>> elokuussa entisestään kutistuvat <<

Heps!

Aattelin tänne ilmoitella viikon painonpudotus tuloksia. Eli viikossa on lähtenyt - 800g. Ihan hyvin kyllä omasta mielestä.
Katselin tuolta kiloklubin sivuilta, jonne olen painoani merkkaillut myös, että seitsemässä viikossa minulla on painoa lähtenyt yhteensä 5.2 kg. Vielä on ylipainoa jäljellä, mutta kyllä ne tästä lähtee.

Eilen jäi lenkkeilyt tekemättä, mutta kuntopyörällä poljin sitten 45 min.

Mulla ei onnekis ole yhtään ikävä mitään herkkuja. Ei karkkeja eikä suklaata, eikä edes pitsaa. Ainoastaan surettaa se että jos on jotain tosi hyvää ruokaa, niin en voi santsata. Mutta eiköhän siihenkin totu. Joskus.

 

Mie en oo tässä kuussa saanu mitään aikaan, paino mahtaa olla lähes sama ku viime kuun alussa. Eli jojoilu jatkuu. Mut ei kai tässä auta muu ku jatkaa vaan yrittämistä..vaikka ottaakin päähän.
Liikaa syön vähäiseen liikuntaani nähden, mut en vaan saa itteeni liikkeellekään.
Katellaan sit tuolla kuun vaihteessa miltä se vaaka näyttää ja siitä lähetään taas : /

 

Hei kuulkaas nyt, ei saa masennella jos välillä painon pudotus hidastuu tai jumittaa! Teidän kokonaispudotukset on mahtavia, eikä tietenkään paino koko aikaa tipu yhtä hyvin. Kun alkaa lähennellä normaalipainoa niin ei ne kilot enää katoa niin nopeaa, ja niin se menee kaikilla -17kg ja -25kg noin niinku esimerkkeinä on HUIKEITA! Ne kannustaa

Mä painoin tänään 59,9kg!! Tosin sit hetken päästä tasan 60, mut eikös toi 59,9 ole kuitenki se oikea luku??! Tavoite oli päästä vitosella alkavaan ja nyt se niinku olis tossa. Voi luoja! Mut siltiki bmi on 24.03, eli ylärajoillahan mä vieläkin olen. Mittailin tänään vyötäröö ja lantioo (ja mahaa paksuimmasta kohasta, siitä missä on röllykkä+löysät nahkat, mut niistä luvuista ei puhuta ) ja mies sano et sullahan on kohta sellanen Marilyn Monroen 90-60-90 kroppa Ja niinhän mulla vois vaikka ollaki! Kuhan kadottelen vielä senttejä tosta keskivartalosta...

Miten sua Ihana valo osais tsempata?? Älä nyt masennu vaan yrität oikeen! Mäki olen tehny kesäkurpitsalasagnea ja se oli ihan hyvää. Karppiruokaa

 

Voi IhanaValo, nyt pää pystyyn. :hug: Kyllä sinä onnistut, mutta se vaatii motivaatiota, tahtoa ja tekoja. Se Kiloklubi ei tainnut olla sun juttu? Mites sitten semmoinen, että merkkaat kaiken, mikä menee sun suuhun, ylös jonnekin vihkoon tai paperille vaikka viikon ajan. Siis ihan jokaisen suupalankin. Auttaisi ehkä tajuamaan, minkä olisi voinut jättää syömättä, syötkö tarpeeksi kasviksia, ovatko annokset liian suuria jne. Tai sitten syöt niin kuin ennenkin, mutta yksinkertaisesti otat ruokaa vain puolet siitä mitä normaalisti. Ja herkut toki ihan minimiin. Juomana vain vesi, vichy tms., ei mehuja.

Tuo vedenjuonti on sellainen, että se ei ikävä kyllä mitään ihmeitä tee. Kyllähän se aktivoi ruoansulatusta, mutta vaikutus laihdutusta ajatellen on hyvin minimaalinen. Ennen ruokailuahan sitä suositellaan juotavan, täyttää ja herättelee hieman vatsaa, mutta ei se vesi ketään laihduta.

Oisko sun mahdollista alkaa harrastamaan liikuntaa? Vaikka kolmen vartin/tunnin kävelylenkki kolme kertaa viikossa. Vauhdin ei tosian tarvitse olla mikään hurja. Rauhalliset, pitkähköt (ainakin se tunti) lenkit ovat oivia rasvanpoltossa.

Tuoko mies vielä mässyä iltaisin? Jos tuo, niin älä syö. Kiitos, mutta ei kiitos - niin yksinkertaista se on. (Juu, juu) Meillä mies tekee itselleen aika usen pizzaa tms., ja mä kuolaan vierestä tai maistan yhen haukkauksen. Kun sun mies huomaa, että ei iltaherkut kelpaa, niin ehkä hän ei niitä kotiin kanna.

Sinuä laihdut kyllä, mutta se vaatii muutoksia. Laihduttaessa ne muutokset ovat suurempia kuin sitten ylläpitäessä saavutettua painoa. Laihdutuksen ei tarvitse olla kituuttamista eikä nälkää, mä olen hyvä esimerkki siitä. Järkevänkokoiset annokset ja säännölliset ruoka-ajat, niillä pääsee ainakin alkuun. Otat esim. vain yhden perunan, yhden dl:n riisiä, tai 1,5-2 dl pastaa per ateria. Salaattia/kasviksia puolet lautasesta, lihaa/kalaa/kanaa vaikka 100g (kastikkeissa ja padoissa tulee helposti vielä vähemmän). Broilerin ohutleikkeet, vai mitä nyt onkaan, ovat hyvä proteiininlähde eikä kaloreitakaan ole kamalasti. Sikanautajauhelihan sijaan naudanjauhelihaa tai naudanpaistijauhelihaa. Seiti on oikein hyvää, 100 g:n palassa on noin 80 kcal, eli ei juuri mitään. Välipalaksi esim. omena, ei muuta. Salaatista saa hyvän lounaan/päivällisen. Sekaan raejuustoa, tonnikalaa, fetaa, niin tulee mahakin täyteen. Pieniä valintoja, mahdollisesti suuri vaikutus.

Mun tarkoitus ei ole sitten saarnata, vaikka siltä saattaa vaikuttaakin, haluan auttaa. Sinä nimittäin todellakin VOIT laihtua ihan niin kuin kuka tahansa muukin.

(Ai kauhee, mikä romaani...)

 

Kohtuus on kaiken a ja o.

Mieleen on jäänyt kahvipöytäkeskustelu tässä taannoin, kun kollegan kanssa puolitettiin wiineri ja kollega tokaisi, ettei tätäkään saisi syödä. Samassa pöydässä istuva lääkäri esitti kysymyksen, että miksi ei saa ja kuka kieltää. Oli sitä mieltä, että ehdottomat kiellot ajavat jossain vaiheessa karikolla ja kaikkea ja saa ja pitääkin syödä, mutta kohtuudella. Ja se kohtuullisuus on sitten hyvinkin yksilöllinen asia eli toiselle yksi munkki päivässä ja toiselle 18 munkkia päivässä.

Juu, niin yksinkertaista se on. Totaalikieltäytymisen aika on ohi! Itsenä hillitseminen ja hallitseminen onkin sitten toinen asia...=)

 

[QUOTE="Hujoppi";24441245]Kohtuus on kaiken a ja o.

Mieleen on jäänyt kahvipöytäkeskustelu tässä taannoin, kun kollegan kanssa puolitettiin wiineri ja kollega tokaisi, ettei tätäkään saisi syödä. Samassa pöydässä istuva lääkäri esitti kysymyksen, että miksi ei saa ja kuka kieltää. Oli sitä mieltä, että ehdottomat kiellot ajavat jossain vaiheessa karikolla ja kaikkea ja saa ja pitääkin syödä, mutta kohtuudella. Ja se kohtuullisuus on sitten hyvinkin yksilöllinen asia eli toiselle yksi munkki päivässä ja toiselle 18 munkkia päivässä.

Juu, niin yksinkertaista se on. Totaalikieltäytymisen aika on ohi! Itsenä hillitseminen ja hallitseminen onkin sitten toinen asia...=)[/QUOTE]

entä kun ei koe haluavansa/tarvitsevansa mässyjä?! :snotty:
jos se fiilis palaa ja samalla vetääkin 18 munkkia.

 

entä kun ei koe haluavansa/tarvitsevansa mässyjä?! :snotty:
jos se fiilis palaa ja samalla vetääkin 18 munkkia.

Mielestäni asia koskee kaikkea, mitä suuhunsa laittaa. Ei pelkästään mässyjä.
Itse olen kokenut, että mitä vähemmän herkkuja syö, niin sen vähemmän niitä kaipaa. Ja sitten kun kaipaa ja syö, niin tyytyy hyvinkin pieneen annokseen.

Tuo munkki-vertauksen ymmästin itse niin, että jonkun elimistö sietää ja sallii enemmän kuin toisen. Eli se sanonta, että lihon kun vaan katsonkin kakkupalaa....tai toinen saa syödä, kuin hevonen eikä näy eikä tunnu missään...

 

Juu ei siis minustakaan varsinaisesti mistään ruoasta/ruoka-aineesta tarvitse luopua, ei edes niistä munkeista. Kaikilla se "kohtuus" ei vaan onnistu tuosta noin vaan. Kunhan oppii syömään oikeaa ruokaa oikein, niin ehkäpä sitten myös noita kaloripommeja.

 

Juu ei siis minustakaan varsinaisesti mistään ruoasta/ruoka-aineesta tarvitse luopua, ei edes niistä munkeista. Kaikilla se "kohtuus" ei vaan onnistu tuosta noin vaan. Kunhan oppii syömään oikeaa ruokaa oikein, niin ehkäpä sitten myös noita kaloripommeja.

oon myös miettinyt sitä että tarviiko edes syödä niitä hiilari/kaloripommeja. ei ihminen niitä tarvi. ja jos ei pysty syömään kohtuudella niin ehkä on parempi olla ilman. ilmankin on ihan hyvä olla. makuelämyksiä saa muualtakin.

 

oon myös miettinyt sitä että tarviiko edes syödä niitä hiilari/kaloripommeja. ei ihminen niitä tarvi. ja jos ei pysty syömään kohtuudella niin ehkä on parempi olla ilman. ilmankin on ihan hyvä olla. makuelämyksiä saa muualtakin.

Eihän niitä tarvii, mutku ne on niin hyviä. Tosin kyllä sitä jälkikäteen tulee mietittyä, että oliko tuo nyt kovin järkevää...

 

Mullakin taas on jäänyt junnaan ja tiedät ongelmankin. Syön tällä hetkellä liian vähän ja se vähäkin on aina välillä kaikkea muuta ku "hyvää" ruokaa ja en liiku juurikaan.
Eilen sain otettua itseäni taas niskasta ja paistelin itselleni kasviksia kuivalla pannulla, mutta ei ollu mitää lihaa että eilen jäi proteiinit saamatta Paitsi söin rahkan, että siinä tuli jonkuverran.
Vettä olen yrittäny juoda sen 2lirtaa, mutta aika pitkälti menee nuita vihcyjä.
Mistä mä löytäisin sen mun kadonneet liikuntahimoni takas mikä mulla oli viel alkukesästä?

 

Kiitos kaikille! Ja miulle kyllä saakin vaikka vähän saarnatakin, jos se menis perille
En tajua miten miun on niin vaikee saada otettua niskasta itteeni, kun jos päätän että nyt alan syömään ees vähän vähemmän, tai et otan niitä kasviksia enemmän niin jossain vaiheessa huomaan taas syöneeni itteni täyteen sitä ruokaa vaikka vähempikin ois hyvin riittäny. Yritän syödä hitaasti ja kuulostella milloin maha alkaa tuntua täydeltä.
Ei tuo mies mässyjä enää onneks kun sanoin ettei saa.

Tuo liikunta on kans ongelma. Oon nyt yrittäny saada vaatehuonetta sellaseen kuntoon/järjestykseen että siellä mahtuis stepperi olemaan ja että sille pääsis steppaamaankin viel. Oon hirmu huono lähtee minnekään lenkille, kun ei oo ketään kaveria, mieluummin koittasin liikkua kotona.

 

Kiitos kaikille! Ja miulle kyllä saakin vaikka vähän saarnatakin, jos se menis perille
En tajua miten miun on niin vaikee saada otettua niskasta itteeni, kun jos päätän että nyt alan syömään ees vähän vähemmän, tai et otan niitä kasviksia enemmän niin jossain vaiheessa huomaan taas syöneeni itteni täyteen sitä ruokaa vaikka vähempikin ois hyvin riittäny. Yritän syödä hitaasti ja kuulostella milloin maha alkaa tuntua täydeltä.
Ei tuo mies mässyjä enää onneks kun sanoin ettei saa.

Tuo liikunta on kans ongelma. Oon nyt yrittäny saada vaatehuonetta sellaseen kuntoon/järjestykseen että siellä mahtuis stepperi olemaan ja että sille pääsis steppaamaankin viel. Oon hirmu huono lähtee minnekään lenkille, kun ei oo ketään kaveria, mieluummin koittasin liikkua kotona.

ilman liikuntaakin pystyy laihduttaa. kun aloitin tammikuussa liikumiset oli tosi vähissä. en ole talviihminen ollenkaan. kun ilmat lämpeni ja kiloja lähti niin aloin liikkumaan. nyt siitä on tullut tapa. ja iloisin mielin liikun. jostain pitää aloittaa, vaikka oliskin 15min kävelylenkki.

kuten sanoin toisessa ketjussa niin tärkeintä on olla rehellinen itselleen. miettiä kenen takia laihduttaa ja miksi laihduttaa. kun sortuu mässilyyn tai päättää että olen epäonnistuja niin pettää vaan itseään. vaikka olisi kuinka lenkki- ja laihiskaveria niin loppujen lopuks se on susta itsestäsi kiinni ja teet omia valintoja. ja opit kokoajan tekemään niin vaikeita valintoja kun ei joka kerta luovuta.

 

ja piti vielä sanoa että mua on auttanut sellainen ajatustapa että okei, siinä laatikossa on pizzaa. vaikka en syö sitä nyt, niin se ei tarkoita ettenkö enää ikinä söisi. ensin haluan olla tyytyväinen itseeni sitten voin hyvällä omatunnolla herkutella. en halua olla siinä kierteessä että mässää koska on niin hyvää, ja sitten tuskaillaan kun turvottaa, ahistaa, ällöttää ja kaduttaa kun meni syömään.

 

Kiitos kaikille! Ja miulle kyllä saakin vaikka vähän saarnatakin, jos se menis perille
En tajua miten miun on niin vaikee saada otettua niskasta itteeni, kun jos päätän että nyt alan syömään ees vähän vähemmän, tai et otan niitä kasviksia enemmän niin jossain vaiheessa huomaan taas syöneeni itteni täyteen sitä ruokaa vaikka vähempikin ois hyvin riittäny. Yritän syödä hitaasti ja kuulostella milloin maha alkaa tuntua täydeltä.
Ei tuo mies mässyjä enää onneks kun sanoin ettei saa.

Tuo liikunta on kans ongelma. Oon nyt yrittäny saada vaatehuonetta sellaseen kuntoon/järjestykseen että siellä mahtuis stepperi olemaan ja että sille pääsis steppaamaankin viel. Oon hirmu huono lähtee minnekään lenkille, kun ei oo ketään kaveria, mieluummin koittasin liikkua kotona.

Yks vinkki miten saa motivoitua liikkumaan, on ostaa sykemittari! Aivan mainio vekotin. Itellä tuntui kans alussa se lenkille raahautuminen tosi ikävältä, mutta kun ostin sykemittarin niin johan alkoi tapahtua. Nykyään on tosi outoa lähteä lenkille ilman sitä kun on tottunut, ja kiva nähdä paljonko niitä kaloreita kuluu.

 

Pikatsemppaus kiireen keskeltä kaikille! Jojoilu on per*eestä, jumitus samoin . Uskotaan ja luotetaan, että painon putoaminen on silti edessä, ihan jokaisella meistä! Eikös vain?!

Mulla oli eilen KOLMAS herkkuja sisältänyt päivä tällä viikolla (tai tänä kesänä, oikeastaan.. kun olen herkutta ollut huhtikuulta alkaen!) ja ihan hienosti minipala täytekakkua ja kaksi keksiä riittivät, vaikka olisi ollut kystä kyllä! Mieli teki kyllä ottaa "ihan vähän vielä", mutta otinkin ison motillisen kahvia ja keskityin keskustelemaan. Nou hätä! Ehkö huomenna vaa'alle, tai ehkä maanantaina.. keskiviikkokohan (seur.vklla) se sitten on viimeinen päivä, jäisi 8 päivän vaakaväli sitten siihen kohtaan... Ehkä siis vasta maanantaina vaa'alle. Tai tiistaina

Ostin uudet farkut, kahdet itseasiassa! Toisten tuumakoko on niin pieni, etten kyllä villeimmissäkään unelmissa uskonut sellaisiin mahtuvani vielä tämän vuoden puolella.. Mutta niin ne vaan jalkaan sujahtavat!

Iloista mieltä muillekin,
toivottelee elokuussa edelleen keventyen
Toss Foo.

 

8.8 60.1kg tänään 58.6kg oli tos välis vähempikin,mut jus menkat nyt loppu,eli kattellaan taas ens ma tuloksia

 

No niin, vaa'alla tuli käytyä! Vihdoin edistymistä hieman havaittavissa, ehkä tämä tästä vielä? Tosin matkaa minulla ei siihen lopulliseen tavoitteeseen ole enää kuin kaksi kiloa, siitä en enää halua kutistua. Nyt jo on ihan tosi hyvä olla, mutta-- noh, täydellisyyden tavoittelija ! (ihan kuin tällä venyneellä, arpisella raskausmahalla missinmittoihin pääsisi! Sitä en toki tahdokaan, tahdon vain olla paras mahdollinen minä! Ulkoiset seikat tukekoot sisäistä olotilaa, nyt alkaa olla hyvä olla niin mielellä kuin kropallakin).

Elokuun tavoite -3kg
Tähän mennessä toteutunut -1,4
Kokonaispudotus huhtikuusta alkaen 12,5kg

..ja nyt jos malttaisin olla vaakailematta kuun vaihteeseen saakka! Viimeisen päivän tilanne toki pitää tarkistaa, missä mennään ja mihin suuntaan. Täällä pinossa toki käyn, päivittäin..

 

Olen turvonnut takaisin 99.1 kg (tarkkaa ), vaikka kävin jo 98,3 kilossa. Johtuu luultavasti viikonlopun aikana syödystä isosta tortillapussista (puolustukseksi: jaoin sen kyllä kaikille kolmelle päivälle, siinä missä pari kuukautta sitten olisin syönyt yhdessä illassa ja käynyt seuraavana päivänä ostamassa lisää). Alle satasen kun kuitenkin edelleen olen taas, en jaksa ahdistua pienistä.

 

En tiiä mikä eilen iski. Muuten meni päivä hyvin, mut iltapäivästä oli sit niin kova nälkä että repsahdin mässyyn.
Söinköhän aiemmin päivällä sit kuitenkin liian huonosti vai pitääkö siihen pieneen nälkään vaan tottua? Söin siis samaa ruokaa ku muutkin mut huomattavasti vähemmän mitä normaalisti, n.puolet lautasesta oli vihanneksia. Sit piti jo "välipalakahvilla" ottaa pari näkkileipäpalasta kun tuntui nälkä.

Tuntuu että mie oon ihan pihalla siitä miten tän homman pitäs toimia.

Motivaatio kyl nousee kun oon kattonut Suurinta pudottajaa, miten ne ihmiset saakin hienoja tuloksia vaan on se niiden liikuntakin aikamoista rääkkiä.

 

Liikuntarajoitteinen on keksinyt uuden keinon hikoilla.... wii-pelin! Ihan oikeesti hiki tulee kotisohvalla!
=)....

 

viikonloppureissu takana ja voi voi se syöminen...kun istuu monta tuntia autossa ei oikein keksi muuta tekemistä kuin napostelu. ja reissussa tuli muutenkin syöty välillä typerästi. toivon ettei damagee tullu ihan hirveesti. olo on ainakin kauhee. ei sovi napostelu mulle, sopiiko kellekkään..? :ashamed: no niin, ei voi muuta ku siirtyä arkeen ja jatkaa tekee töitä tän "laihiksen" kanssa.

ens viikolla pitäis olla naistenvaivaviikko joten paskojen viikkojen putki sen kun vaan jatkuu..

tsemppiä kaikille muille!!! bd

 

Olen turvonnut takaisin 99.1 kg (tarkkaa ), vaikka kävin jo 98,3 kilossa. Johtuu luultavasti viikonlopun aikana syödystä isosta tortillapussista (puolustukseksi: jaoin sen kyllä kaikille kolmelle päivälle, siinä missä pari kuukautta sitten olisin syönyt yhdessä illassa ja käynyt seuraavana päivänä ostamassa lisää). Alle satasen kun kuitenkin edelleen olen taas, en jaksa ahdistua pienistä.

se on oikea asenne!!!
noi sipsit ja muut suolaset naposteltavat on kyllä sellasia että siinä vedän nollalinjaa. en voi syödä niitä järkevästi. :ashamed:

 

Voiko tänne tulla kurkistelemaan jos syyskuussa ihan virallisesti hyppäisin joukkoon? Olen lyhyt ja pyöreä, mitat olis 158/76 :ashamed: Suurin ongelma mulla on liian isot ruoka-annokset ja suola/mausteet. Makean perään en ikinä isommin ole ollut.

 

Voiko tänne tulla kurkistelemaan jos syyskuussa ihan virallisesti hyppäisin joukkoon? Olen lyhyt ja pyöreä, mitat olis 158/76 :ashamed: Suurin ongelma mulla on liian isot ruoka-annokset ja suola/mausteet. Makean perään en ikinä isommin ole ollut.

mukaan vaan!! :wave: