Pph:t tai päiväkodin hoitajat, mielipide 2 veen päiväuniasiaan?

Vaikkakin lapset on erilaisia niin päiväunet tarvitsee kyllä jokainen tuon ikäinen. Oletko ajatellut, että lapsi onkin vaikka yliväsynyt, koska hoidossa herätetään kesken unien? yliväsynyt lapsi reagoi juuri noin iltaisin. Meillä ainakin nukkumaan meno oli aina vaikeaa jos lapsi EI nukkunut päiväunia. Ihan kaaosta ja huutoa kun olivat yliväsyneitä.

Jokainen tuon ikäinen? Mitäs jos ei vaan nukahda päiväunille? Meillä 1,5v (kotihoidossa) ei nukahda enää päiväunille kuin kerran pari viikossa. Ja on siis pirteä ja hyväntuulinen iltaan asti, vaikkei päiväunia nukukaan.

 

[QUOTE="Lilli";24649156]En lukenu ihan koko ketjua, mutta ammattilaisena sanoisin, että oman lapsensa hyväksi olisi hyvä tehdä kaikki mahdollinen mahdollisimman hyvän kasvun turvaamiseksi. Päiväunet on tuonikäiselle todella tärkeät. Aivojen, hermoston, oppimisen, ajattelun, kasvamisen, kaiken kehittymisen kannalta.
Oma lapseni oli samanlainen, kukkui pitkin yötä, ei olisi nukkunut myöskään päikkäreitä. Mutta koska tiedän kuinka tärkeää uni on, niin yritin kaikkeni, jotta lapsi nukkuisi paremmin, mutta en kylläkään kovin hyvin onnistunut.

Tuo kierre homma on kyllä tosi ontuva. Jos lapsi ei viikonloppuna nuku päikkäreitä, niin nukkuu yön hyvin, niin eikö silloin olisi niin pirteä, että ei nukahda päikkäreille jos ei niitä tarvitse? Me alan ihmiset ei olla mitään ihmeidentekijöitä, jotka saisivat sellaisen lapsen nukahtamaan, jos lapsi ei ole väsynyt. Meidän päiväkodissa (isompien ryhmässä) noin puolet ei nuku, he eivät siis tarvitse päiväunia. Jos lapsi nukahtaa unille, on silloin väsynyt, loogista.

Sen sijaan arvelisin teidän lapsen olevan yliväsynyt, aikainen aamuherätys, päivä täynnä touhua ja ryhmässä olemista, kesken päikkäreiden herätys. Ilta menee villiksi ja väsy ohi. Suosittelisin kokeilemaan niin pitkiä päikkäreitä kuin nukkuu (nyt viikonlopun jälkeen hyvin nukutun yön jälkeen olisi hyvä aloittaa) ja nukkumaan n. 20.30-21. Isoveli voi mennä aimmin nukkumaan ja pikkuveljelle jakamaton vanhemman huomio sen aikaa kun vielä valvoo, jolloin ei tarvitse hakea huomiota sänkyriekkumisella.[/QUOTE]

Totta. Itsekin olen päiväkodissa töissä ja mulla kohta 4v jonka kanssa on eletty monenlaista päikkärityyliä.
Se vaan usein vanhemmilta unohtuu että se uniasia ei oo nii simppeli kun miltä näyttää. Tulee yliväsymystä jne ja lapsi haluaa illasta aikaa vanhemmilta päiväkotipäivän jälkeen yms...Meilläkään ei 2-5v ryhmässä nukahda ne jotka eivät tarvitse päiväunta, nukkujat tarvitsevat. Kamalaa kiskoa kesken ylös mutta minkäs teet kun perheet haluavat.

 

Haa, olihan tää jatkunut Enkä malttanut pysyä poissa..

Siis, perustelen tätä vielä sillä että ongelmat alkoi jo lapsen ollessa kotihoidossa viime huhtikuussa (hoito alkoi elokuun alussa) ja uni ei iltaisin tullut kun ei tajuttu kokeilla päiväunien pois jättämistä. Nuorempi myös heräsi sillon aamuisin helposti isoveljen herätessä, vaikka hän ehkä olisi tarvinnut unta pidempään. Sitten päiväuniaikaan oli luonnollisesti väsynyt, nukahti helposti eikä illalla uni olisi tullut millään.

Päiväunien lyhentämistä on siis kokeiltu vasta 3 viikon verran, sitä ennen sai nukkua monta kuukautta niin pitkään kun oli tarvis ja yleensä unet kesti noin 1 h 30 min mutta siis koko sen ajan iltaisin oli vaikea nukahtaa. Muistan, että melko pian 2-vuotispäivän jälkeen yhtäkkiä tilanne muuttui vaikeaksi. Siihen asti veteli hyvin unia päivin ja öin.

Aiotaan nyt maanantaista alkaen kokeilla kolmen vartin päiväunia, jos ei parissa viikossa tuo tulosta ja jos hoitaja suostuu niin katsotaan mitä tulisi viikosta ilman päiväunia. Tässä tilanteessa ollaan koko perhe hermo kireänä kun ei mikään tunnu muuttuvan ja tuttavat hokee, että se on ohimenevä vaihe mutta kun seuraavat esim. yöpyessään meillä miten myöhään poikamme valvoo, eivät sitten oikein osaa enää neuvoa mitään. Ja kuten totesin, viiden kuukauden jälkeen en vaan enää jaksa uskoa että muutos tulisi itsellään yhtäkkiä.

 

Minäkin sitä mieltä että 2vee tarvitsee päiväunet. Oletteko rauhoittaneet illan viimeisen tunnin ettei silloin enää riehuta? Suosittelen ulkoilua heti iltaruokailun jälkeen, saa purkaa ylimääräiset energiansa ja sitten viimeisen tunnin ajan iltapesut, hammaspesut, luetaan kirjaa, sylitellään, rauhoitutaan.

Nukkumaanmeno voi hyvin olla vasta klo 21 jos nukkuu päiväunet hoidossa. Sen myöhemmäksi en lykkäisi.

 

[QUOTE="aurinkoinen";24649224]Jokainen tuon ikäinen? Mitäs jos ei vaan nukahda päiväunille? Meillä 1,5v (kotihoidossa) ei nukahda enää päiväunille kuin kerran pari viikossa. Ja on siis pirteä ja hyväntuulinen iltaan asti, vaikkei päiväunia nukukaan.[/QUOTE]

Kotihoito on eri asia kuin päivähoito.

 

Minulla on hoidossa tällä hetkellä 3v4kk,2v3kk ja 2v10 kk ikäiset lapset. Vanhin hoitolapsi saa nukkua 1,5 tuntia, mutta jos on selkeästi väsynyt, niin enemmänkin voi nukkua, pienemmillä ei ole mitään rajoituksia, vaan saavat nukkua niin pitkään kuin mahdollista. Laitan lapset nukkumaan 11.30-12.00, ja herättelen kahden-puoli kolmen maissa viimeistään, eli nukkuvat hyvinkin pitkiä unia, 2,5 tuntia keskimäärin päivässä. Kaikki lapset käyvät 20.30 maissa nukkumaan, ilman mitään vaikeuksia, ja herätys on 6.30-7.00.

Nuorimman lapsen vanhemmat sanoivat lapsen hoitosuhteen alussa, että lapsi nukkuu vartin päiväunet kahdesti päivässä, ja herää yöllä noin 50 kertaa, mutta hoidossa ollessaan on nukkunut tuon 2,5 tuntia päivässsä, ja yöllä ei enää heräile entiseen malliin, joskus saattaa kerran herätä, mutta ei joka yö.

Olen sitä mieltä, että tuon ikäinen lapsi oikeasti tarvii päiväunet, ja miten lyhyeksi se ilta jää kotona, jos hoidosta tullaan viiden aikaan, ja lapsen pitäisi olla unten mailla jo klo. 20. Jotkut vanhemmat toki viettää illan mieluummin ilman lapsia kuin lasten kanssa, kuten tuostakin huomaa, jos yhteine aika lapsen kanssa on korkeintaan 3 tuntia... surullista lapsen kannalta

 

Ja siihen ei meilläkään ole mahdollisuutta/syytä että joku ei menisi ollenkaan levolle, kyllä se lepohetki on tärkeä kaikille keskellä hoitopäivän rankkuutta. Tätä vastaan ei kukaan vanhempi ole ollut että lepoaika pidetään jokatapauksessa.

 

Meillä on neljä lasta ja kaikki ovat yksilöitä nukkumisien kanssa. Meillä on kokemusta pph sekä päiväkodista. Pph jäi päikkärit pois muistaakseni kolmen vanhana. Pph ei ole niin "rankkaa"kuin päiväkoti. Meillä on vuotta vanhemmalla kuin ap:n lapsi pienempi unentarve kuin perheen muilla lapsilla. Nyt siis kolmen vanhana nukkuu päiväkodissa tunnin päiväunet, yleensä ei meinaa nukahtaa vaan veivaa ja veivaa. Menee yöunille yhdeksän puol kymmenen välillä, yleensä siis. Ja herätys on puoli seitsemän tai puoli kahdeksan aikaan riippuen viikosta.

Jos lapsi nukkuu päiväunia kotona viikonlpppuisin tai nukahtaa esim. autoon niin valvoo AINA puolille öin. Nyt onneksi meidän päiväkodissa ollaan saatu asiat hienosti järjestymään ja uniasiat toiminaan. Ei meillä kyllä kasilta kukaan mene nukkuun. Tiedän kyllä mitä se arki on kun nukkumisasiat ei toimi.Kaks vuotta tässä on ihmetelty ja nyt on pienemmällä allergioita eikä nuku öisin. Onneks tuo 3 vuotias nukkuu ja tällä hetkellä nukahtaa kivasti.

Joissain perheissä laitetaan lapset nukkuun puol kasi ja ihmetellään sitten kun ne herää viideltä.. En mä kyllä ihan noin pieneltä olis valmis ottaan päiväunia pois. Jotain erilaista aikataulutusta tmv voisitte kokeilla. Meillä esim lapset ovat nukahtaneet saunan jälkeen paremmin. Ei mitään 100 asteessa korvennusta tietenkää! ;D

 

Meillä on pian(lokakuussa täyttää)3-vuotias poika.
On aina ollut aamuvirkku eli herää 6-7 aikaan aamulla.
Keväällä painimme saman asian kanssa,että nukkui pk:ssa tunnin nukutuksen jälkeen tunnin ja kotona ei sitten millään yöunille.
Ja silti heräsi aikaisin aamulla.
Nyt kesän jälkeen päiväkodissa ei poikaamme unille laiteta ja yöunille meno on paljon tasaisempaa nyt.

 

Mulla ei kaikki 2veet ole nukkuneet päiväunia vanhempien pyynnöstä. Pidän lepohetken "ei-nukkuville" niin että makaavat sen ajan kun muut nukahtaa ja sen jälkeen katsovat piirrettyjä tai lukevat tai makoileevat sen tunnin. Lelut pois ja ei saa puhella tai leikkiä keskenään, vaan se on lepo hetki jolloin ollaan ja köllötellään. Se on riittänyt joillekkin lepohetkeksi ja nukahtavat kuulema illalla hyvin jo kahdekasn aikaan.

 

En ala sen kummemmin kommentoimaan, mutta en missään tapauksessa hyväksyisi(ja ei hyväksy työkuntanikaan) lapsen herättämistä kesken päiväunien. Vaikuttaa todella moneen asiaan ja jopa pahentaa asiaa. Ei asia ole niin mustavalkoinen että kun lapsi nukkuu lyhyet unet päivällä niin saa paremmin unen illalla. Tuosta lapsen herättämisestä on paljon tutkimuksia, jos viittii etsiä. Miks meillä on oikeus tuollaisiin asioihin ja päättää kuinka paljon lapsi tarttee unta. Mieti, jos sut herätetään kesken unien ja sanotaan, että eiköhän se nukkuminen jo riitä.

 

En kerennyt lukemaan muita vastauksia kunnolla, aloitus viestin luin. Ajatuksia heräsi..Voi olla, että tästä asiasta jo puhuttu ketjussa, mutta kuitenkin...

Meinaatko, että poika heräisi kuuden aikaan aamulla ja valvoisi sitten sinne kahdeksaan illalla?? Ja ikää oli 2-vuotta. No oho. Jos tuolleen alatte tehdä niin aika varmasti poika rupee nukkumaan joskus kuuden seitsemän väliin illalla?? Kukin tavallaan, mutta aika paljon se vie sitä yhteistä aikaa perheeltä ja lapselta aikaa olla vanhempien kanssa. Eli noin. Kolme tuntia arki päivistä 2-vuotiaanne kerkeisi nähdä teitä. Omia vanhempiaan arkena. Tosiaan kaikenlaisia järjestelmiä nähnyt, mutta nää on musta ihan hulluinpia. Ei saa nukkua päiväunia--->tästä seuraukena rupee nukkuu seiskalta illalla on viimesen tunnin kuudesta seiskaan ihan seis ja yli väsynyt yhtä tappelua viimenen yhteisolo aika tunti. "Parhaimmissa" tapauksissa lapsi haetaan puoli viisi hoidosta. Sitten seiskalta nukkuu.. Mietinpähän vaan, että onko lapsen etu, että vanhempia nähdään muutama tunti päivästä? Noh onhan vanhemmilla sitten omaa aikaa...

 

Tiesitkö, että päivähoitoa kurmittavuuksineen..yms on verrattu siihen, kun aikuinen olisi joka päivä juhlissa? Sosiaalisia tilanteita koko ajan, ohjattua toimintaa usein, täytyy käyttäytyä tietyllä tavalla, leikkiä, touhua, pukemista, riisumista, PALJON porukkaa, hälyä, melua, huutoa, itkua, naurua, toruja...On aika rankkaa 2-veelle vetää päivä ilma huilia, kun isommallekin lapselle rankkaa. Usein vanhemmat vertaa, ettei meillä kotonakaan olla nukuttu päiväunia pitkään aikaan. Kotona TODELLA paljon erillaista (rauhallisempaa, vähemmän virikkeitä, ihmisiä, tapahtumia, muutoksia, leikkiä, touhua...yms) , kun pk:ssa!

 

Yritätte saada pojan liian aikaisin unille. Ei päiväunet nukkuva 2,5-vuotias vaan nukahda iltakahdeksalta, vaikka vanhemmat kuinka toivoisivat omaa aikaa. Tuo klo 22 kuulostaa realistisemmalta. Eli mielestäni ongelmaan ei ole muuta ratkaisua kuin päiväunten poisjättö, vaikkakaan tuon ikäinen mielestäni ne vielä tarvitsee. Meillä 2,5-v menee nukkumaan 21.30-22 koska nukkuu ne päikkärit.

Jaa, meidän 2-vuotiaassa on varmaan jotain vikaa kun ei kiukuttele ikinä, nukkuu 1-2 h päikkärit, menee klo 20 nukkumaan, nukahtaa parissa minuutissa ja nukkuu aamu 6.30 asti.
Unen tarve on yksilöllinen.

 

Jonkinlainen lepohetki jokaiselle lapselle on tarpeen hoitopäivän aikana. (Tästä lähes kaikki ovat kai samaa mieltä?)

Lapsen ei ole pakko nukkua/ketään ei "pakkonukuteta" (miten lie se tapahtuisikaan?). Joo.

Mutta mites ap:n tapauksessa nää asiat yhdistyisi? Jos ap:n lapsen laittaa lepäämään esim. puoleksi tunniksi, eli hiljaa paikallaan, ei saa leikkiä/pitää ääntä, niin luulenpa että nukahtaa (koska ap mainitsi että nukahtaa aika nopsaan). Pitäisikö hoitajan antaa lapsen tohottaa koko päivä (myös toisten päiväuniajan ehkä häiriten muiden lepoa), jottei nukahtaisi, tai vahtia vieressä lapsen lepoa ja herätellä jos meinaa simahtaa?

Useissa päiväkodeissa ei tulisi onnistumaan, enkä usko että monella pph:llakaan. Useimmissa päiväkodeissa ei oikeasti ole resursseja että kukaan joutaisi vahtia 12-13 niitä ei-nukkuvia, hyvä kun yksi joutaa vahtiin 13-14 kun ei-nukahtaneet saa nousta. Ja jos joku ei tiedä, siellä pk:ssa on ehkä yhtenä päivänä talon palaveri (1 hoitaja ryhmästä siellä), yhtenä päivänä oman tiimin palaveri (kaikki omat hoitajat), ja yhtenä sijaistetaan toista ryhmää (joilla oma palaveri). Sitten pitäisi vielä ehtiä suunnitella sitä laadukasta varhaiskasvatusta. Ehkä joissain päiväkodeissa on resursseja kerätä ne ei-saa-nukahta-tyypit yhteen, mutta ei ainakaan siellä pk:ssa jossa olen itse ollut.

Ja pph:na (itse olen), en antaisi 2v:n puuhata omiaan viereisessä huoneessa kun nukutan muita. Isompi 5v ehkä, 3 vuotta tuo aika lailla järkeä päähän lisää. (Ja siitäkös sitten taas vanhemmat saisi aihetta vaahdota ettei pph vahdi lapsia koko ajan olemalla samassa huoneessa heidän kanssaan...)

 

Nukkuu päiväunet hoidossa käsittääkseni klo 12-13. Aiemmin ei ole mahdollista, koska muiden lasten hoitoaikojen takia ruokailu päättyy vasta kahdentoista maissa.

No, pidän kiinni siitä mielipiteestä että 2 veen kuuluu olla iltaisin unilla aiemmin kun vanhempien jos kaikki herää samaan aikaan. Lapsen parasta ajattelen minäkin, niin kuin varmasti hoitajakin tietty. Laista en silti lukisi lapseni tarvetta päiväuneen, ei vaan vaikuta sitä enää tarvivan kokonaisuus huomioiden. Ehditään kyllä leikkiä ja puuhailla koko perhe yhdessä arkisin, kun kotiudutaan siis viimeistään puoli neljän jälkeen kun hoitaja asuu lähellä. Yksi ilta viikossa on harrastuksia, silloin tietty vähempi yhteistä aikaa. Muuten ei lähdetä yleensä enää iltaisin edes kauppareissulle, kun asutaan kaukana palveluista yms. ja siihen menisi koko ilta.

Nyt taidan palata lasten leikkeihin, palaan myöh. katsomaan onko keskustelu jatkunut..

Minusta sun lapsi on vaan iltavirkku,niin meänki lapsi on. Kuten minä olen myös, mutta isä taas toisin päin,näin olemme kaikki erinlaisia meillä menee tytön kans lähes aina kymmeneen nukkumaan laittaminen, päivällä nukkuu 2-2,5 tuntia päikkäreitä.
On virkeä ja iloinen lapsi. Ja ikää 2v3kk.
Meillä ralli loppu kun mukauduimme vaan tuohon rytmiin,ukko alkaa aikasi nukkuun ja met työn kans valvomme kymppiin,joskus herää kans ennen kukon laulua,mutta niinhän me aikusetki nukutaan välillä huonompia öitä

Meillä tosiaan oli kauhea iltaralli ja stressi nukkumisista,mutta sitte vaan huokasimme ja päätimme että ok lapsi on iltavirkku niin sitte on,elämä on sata kertaa helpompaa nyt.
Meki kokeilimme sitä päikkärien pois jättöä ja voi pojat mikä kiukku illalla,nyt meillä on hyväntuulinen lapsi unille mennessä ja ei täyttä huutoa huutava lapsi.

 

En lukenut kaikkia, mutta musta ois ihan hirveetä herättää lasta kesken unien. Optimi tilanne tietty ois että noin pienen sais illalla ajoissa nukkumaan, nukkuis päikkärit jos väsyttää, mutta lepäis jokatapauksessa ja aamuherätykset ois leppoisia tai heräis itse (meidän lapsia ei tarvitse herättää). Mutta ymmärrän hoitajaa, hänellä on monta lasta hoidettavana ja omasi on vielä pieni. Hoitajalla ei ole helpot oltavat jos pieni on koko iltapäivän väsynyt ja itkuinen tai haluaisi olla vain sylissä. Eikä teidänkään ilta kovin rattoisa todennäköisesti olisi. Ootko koittanut laittaa vielä aikaisemmin illalla nukkumaan? Ehtisitkö laittaa? Itse olen huomannut että lapseni (viisi ja kohta seitsemän) pitää laittaa viimeistään kahdeksalta tai mielellään vähän ennenkin nukkumaan. Jos menee vaikka vartin yli pienempi virkistyy ja riekkuu vaikka puoli kymmeneen. Samoin pienempi havahtuu helposti ääniin ja olemekin ottaneet "omaa aikaa" ja surffanneet netissä tai katsoneet hetken telkkaa kun lapset on saatu petiin. Siis niin ettei kuulu mitään äkkinäisiä ääniä, kolauksia tms. Kaikki ei toimi kaikilla mutta tässä mun vinkin.

 

Käytiin pihalla, kivaa kun on taas tullut vastauksia.

Siisi yhteenvetona, lähes kaikkien mielestä pojan pitäisi saada nukkua. Lepohetkeen kallistuisin minäkin, jos se toimii.

MUTTA mitä käytännön ratkaisuehdotuksia oikeasti keksisitte tähän pulmaan?? Minusta ei kuulosta kovin järkevältä, että 2-vuotiaan poikamme yöuniaika on pisimmilläänkin tuon 21.45-6.15? Kovin jää yö lyhyeksi. Se on nyt kuitenkin aikataulu, jolla hän nukahtaa mikäli päiväunet nukkuu.

Ja ihan käsi sydämellä, minä vanhempana en selviä pää tolkussani jos en saa lyhyttä omaa hengähdystä (eikä parisuhteemme ilman parisuhdeaikaa!!) ennen kun menen itse nukkumaan. Pyrkimyksenä meillä on ollut päästä itse unille kymppiin mennessä, ja tiukkaa tekee iltatoimien kanssa.

Moni on viitannut tuohon lapsen saamaan aikaan vanhempien kanssa. Korostaisin edelleen, että koska kotiudumme KOKO PERHE 15.30 (viimeistään 15.40 ja perjantaisin ennen kolmea) niin mielestäni ei ole millään tavalla kohtuutonta, vaikka lapsi menisikin unille 20.00. (Tämän kellonajan tempaisin ihan vain siitä syystä, että vuosia meillä on lapset väsähtäneet niin aikaisin että tuo on ollut nukkumaanmenoaika. Kun isoveljen päiväunet jäi pois, veteli helposti 12-tuntisia öitä ja pidempiäkin. Molemmat lapset on ihan vastasyntyneestä asti painottaneet muutenkin tuon nukkumisen yöhön ja nukkuneet vain lyhyitä päiväunia. Mm. vanhempi jätti omaan tahtiinsa toiset päiväunet 10 kk iässä pois ja nuorempi jo 9 kk paikkeilla.) Mutta siis löytyi muutamia vastaajia, jotka laillani uskoo siihen että jotkut pienetkin lapset on sellaisia ettei niinkään kaipaa (ainakaan pitkiä) päiväunia.

On kuitenkin ollut kiva lukea muunlaisia ja asiallisia ajatuksia.

 

Jokainen lapsi toki on oma yksilönsä mutta...mun mielestä, kun on kuitenkin kyseessä vasta kaksivuotiaasta pienestä ihmisestä, päiväunet ovat varsin perusteltuja eritoten kun aamuherätys on aikaista luokkaa ja selkeästi lapsella on se päiväunien tarve (nukahtaa unilleen hoidossa ollessaan kivuttomasti). Mä en todellakaan olisi ottamassa pois päiväunia, päinvastoin - pitäisin huolen siitä, että varmasti sen saa. Mun korviin kuulostaa hyvältä se, että lapsi nukkuu tunnin unet -ne ovat aivan riittävät, joten en lähtisi niihin puuttumaan enää ollenkaan.

Sen sijaan mieleeni kohosi ajatus/epäily siitä, että lapsen iltaunille menoissa on "jotain häikkää". Olisko kuitenkin mahdollista, että pikkuinen ehtii ennen yöunille menoaan mennä väsymyksessään ns. yli, jolloin yöunille meno luonnollisesti venyy? Mikäli hoitopäivän jälkeen on kotonakin tarjolla ulkoilua ja aktiviteettia eli säännölliset rutiinit, niin olettaisin Höyhensaarten korjaavan matkaajan viimeistään iltayhdeksän aikaan... Mites nämä nukkumisjärjestelyt? Kaksivuotias tuntuu nyt riehaantuvan siitä ilosta, että saa isoveljensä kanssa jakaa iltatoimet sänkymeuhkaamisia myöten. Voisiko tuohon asiaan puuttua? Iltasadut,-laulut- mitä ikinä teillä onkaan..ja sen jälkeen rauhallinen nukuttaminen kaksivuotiaalle. Tuon ikäinen vielä kaipaa vanhemman läheisyyttä rauhoittuessaan yöunille, ei hän vielä osaa laittaa itseänsä yksin nukkumaan. Olisiko aivan kauhea ajatus, jos pitkäjänteisesti jäisi vielä siihen vuoteen äärelle ja silittäisi lapsen uneen?

 

Illalla riekkumiseen kommentoisin sen, että tämä meidän 1v11kk lapsi ei oikeastaan koskaan ole kiukkuinen tai hypi seinille, jos ei ole nukkunut päikkäreitä. Hyväntuulinen on. Ja kyse ei siis ole ollut pakkovalvottamisesta vaan siitä, että poika ei vaan nukahda, yrityksestä huolimatta.

 

Heip Vilukissa, ollaan itsekin mietitty mikä on mennyt vikaan kun suunta on tämä. Kuten mainitsinkin, nukkumisjärjestelyissä ei ole tapahtunut muutoksia. Pojat on nukkuneet samassa huoneessa pienemmän syntymästä asti (tai no ekan kuukauden vauva nukkui meidän huoneessa). Tosin tutti jäi pois niihin aikoihin kun ongelmat alkoi, mutta ajateltiin niiden menevän ohi ajallaan.. Kesän aikana oli sellaisiakin vaiheita, että meistä vanhemmista jompi kumpi makaili pojan vierellä kunnes hän nukahti. Tässäkin saattoi kestää puolitoista tuntia. Jotenkin surkuhupaisaa on se, että isoveljen nukkumaanmeno on varsin rauhallinen tapahtuma jos vaan nukahtaa pikkuveljen höpöttelyltä yms. Alkukesästä isoveli meni nukkumaan ainakin kuukauden ajan meidän sänkyyn meidän makkariin, koska pikkuveljen nukahtamisongelmat häiritsi häntä.

Tosiaan ollaan kokeiltu viikkojenkin ajan viimeisten kuukausien aikana niin vierellä oloa, samassa huoneessa istumista, käytävässä istumista jne. Siis aina muutama viikko joku tietty taktiikka, muttei oikein mistään ole ollut apua.

Ai niin ja piti sanomani vielä yleisesti, ettei tuo klo 20 nyt mikään raja ole ja vaikka laitettaisiin lapset nukkumaan vasta esim. lähempänä ysiä, ei tilanne ole muuttunut. Mutta nyt olisi taas iltatoimien aika ja katsotaan miten käy kun lapsi ei ole nukkunut päiväunia...

 

Täällä yksi pph, jonka hoitolapsen vanhemmilla sama ongelma. Lapsi täyttää pian kaksi vuotta ja nukkumaan menee iltasin vasta 10-11 aikaan ja aamulla 6.30 herätys. Viikonloppuisin ei nuku päiväunia ja menee 7-8 yöunille ja nukkuu 12h putkeen (vanhempien mielestä ideaali tilanne). En suostu herättämään lasta, koska se ei ole terveellistä lapselle, eli en lyhennä päiväunia. Lasta on myös vaikea pitää väkisin hereillä, koska meinaa torkkua ruokapöytään klo 11.. On siis selvästi väsynyt ja nukahtaa helposti. Sovimme, että lapsi laitetaan rattaisiin nukkumaan 10.30-11 ja saa nukkua niin kauan kuin nukkuu. Sillä aikaa kun tämä lapsi on unilla, muut syö lounan ja laitan ne nukkumaan vailla 12. Mulla on hetken "oma aika" täytellä lappuja jne. Pieni herää uniltaan rattaissa 12-13 ja saa lounaan ennenkuin toiset herää. Lounaalla syö välipala kiisselin jälkiruokana ja kotona saavat lapsen nukkumaan yhdeksän aikaan joka ilta ja jopa aiemmin jos ollut kovin touhukas päivä. Ehdottakaa vielä voisiko hoitajanne järjestää aikaisemman uni ajan lapsellenne. Usein se vaatii vähän extra viitsimistä hoitajalta, mutta VASU painottaa nimenomaan toimimaan lapsen parhaaksi, huomioden erilaiset tarpeet lapsilla.

 

Meillä poika (nyt 2,5v) ei ole nukkunut yli vuoteen päiväunia kotona, vaan nukkui öisin 12-13h unet. Tämä toimi, kotihoito ei ole niin rankkaa kuin päivähoito+en kokenut järkeväksi nukuttaa yli 2h päiväunille.

Nyt poika ollut 1kk pph:lla ja nukkunut JOKA hoitopäivä 1-1,5h. Menee illalla nukkumaan 20-20.30 (nukahtaa usein vasta lähempänä 21) ja herää poikkeuksetta hieman ennen 7. Joskus ei nukuta vielä silloin, joten otan sohvalle lukemaan vaikka kirjan tms. ja yritän ½h päästä uudelleen ja usein sitten nukahtaakin.

2-vuotiaan unentarvehan on n. 12h/vuorokaudessa sisältäen aivojen kehitykselle erittäin tärkeät päiväunet. Joillakin se on vähemmän, joillakin enemmän. Antaisin kuitenkin lapsen nukkua päiväunet hoidossa ja kotona ei sitten nukkuisi niitä päiväunia. Omaa aikaa ja parisuhdeaikaa on sitten enemmän viikonloppuisin. Tämä on mun mielipide hoitajana sekä äitinä. Mun mielestä on ihan kauhea herättää niitä itsekseen nukahtaneita (tarvitsevat siis unet) lapsia ja sitten lapset torkahtelevat iltapäivän aikana ties minne.

 

Heip Vilukissa, ollaan itsekin mietitty mikä on mennyt vikaan kun suunta on tämä. Kuten mainitsinkin, nukkumisjärjestelyissä ei ole tapahtunut muutoksia. Pojat on nukkuneet samassa huoneessa pienemmän syntymästä asti (tai no ekan kuukauden vauva nukkui meidän huoneessa). Tosin tutti jäi pois niihin aikoihin kun ongelmat alkoi, mutta ajateltiin niiden menevän ohi ajallaan.. Kesän aikana oli sellaisiakin vaiheita, että meistä vanhemmista jompi kumpi makaili pojan vierellä kunnes hän nukahti. Tässäkin saattoi kestää puolitoista tuntia. Jotenkin surkuhupaisaa on se, että isoveljen nukkumaanmeno on varsin rauhallinen tapahtuma jos vaan nukahtaa pikkuveljen höpöttelyltä yms. Alkukesästä isoveli meni nukkumaan ainakin kuukauden ajan meidän sänkyyn meidän makkariin, koska pikkuveljen nukahtamisongelmat häiritsi häntä.

Tosiaan ollaan kokeiltu viikkojenkin ajan viimeisten kuukausien aikana niin vierellä oloa, samassa huoneessa istumista, käytävässä istumista jne. Siis aina muutama viikko joku tietty taktiikka, muttei oikein mistään ole ollut apua.

Ai niin ja piti sanomani vielä yleisesti, ettei tuo klo 20 nyt mikään raja ole ja vaikka laitettaisiin lapset nukkumaan vasta esim. lähempänä ysiä, ei tilanne ole muuttunut. Mutta nyt olisi taas iltatoimien aika ja katsotaan miten käy kun lapsi ei ole nukkunut päiväunia...

Hmm...uskon kyllä, että on voimia vievä tilanne teillä, uuvuttava kaikinpuolin. Kuulostaa tutultakin...Meidän keskimmäinen oli kaksivuotiaana melkoinen "sankari" yöunille menemisissään. Isoveljensä kyllä nukahti, vaikka toinen sähelsi huoneessa..ja hyvin säheltikin. Päiväunensa kyllä tarvitsi silloin, kun aikainen kukkujakin oli - on yhä . Kokeilimme myös niin ikään kaikkia mahdollisia kikkoja - yö/univalot, unimusiikki, takaisin sänkyyn palauttamiset eleettöminä/ilmeettöminä jne...mutta kaikista palkitsevin oli meille kuitenkin se, että asetuimme lapsen kanssa yhdessä hakemaan unitulorauhaa ja nukutimme lapsen. Jotenkin vain huomasimme, että lapsi tarvitsi meitä, sitä läsnäoloa ja rauhoitusta (meille tuli tuohon vaiheeseen kuvioon myös pienoinen pimeyden pelkokin lisämausteeksi) - siihen ei riittänyt isoveljen huoneessa olo. Juu, söi aikaa yhteisestä ilta- ajastamme mutta loppujen lopuksi se rauhoitti tilannetta huomattavasti - loppui se edestakaisin sählääminen lapsen sänkyynpalauttamiskuljetuksineen, isovelikin sai nukkumisrauhan ja - sitkeä työ palkittiin - pian tuli hetki, jolloin riitti pelkkä satu ja laulu ja pieni unillesaattohetki lasten kanssa hämärässä huoneessa...Tämä nyt oli meidän tapauksemme ja ratkaisumme....

Haastava tilanne, sitä ei käy kieltäminen. Voimia teille kaikille. Toivottavasti löydätte teille kaikille sopivan ratkaisun...(mä en nyt auttanut tässä millään tavalla, vaikka kuinka olisin halunnut) :hug:

 

Yritätte saada pojan liian aikaisin unille. Ei päiväunet nukkuva 2,5-vuotias vaan nukahda iltakahdeksalta, vaikka vanhemmat kuinka toivoisivat omaa aikaa. Tuo klo 22 kuulostaa realistisemmalta. Eli mielestäni ongelmaan ei ole muuta ratkaisua kuin päiväunten poisjättö, vaikkakaan tuon ikäinen mielestäni ne vielä tarvitsee. Meillä 2,5-v menee nukkumaan 21.30-22 koska nukkuu ne päikkärit.

Hyvin nukahtaa, jopa ennen puol 8 Parhaimpina päivinä vetelee parikin tuntia päiväunia. Tosin meillä kukutaan aamulla joskus jopa ennen 6. Unen tarve on lapsella (niin kuin aikuisellakin) yksilöllistä. Osa pärjää ilman päiväunia 2 vuotiaana, osa tarttee ne vielä 5 vuotiaanakin.

AP:lle, meillä tosiaan aina ollu hyväunisia omat lapset, mutta joskus kun olin päiväkodissa hoitajana, siellä oli lapsia, jotka saivat nukkua esim. max ½ tuntia. Eli kannattanee aluksi kokeilla sitä uniajan lyhentämistä, mutta jos sekään ei auta eikä lapsi itse "vaadi" päiväunia niin voihan ne kokeilla jättää poiskin. Jaksamista!!!