[QUOTE="vieras";24436649]Voisitko ystävällisesti kertoa millä tavalla karppi on joutunut taistelemaan paahtoleipää ja perunaa vastaan, onko joku mahdollisesti pakko syöttänyt sinua? Sanot ettette tuomitset hyvin voivaa normaalipainosta ei-karppi ruokavaliostaan, tuomitsette siis normaalipainon ylä ja ala puolella olevat? Miksi ette voi olla tuijottamatta toisten ruokalautasia, miksi teidän täytyy kaikista vääntää karppi, jos joku syö vähän leipää niin hän on hyvä karppi? En ymmärrä miksi piti keksi karppaus, että ymmärretään ettei pitsat, ranskanperunat, pullat ja karkit ole kenellekään suurina määrinä hyväksi, ettekö todellakaan osaa itse päättää mikä teille on hyväksi, pitääkö siihen olla joku joka sanoo, että nyt ette syö enää pullaa, se on epäterveellistä?[/QUOTE]
En tuomitse ketään, oletko nyt ihan tosisasi, vai haluatko vain riidellä?
Minulle lääkäri sanoi, että syö enemmän leipää, niin saat olosi ja ruokavaliosi kuntoon. Ruisleipää ja kevyttuotteita, pastaa, perunaa, kuten pyramidissa neuvotaan. Ongelma on se, että ne määrät eivät vain sopineet kroppaani (siis ihan suositusten mukaiset). Mulla oli jatkuvasti nälkä ja pää kipeä, siis vuosia. Voin pahoin, masennuin, sain vatsaoireita, tunnesöin. En minä ketään siitä syytä, mutta olihan se huvittavaa, että kun toimin täysin päinvastoin oireeni katosivat ja aloin voida paremmin.
En tuijota toisten ruokalautasia.
Hiilihydraattitietoinen ruokavalio on edelleen sitä, että rajoitetaan hiilareita. Jos se rajoitus jää siis alle virallisen suosituksen (yli puolet energiasta). se tulkitaan hiilihydraattitietoiseksi ruokavalioksi. Olen pahoillani, että sille on olemassa sana.
Kyse ei myöskään ole siitä, ettenkö olisi ymmärtänyt, että esim tunnesyönti on minulle pahaksi. Mutta oireiden vallitessa en yksinkertaisesti pystynyt muuhun, kuten aiemmin kerroin (jo siis yksi ruisleipä laukaisee oireet, mutta esim valkoinen leipä ei).
En ymmärrä, miksi suhtaudut minuun noin vihamielisesti. olen löytänyt itselleni hyvän tavan elää ja syödä ja tietenkin olen kiinnostunut ympäristössäni siihen vaikuttavista tekijöistä. Julkisella tasolla olen aktiivinen (kauppojen valikoima, julkinen hyväksyntä), mutta en yksilötasolla hauku ketään. Kai tajuat, että nämä ovat joillekin todella suuria asioita, jos on koko elämänsä niiden kanssa taistellut (itsensä ja ympäristönsä kanssa). Kenellekään ei tarvitse sanoa, että älä syö pullaa, se on epäterveellistä, mutta jos leipä on käytännössä sama asia, ja siitä sanotaan, että syökää, se on terveellistä, monelle se on lopulta hankala hyväksyä.
