Chala: jos se vieraan uskonnon edustaja esittää, tai kuka tahansa esittää kritiikkiä elämäntavoistani niin mietin, että voisiko se jopa pitää paikkansa, enkä ota sitä heti henkilökohtaisena loukkauksena. Raamatun sanoessa minun olevan syntinen, niin tiedän että se on totta, tiedän kyllä väärin tehneeni sen miljoona kertaa. Jos jonkun ystävä vihjailee toiselle tyyliin "jos nyt et kuitenkaan vetäisi sitä heroiinia joka päivä kun lapsetkin kärsii" niin siinä on 2 vaihtoehtoa käsitellä se neuvo: joko loukkaantua hyvää tarkoittavasta sanasta, tai sit ruveta miettimään, olisiko toisen sanomassa jopa perääkin, ja pyrkiä sydämen ja elämän muuttumiseen.
Kolmas korppi, kirjoitit:
"Ette kuitenkaan ole yhtä huolissanne muista pyhän kirjanne listaamista synneistä, ette edes muista juuri seksuaalisuuteen liittyvistä synneistä, kuten vaikkapa esiaviollisesta seksistä tai uskottomuudesta. Missä niitä vastustavat aggressiiviset kampanjat ja nettiristiretket viipyvät? "
Se on ihan totta,että uskovat saisivat älähtää monesta muustakin synnistä, ja synti rehottaa seurakunnissakin. Mutta se on tässä hommassa se pointti, että vaikka yksittäiset uskovat lankeavat joka päivä, niin tärkeintä on se, että oppi, se mitä kohti tavoitellaan, pysyisi raamatullisena -onnistuttiin siinä sen toteuttamisessa sitten miten tahansa. Vähän samoin voisi ajatella, että lun on olemassa laki liikenteen ylinopeutta vastaan, niin vaikka porukka ei aina onnistu sen toteuttamisessa, niin se laki on silti hyvä olla olemassa.
Nyt on kirkko joutunut miettimään, täytyisikö kirkon oppia muuttaa yhteiskunnallisen painostuksen takia homoasioissa. Ja SEN takia kristityt älähtävät. Vielä ev.lut.kirkko ei ole selkeästi siunannut mitään syntiä (no, lapsikasteesta, naispappeudesta ja eronneiden vihkimisestä voidaan olla eri mieltä), mutta sitten sieltä alkaa lähteä ainakin perinteisesti uskovien puolelta porukkaa, jos aletaan kirkon opissa siunata homoseksuaalien avioliitot, alkoholismi, huumeet, porno, jne.(piilosynnit mukaanlukien) eli annetaan noille synneille periksi.
"Ihmisen asettaminen jumalan asemaan on jumalanpilkkaa. Koska jumala on kaikkihyvä ja kaikkitietävä, syyllistytte rienaukseen kuvitellessanne, että teillä olisi valta ja ymmärrys päättää, kuka joutuu helvettiin ja kuka ei. "
Tämä on yleinen väärä tulkinta monien uskovien ajattelutavasta. Ensinnäkin, me ei loppujen lopuksi tiedetä, kuka kuoltuaan on joutunut helvettiin ja kuka ei, koska ihminen voi viime metreilläkin kääntyä Jeesuksen puoleen (en suosittele jättämään sitä valintaa sinne asti koska kuolema voi tulla niin yllättäen). Se sanamuoto, mitä Jeesus käytti (kysyttäessä Siiloan ihmisistä, joiden päälle torni kaatui), oli tämä: "JOS ette tee parannusta, niin te hukutte." Jos Jeesus sanoi noin, niin uskovat voivat sanoa noin.
Eli en tiedä, tuleeko joku tekemään parannuksen, mutta se on varma, että jos ei tee, niin hukkuu. Vähän niin kuin lääkäri sanoisi potilaalle: "jos et lakkaa ylensyömästä, niin sairauksia tulee" tai "jos et lakkaa juomista, olet vainaa".
Lopputulos on kaikilta, uskoviltakin salattu, että miten kullekin sitten kävi kuoleman jälkeen.Mutta meidän tehtävä on, samalla kun kerrotaan rakastavasta Jumalasta, niin myös varoittaa ihmisiä asioista, jotka vie kadotukseen. Olisimme välinpitämättömiä ja itsekeskeisiä jos emme niin tekisi.