muut. Tiedän hyvin mielestäni millaista käytöstä lapselta voi sietää ja millasta ei, mutta kummassa saa kuvion raiteilleen?? Pitäis kyllä tämän äidin olla nukkumassa tai miekkosen vieressä mutta tuskailee täällä vaan tätä kuvioita..
 
"vieras"
Kyllä sen itsekin miellän niin, että nukahtamisesta on tullut jo pojalle ongelma. En vaan vieläkään voi käsittää miten siinä kävi niin, kun ekat 2 vuotta ei koskaan edes varsinaisesti tarvinnut nukuttaa ja 5-vuotiasta ei tähän päivään mennessä ole nukutettu.

Haluaisin vaan tietää miten todellisuudessa konkreettisesti sen parivuotiaan saa pysymään siellä sängyssä nätisti?? Muuta kuin sitkeällä 5 kk yrittämisellä, mitä oon aiemmissa viesteissä kuvaillutkin ja eri tapoja joita on toteutettu. Jos olisin tiennyt mitä seuraa kun tutti jää pois niin poika kiskoisi varmaan tuttia vielä koulussakin... Joo ja on rakas unilelu ja on veli samassa huoneessa ja laulut ja samanlaiset rutiinit ja muut. Tiedän hyvin mielestäni millaista käytöstä lapselta voi sietää ja millasta ei, mutta kummassa saa kuvion raiteilleen?? Pitäis kyllä tämän äidin olla nukkumassa tai miekkosen vieressä mutta tuskailee täällä vaan tätä kuvioita..
Siis alkoiko tää kaikki samaan aikaan, kun tutti jätettiin pois? Ja menikö mahdollisesti vielä hoitoonkin samaan syssyyn? Ääks, meillä kesti tutin takia nukkumattomuus jotain kuukauden. Että ei nyt ihan 5 kk sitten sitäkään kyllä.
Mä ratkaisisin niin, että lapsi nukkuu hoidossa jos nukuttaa ja yritetään aikaistaa unia. Ja ei saa herättää. Illalla rutiinit normisti ja jos koska jo 2 v, niin ymmärtää varmaan puhetta hyvin, joten te ette roiku ovella viemässä sänkyyn uudelleen ja uudelleen, vaan lapsi saa rauhassa leikkiä hiljaisia leikkejä eikä saa häiritä isoveljeä. Onnistuisiko tuo? Eli siis kaikki sellainen väkisin yrittäminen illasta pois. Ei olisi sulla hermo kireällä nukuttamisesta ja lapsikin varmasti aistisi tämän. Ja nukahtaisi, kun väsyttää.
 
"Harmaana"
Olisiko parempi jos poika nukkuisi jossain muualla kuin isoveljen kanssa, sänky vaikka teidän huoneeseen tai kokonaan omaan huoneeseen? Jos kaipaa vanhempien läheisyyttä niin helpoiten se järjestyisi kun nukkuisi teidän makkarissa. Jos taas isoveljen läsnäolo, lelut ym houkuttaa leikkimään niin oma nukkumahuone voisi olla hyvä.
 
a.p.
Lapsi voisi ehkä kyllä osata leikkiä itsekseen, mutta jotenkin tuntuu hassulta ajatus että siellä tyyppii leikkii ja sitten sammahtaa :) Siis älkää ymmärtäkö väärin, oikeasti kokeilemisen arvoinen juttu.

Joo ja myönnän, että oma hermo alkaa olla tosi tiukalla! Että kaikki sitäkin helpottava on tervetullutta.

Tutti jäi pois huhtikuussa, jolloin ongelmat alkoi ja hoito alkoi elokuussa. Idea oli meillä, että tutti jää pois hyvissä ajoin ennen hoitoa ettei sitten tule muutokset samaan saumaan... :/
 
mommm
Täälä kanssa ollut vaikeaa 2 vuotiaan nukkumisten kanssa. Tätä on nyt jatkunut pari kuukautta, välillä on vähän parempia jaksoja ollut. Meillä lapsi on kotihoidossa ja olen tähän asti yrittänyt pitää kiinni päikkäreistä, mutta siten että viimeistään klo 14 unilla, sen jälkeen jos ei nukahda niin parempi kun ei nuku ollenkaan. Tosin jos ei nuku päikkärietä niin sitten nukahtaa ihan väkisin noin klo 18 (ja herää parin tunnin päästä) tai sitten on tosi rätynen.

Yöunille nukahtaminen onkin sitten vaikeaa. Tänä iltana meni klo 22.30 saakka. Ajattelin huomisesta lähtien pitää rauhoittumishetken vähän lounaan jälkeen, lueskellaan sängyn päällä ja jos ei nukahda niin ei. Koetan sitten järjestää päivän ja ulkoilut niiin että pysyisi hereillä iltaan asti. Mutta uskon, että jos lapsi nukahtaa päiväunille helposti niin ne unet tarvitsee.

Tuolla aiemmin joku kommentoikin jo, että jos viikonlopun aikana päikkäreitä ei ole nukutu, niin eikö rytmin pitäii olla maanantaihin mennessä tasaantunut niin, että lapsi ei nukahda päikkäreille jos niitä kerran ei tarvitse?
 
"vieras"
Lapsi voisi ehkä kyllä osata leikkiä itsekseen, mutta jotenkin tuntuu hassulta ajatus että siellä tyyppii leikkii ja sitten sammahtaa :) Siis älkää ymmärtäkö väärin, oikeasti kokeilemisen arvoinen juttu.

Joo ja myönnän, että oma hermo alkaa olla tosi tiukalla! Että kaikki sitäkin helpottava on tervetullutta.

Tutti jäi pois huhtikuussa, jolloin ongelmat alkoi ja hoito alkoi elokuussa. Idea oli meillä, että tutti jää pois hyvissä ajoin ennen hoitoa ettei sitten tule muutokset samaan saumaan... :/
Tuttijutusta sen verran, että saattoi hyvinkin saada lapsen pois raiteiltaan nukahtamisen suhteen. Meillä ainakin siis kävi niin ja vaikutti kyllä ainakin kuukauden. Nyt pitäisi siis saada lapsi oppimaan uusi "nukahtamistapa" ja minusta se ei ole nukahtamistapaa etsivälle lapselle hyväksi, jos nukutetaan väkisin ja äiti on ihan hiilenä asiasta. Ja siis tiedän todella, että hermo kiristyy nukutuksessa helposti. Siksi meidän muksuja ei pakkonukuteta. Suosittelen kokeilemaan tuota päiväunien aikaistusta hoidossa ja illalla vapaata leikkimistä ilman pakkoa nukahtaa ja odottaa unta sängyssä. Kaikki lapset eivät oikein osaa sellaista unen odottamista kuten aikuiset.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";24652106]Tuttijutusta sen verran, että saattoi hyvinkin saada lapsen pois raiteiltaan nukahtamisen suhteen. Meillä ainakin siis kävi niin ja vaikutti kyllä ainakin kuukauden. Nyt pitäisi siis saada lapsi oppimaan uusi "nukahtamistapa" ja minusta se ei ole nukahtamistapaa etsivälle lapselle hyväksi, jos nukutetaan väkisin ja äiti on ihan hiilenä asiasta. Ja siis tiedän todella, että hermo kiristyy nukutuksessa helposti. Siksi meidän muksuja ei pakkonukuteta. Suosittelen kokeilemaan tuota päiväunien aikaistusta hoidossa ja illalla vapaata leikkimistä ilman pakkoa nukahtaa ja odottaa unta sängyssä. Kaikki lapset eivät oikein osaa sellaista unen odottamista kuten aikuiset.[/QUOTE]

Ja jottei nyt tulisi väärää kuvaa, niin meillä lapset nukahtavat sänkyihinsä noin klo 20. Eli eivät siis leiki koko yötä.. Ap:n lapsi varmaankin valvoisi alkuun vähän kauemmin, mutta ainakin saisit itsellesi aikusten aikaa iltaan.
 
"Minna"
Minusta ei kuulosta kovin järkevältä, että 2-vuotiaan poikamme yöuniaika on pisimmilläänkin tuon 21.45-6.15?
Meidän reilun vuoden ikäinen nukkuu samanpituiset yöunet, enkä ole ymmärtänyt olla siitä huolissani. Usein mennään nukkumaan kaikki yhtä aikaa. MUTTA lapsemme saa nukkua aina niin pitkät päiväunet kuin haluaa, ja usein nukkuukin noin 3 tuntia. En ole kokenut tarpeelliseksi alkaa kikkailla päiväunien kestolla verrattuna yöunien pituuteen, sillä kokonaisunimäärä on ihan ok. Sen kyllä olen huomannut, että jos nukkuu esim. vain tunnin päiväunet, on illalla nukkumaanmeno huomattavasti hankalampaa ja yökin saattaa olla risaisempi. Eli mitä paremmin nukkuu päivällä, sitä helpommin menee yöunetkin.

Voisittekohan kokeilla seuraavaksi lapsellanne 45 min päiväunien sijasta sitä, että saa nukkua ihan niin pitkään kuin haluaa? Lapsenne yörytmi voi nyt kertakaikkisesti olla tuo mikä on (vaikka mitä tekisitte), mutta antakaa hänen nukkua päivällä kylliksi. Ne illatkin voivat rauhoittua, kun ei ole yliväsynyt. Ja jos omaa aikaa kaipaa, niin vuorotelkaa miehen kanssa, toinen ottaa breikkiä välillä. Sitähän ei tiedä jos taas kohta pienen rytmi muuttuu ja uni tulee illalla aiemmin.
 
pktäti2
Hyppään vielä työroolin ulkopuolelle ja kirjoitan tämän äitinä...

Enpä kyllä taitaisi itse vaatia 2-vuotiastani pärjäämään 06.00-20.00 päivähoitopäivää ilman päiväunia (kun kerran lapsi nukahtaa helposti). En haluaisi, että hän joutuu ihan pikkuisena viettämään päiviään ihan väsyneenä. Haluan, että hän jaksaa iloita elämästään.

Joskus haastavissa tilanteissa ovat vastakkain vanhempien tarpeet/toiveet ja lapsen etu. Siinä jokainen äiti ja isä joutuu punnitsemaan, venyttääkö omaa mukavuudenhalua ja jaksamista ja pistää omat tarpeet kakkoseksi joksikin aikaa. Joskus ei ehkä ole voimia, toisissa tilantessa on. Soisin kuitenkin jokaisen vanhemman muistavan, että ne kaudet tulevat ja menevät ja ovat loppujen lopuksi lyhyitä -kun katsoo jälkikäteen. Aika jolloin lapset ovat ihan pieniä ja tarvitsevia, on aika lyhyt. Lapsi ei ole pyytänyt syntyä, vaan vanhemmat hänet tekevät itsekkäistä syistä. Toivoisin että vanhemmat joustaisivat kun vain suinkin jaksavat, ettei pienten tarvitsisi.
 
a.p.
Nykyään pääsääntöisesti mies hoitaakin nukkumaan laiton, koska sen pää pysyy aina kylmänä ja tyynenä tässä asiassa ja näkee että alan itse olla ihan seis asiaan.

Vähän harmittaa kun arvelen, ettei se päiväunille laitto aiemmin tule onnistumaan hoitajalla vaikka siitä oikeasti voisi olla paljonkin apua. Taidan silti keskustella asiasta kun hoito taas jatkuu maanantaina.
 
"Minna"
Alkuperäinen kirjoittaja pktäti2;24652145:
En haluaisi, että hän joutuu ihan pikkuisena viettämään päiviään ihan väsyneenä. Haluan, että hän jaksaa iloita elämästään.

Joskus haastavissa tilanteissa ovat vastakkain vanhempien tarpeet/toiveet ja lapsen etu. Siinä jokainen äiti ja isä joutuu punnitsemaan, venyttääkö omaa mukavuudenhalua ja jaksamista ja pistää omat tarpeet kakkoseksi joksikin aikaa. Joskus ei ehkä ole voimia, toisissa tilantessa on. Soisin kuitenkin jokaisen vanhemman muistavan, että ne kaudet tulevat ja menevät ja ovat loppujen lopuksi lyhyitä -kun katsoo jälkikäteen. Aika jolloin lapset ovat ihan pieniä ja tarvitsevia, on aika lyhyt. Lapsi ei ole pyytänyt syntyä, vaan vanhemmat hänet tekevät itsekkäistä syistä. Toivoisin että vanhemmat joustaisivat kun vain suinkin jaksavat, ettei pienten tarvitsisi.
Tämä oli ihanasti kirjoitettu. :)
 
pktäti2
Kiitos pktäti2 ehdotuksistasi!! Vaikka asia rassaa omaa jaksamistani, olen myös ollut huolissani koska mielestäni lapsi ei nuku vuorokaudessa tarpeeksi, kuten sinäkin laskelmoit. Se on kaikkein isoin ongelma pitkällä aikavälillä. Täytyypä miettiä josko joku ehdottamasi kohta voisi auttaa.

Sitä pelkään viitaten monen ehdotukseen, että jos lapsi saa hoidossa nukkua niin kauan kun lystää, valvookin illalla vielä taas entistä pidempään ja on aamulla taas väsyneempi kun pitää herätä kuuden jälkeen ja seuraavana päivänä nukkuu vielä pidempään hoidossa ja ja ja... Näin tuntui olevan ekat 2 hoitoviikkoa.

Ja muille, toistan edelleenkin että me ollaan oman lapsemme kanssa joka arkipäivä viimeistään 15.30 eteenpäin ja viikonloput pyritään pyhittämään kokonaan perheelle. Mielestäni siis ei ole mitenkään kohtuuttoman vähäinen se aika, jonka lapset meiltä saa ottaen huomioon että käydään töissä. Totta kai se aika oli suurempi pojalle ekat vajaa 2,5 vuotta kun lapset oli kotihoidossa.

HUOM! ap, toinen kirjoitukseni äidin roolista käsin ei ollut suoranaisesti sinulle tai sinun tilanteeseesi, kiteytti vain joskus tulevat turhautumisen tunteet päiväkodissa kun keskustelee joidenkin vanhempien kanssa. Suurin osa vanhemmista todella välittää lapsistaan ja haluaa heidän parastaan, eikä tarkoitus ollut sanoa ettet sinä tekisi niin. Taisivat omat tunteet vaan tulla esiin tässä tilanteessa, kun ei tarvitse olla työroolissa, kun joskus tuntuu pahalta pienten puolesta.

Vielä tuosta lapsesi uniajasta. Vaikka hän nukkuisi 20-06 ja 2 h päiväunia, siitä tulisi se 12 h mikä on keskimääräinen unentarve tuon ikäisellä. Tietysti keskiarvoon tarvitaan se, että jotkut nukkuvat selvästi alle... mutta nykytilanteessa lapsi nukkuu huomattavasti alle tämän. Siksi olisin vähän huolissani unen riittävyydestä. 20.00-06.00 on vain 10 h, joten siitäkin tulee aika vähän unta (etenkin hoidossa olevalle lapselle). Tämä sai minut pohtimaan jatkuvaa yliväsymystilaa, joka saattaa vaikuttaa unen laatuun ja oireilla vaikka näinkin kuin nyt teillä on. En kuitenkaan ole unen asiantuntija, mutta paljon lapsia seurattuani toivottavasti vinkeistä olisi jotain hyötyä.

Voimia!
 
pktäti2
[QUOTE="mielipide";24652270]mieluummin kotona nukkumaan kello 22 kuin ei päikkäreitä.tai sitten lapsen oltava todella tottelevainen ja omatoiminen. pph tarvitsee lepotauon lapsista.[/QUOTE]

Lapsi tarvitsee unensa ja leponsa, ihan sama mitä pph tarvitsee (tai päiväkodin täti työajallaan).
 
"Miima"
Siis nythän on niin, että pk:ssa halutaan saada kaikki lapset nukkumaan jotta henkilökunta voi kahvitella. Vähempikin järki sanoo, että jos lapsen unen määrä per vuorokausi vähenee tunnilla,parilla pakollisten päiväunien vuoksi, ei pk:n päiväunilla ole funktiota. Meillä kans kamalat ongelmat iltaisin kun lapsen päiväunet oli pakollisia pk:ssa. Ja unen määrä vrk kohti jäi niiden vuoksi 3h vähemmäksi. Onneks marssin loppujen lopuksi johtajan puheille, eipä tarvinnut lapsen enään päiväunia nukkua sen jälkeen ja unen määrä/vrk lisääntui usealla tunnilla ja illat sujui rauhallisesti. Lapset on kuitenkin yksilöitä, se pitää ottaa huomioon. Ja toisaalta jos mun pitää maata pimeässä hiljaa yli puoli tuntia niin ihan saletisti nukahdan vaikken niitä unia tarvitsisikaan tai olisi väsynyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ikävää mutta totta;24648883:
Yritätte saada pojan liian aikaisin unille. Ei päiväunet nukkuva 2,5-vuotias vaan nukahda iltakahdeksalta, vaikka vanhemmat kuinka toivoisivat omaa aikaa. Tuo klo 22 kuulostaa realistisemmalta. Eli mielestäni ongelmaan ei ole muuta ratkaisua kuin päiväunten poisjättö, vaikkakaan tuon ikäinen mielestäni ne vielä tarvitsee. Meillä 2,5-v menee nukkumaan 21.30-22 koska nukkuu ne päikkärit.
Tämä mullekin tuli mieleen. Meilläkin iltaunille meno meni myöhemmäksi tarhaan menon jälkeen. Vuorokauden unimäärä pysyi samana, mutta nyt unet on muuttaneet paikkaa... ;) Meillä se aiheutti välillä puraa vanhemmissa lapsissa, kun nuorimmainen sai valvoa myöhempään, mutta ymmärsivät nopeasti, että jos itsekin nukkuvat parituntia päivällä niin saavat valvoa myöhempään :D
 
Meillä on ihan sama kuvio kotona tällä hetkellä, sillä erolla, että poika täyttää 2kk päästä 3 vuotta. Hän lopetti päiväunet 1,5 vuotiaana, kun olin vielä kotona, yöunet olivat sen lähes 12 tuntia. Nyt nukkuu hoidossa puolen tunnin unet, illalla menee nukkumaan 22-23.30, herää aamulla puol 7, joten uniaika jää todella lyhyeksi viikolla. Viikonloppuisin heräilee puol 8, menee nukkumaan 8 aikoihin, ei nuku päiväunia, menee mielestäni paljon paremmin, ei kiukuttele iltapäivisin ja iltaisin kun saa rauhassa nukkua yöunet, eikä päiväunet sekoita rytmiä.

Kyllä mä oon sitä mieltä, että pienten lasten unimääräkin on vaihteleva, ei jokainen lapsi tarvitse päiväunia 5-vuotiaaksi saakka, vaan jotkut lapset jättää ne aikaisemmin pois kuin toiset. Meidän nuorempi on taas peilikuva isoveljestään. Hän on nyt 1,5v ja nukkuu hoidossa 2-3 tuntia, usein hoitaja jo herätteleekin kun nukkuisi vaikka kuinka kauan, silti menee iltaisin viimeistää 8 aikaan nukkumaan ja saattaa nukkua jopa puoli 8 asti aamulla, kuten nyt tämän viikonlopun on taas tehnyt.

Lapset ovat yksilöitä, vanhemmat tuntee lapsensa parhaiten, ei voi kytätä kirjaa ja "sääntöjä" joka asiassa. "kuunnelkaa" lapsianne, niin eiköhän se tuntemus lähde sieltä ja tietää mikä on parhaaksi.
 
a.p.
pktäti2, sinun kirjoitus äidin roolissa sai minut illalla ihan kyyneliin ja menin mukkumaan :) Siis en pahastunut, vaan mielestäni kirjotit tosi kauniisti enkä ottanutkaan sitä suoraan meidän tilanteeseen kohdistuvana.

Nyt yön yli nukuttuani olen miettinyt, että ainakin tulevalla viikolla poikamme saa pysyä valveilla niin kauan iltaisin kun haistan merkit että voisi olla väsynyt. Voisihan sitä kokeilla vielä niinkin unien rajoittamisen sijaan, että saa nukkua päivisin niin kauan kun nukuttaa ja katsotaan mihin aikaan iltaisin alkaa osoittaa sammahtamisen merkkejä. En kyllä kotona aio tänäänkään laittaa päiväunille, jollei selvästi osoita väsymisen merkkejä. Jotenkin vaan tuntuu, että vuorokauden 24 tuntia on meidän pojalle liian lyhyt aika jotta ehtisi väsähtää kunnolla eri uniaikojen välillä. Ehkä hän on syntynyt eri rytmiin kun tämä yhteiskunta :)

Jotenkin harmittaa se, kun oltiin ajateltu että kun hoito alkaa niin nukahtamisongelmat loppuu siihen, koska hoitopäivä on kumminkin lapselle raskas ja täynnä touhua. Aluksi hoitaja olikin huolissaan, että näin pienet yleensä iltaisin on tosi kärttyisiä hoidon aluksi kotona. Meillä ei kyllä niin tapahtunut ja nolotti sanoa hänelle, että poikamme on iltaisin tosi pirteän oloinen eikä saada häntä nukkumaan.

Vanhemman lapsen kanssa on ollut helppoa, kun nukkui tässä iässä (mitä nuorempi nyt on) helposti yli 12-tuntisiakin öitä, päivät jaksoi hyvin ilman päiväunia. Tämä kuvio pysyi samana riippumatta siitä, oliko hoidossa vai kotona, mutta hoitopaikan kanssa olikin sovittu ettei laiteta unille vaan luetaan satua. Silloin tuo päiväunien pois jättäminen hoidossa sai alkunsa hoitajan aloitteesta, kun hän havaitsi ettei lasta väsytä eikä hän nukahda vaan häiritsee pikemminkin muiden lasten nukkumista. Nyt tämän nuoremman kanssa tilanne on tietty sikäli erilainen, että nukahtaa suht helposti hoidossa unille.

Vielä sellasta, että mikä mahtaa olla vaihteluväli ns. "normaalille" pari-kolmevuotiaan vuorokautiselle unentarpeelle?
 
"manta"
[QUOTE="mielipide";24652270]mieluummin kotona nukkumaan kello 22 kuin ei päikkäreitä.tai sitten lapsen oltava todella tottelevainen ja omatoiminen. pph tarvitsee lepotauon lapsista.[/QUOTE]

Jaahas, täällähän onkin joku tosi innokas työntekijä :D Ihan sama miten ilta sujuu vanhempien kanssa,kunhan vain MINÄ saan sen lepotauon lapsista! Itse ainakin järjestin lapsille jotka ei nukkuneet semmoista toimintaa että sain oman kahvini juotua ja päivän lehden luettua. Ei sen pitäisi olla ongelma pph koulutuksen käyneelle.
 
pktäti2
pktäti2, sinun kirjoitus äidin roolissa sai minut illalla ihan kyyneliin ja menin mukkumaan :) Siis en pahastunut, vaan mielestäni kirjotit tosi kauniisti enkä ottanutkaan sitä suoraan meidän tilanteeseen kohdistuvana.

Nyt yön yli nukuttuani olen miettinyt, että ainakin tulevalla viikolla poikamme saa pysyä valveilla niin kauan iltaisin kun haistan merkit että voisi olla väsynyt. Voisihan sitä kokeilla vielä niinkin unien rajoittamisen sijaan, että saa nukkua päivisin niin kauan kun nukuttaa ja katsotaan mihin aikaan iltaisin alkaa osoittaa sammahtamisen merkkejä. En kyllä kotona aio tänäänkään laittaa päiväunille, jollei selvästi osoita väsymisen merkkejä. Jotenkin vaan tuntuu, että vuorokauden 24 tuntia on meidän pojalle liian lyhyt aika jotta ehtisi väsähtää kunnolla eri uniaikojen välillä. Ehkä hän on syntynyt eri rytmiin kun tämä yhteiskunta :)

Jotenkin harmittaa se, kun oltiin ajateltu että kun hoito alkaa niin nukahtamisongelmat loppuu siihen, koska hoitopäivä on kumminkin lapselle raskas ja täynnä touhua. Aluksi hoitaja olikin huolissaan, että näin pienet yleensä iltaisin on tosi kärttyisiä hoidon aluksi kotona. Meillä ei kyllä niin tapahtunut ja nolotti sanoa hänelle, että poikamme on iltaisin tosi pirteän oloinen eikä saada häntä nukkumaan.

Vanhemman lapsen kanssa on ollut helppoa, kun nukkui tässä iässä (mitä nuorempi nyt on) helposti yli 12-tuntisiakin öitä, päivät jaksoi hyvin ilman päiväunia. Tämä kuvio pysyi samana riippumatta siitä, oliko hoidossa vai kotona, mutta hoitopaikan kanssa olikin sovittu ettei laiteta unille vaan luetaan satua. Silloin tuo päiväunien pois jättäminen hoidossa sai alkunsa hoitajan aloitteesta, kun hän havaitsi ettei lasta väsytä eikä hän nukahda vaan häiritsee pikemminkin muiden lasten nukkumista. Nyt tämän nuoremman kanssa tilanne on tietty sikäli erilainen, että nukahtaa suht helposti hoidossa unille.

Vielä sellasta, että mikä mahtaa olla vaihteluväli ns. "normaalille" pari-kolmevuotiaan vuorokautiselle unentarpeelle?
Kiitos :) Mukava, että ymmärsit mitä tarkoitin. Sitä ei tosiaan ollut mitenkään kohdennettu sinulle :)

Kannustan sinua kokeilemaan sitä vaihtoehtoa, että lapsi saa nukkua niin pitkät päiväunet kuin nukuttaa, ja kotona menee sänkyyn vasta kun haistat ne väsymyksen merkit. Jos menee liian aikaisin sänkyyn, niin iltanukahtamisesta saattaa tulla ikävä, vältettävä asia (ikävä mielleyhtymä lapselle), ja muutenkin saattaa saada itsensä villiinnytettyä itsekseen siellä sängyssä.

Anna kokeilulle riittävästi aikaa (muutama viikko), vaikka se aluksi tuntuisi raskaalta ja menevän metsään. Ihan parissä päivässä lapsen rytmi ei ehdi kokeilun tasolle, eli et saa siinä ajassa vielä tietoa siitä miten se sopisi teille. Jos olisin sinä, ottaisin vielä tueksi ne illalla minuutin tarkat ja samoina toistuvat rutiinit (joita voi sitten myöhemmin höllätä, kun ongelma poistuu). Ja vielä pitäisin huolen, että lapsi saa illalla extrapaljon läheisyyttä. Teillä on hoidon aloituksesta niin lyhyt aika, että lapsi saattaa oireilla aikuisen silmin kummallisillakin tavoilla sitä hoitoon menoa (univaikeuksien jatkuminenkin). Kävisin lisäksi keskustelun pph:n kanssa ja yrittäisin saada unia aikaistettua. Sen ei pitäisi olla mahdotonta.

Sitten jos tämä ei auta muutaman viikon kokeilun jälkeen, vaihtaisin suuntaa. Eli pyytäisin perhepäivähoitajaa muuttamaan lapsen lepohetkeä. Meillä päiväkodissa ensin luetaan satu, sitten kuunnellaan musiikkia ja ne lapset, jotka eivät koskaan nukahda saavat katsella kirjoja musiikkia kuunnellessaan. Kysyisin, voiko lapsi saada kirjoja siihen patjalleen. Kysyisin myös miten kauan lepohetki kestää, yli 45 minuutin menevät lepohetket ovat minusta ylimitoitettuja jos lapsi ei nuku. Jos hän silti nukahtaa, musiikin soidessa ja kirjoja selaillessa, hän mielestäni tosiaan tarvii päiväunensa.

Oletko muuten ollut neuvolaan yhteydessä asiasta? Olisikohan heillä tietoa unitutkimuksista/neuvoja tilanteeseen? Tuohon normaaliin unentarpeen vaihteluväliin en osaa sanoa mitään.

Tsemppiä matkaan!!!!
 
"vieras"
Nykyään pääsääntöisesti mies hoitaakin nukkumaan laiton, koska sen pää pysyy aina kylmänä ja tyynenä tässä asiassa ja näkee että alan itse olla ihan seis asiaan.

Vähän harmittaa kun arvelen, ettei se päiväunille laitto aiemmin tule onnistumaan hoitajalla vaikka siitä oikeasti voisi olla paljonkin apua. Taidan silti keskustella asiasta kun hoito taas jatkuu maanantaina.
voisitko sinä äitinä mennä hakemaan apua ennen kuin pääsi hajoaa. Kokeile mielenterveystoimistoa ensin alkuun. Älä laita lapsia tiettyyn aikatauluun. Olet stressannut omat lapsesi.
 
kokemus
älä vertaa lapsiasi keskenään vaan näe heidät YKSILÖNÄ. Heillä on erilaiset tarpeet eri aikaan. Opi näkemään se ja opi vastaamaan siihen lapsen sen hetkiseen tarpeeseen.
 

Yhteistyössä