pitkäkarvainen collie, mitä tykkäätte?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä oli kolme vuotta. Ihana, rauhallinen ja lapsirakas koira!! tosi ihana luonne.. miinuksena sanoisin arkuuden ja vatsalla reagoimisen. eli kun jännitti, tai muuten stressasi, alkoi ripulointi ja oksentelu herkästi. Koskaan ei ollut sairaana tuon kolmen vuoden aikana.
 
[QUOTE="vieras";24093811]no sinulla sitten on varmaan ihan tosielämänkin kokemusta, että miten suhtautuu pieniin lapsiin? :)[/QUOTE]

Mä olin itse pieni kun eno laittoi ekan collien. Sitä paijattiin ja rapsuteltiin mikä ehdittiin, hyvin rauhallisesti suhtautui meihin lapsiin. Erityisesti niihin joilta sai herkkuja :D Tosin siinä vaiheessa kun yritin kiivetä ratsastamaan sessu karkasi paikalta pahasti mulkaisten :ashamed: :D
 
niin ja karvaa sitten lähtee ja sitä on paljon :D minulla on kova ikävä tuota koiraani, annoin sen valitettavasti pois muutama vuosi sitten mukamas ajanpuutteen vuoksi.. kaduttaa ja surettaa :( :(
 
On ihana ja lapsirakas :heart: Meillä siis nyt 11v ja lapset sais kyllä tehdä ihan mitä vaan jos vaan vanhemmat antais luvan... Mutta siis koskaan ei ole mitään ongelmaa ollut lapsien kanssa, omat on ottanut omikseen jo heti ekana iltana kun on sairaalasta tultu. Eli kun vauva on tullut kotiin asettuu ihan eri tavalla viereen (esim vaunujen tai sängyn lähelle)vahtimaan kun hoitolasten kanssa.

Huonoja puolia on just tuo stressivatsa (siihenkin kyllä on aikalailla tottunut... :D ) ja vahva paimennusvietti, esim muiden uiminen on ihan kamalaa kun pitäis päästä pelastamaan. Ja tämä meidän collie kun tykkää itsekin tuolla järvessä olla niin mökillä olo on välillä aika hmm... mielenkiintoista :D

Mutta voin kyllä lämpimästi suositella lapsiperheeseen ja muillekin, ihana rotu!
 
Meillä oli lapsena. Ihana koira MUTTA nykyään kuulemma paljon sairauksia (näin sanonut tätini, entinen kasvattaja).
No millä rotukoiralla nyt ei olisi? Perverssit "eläinystävät" jalostaneet erinomaisen tautisia koiran irvikuvia.

Koiraan ilmeisesti suhtaudutaan aika pitkälti kuin huonekaluun näissä rotukoirapiireissä. Ulkonäkö on tärkeintä, ei sillä niin väliä mitä sen sisällä on ja millä hinnalla. Vissiin esim. löytöeläintalosta haettu sekarotuinen koira olisi vähemmän rakas, koska koirallakin pitää olla joku tyylikäs brändi. Vaikka nyt sitten collie. Samalla tapaahan jotkut käyttävät vain Niken lenkkareita. Jotkut näköjään sitten käyttävät vain colliekoiria :D
 
Viimeksi muokattu:
Mä olin itse pieni kun eno laittoi ekan collien. Sitä paijattiin ja rapsuteltiin mikä ehdittiin, hyvin rauhallisesti suhtautui meihin lapsiin. Erityisesti niihin joilta sai herkkuja :D Tosin siinä vaiheessa kun yritin kiivetä ratsastamaan sessu karkasi paikalta pahasti mulkaisten :ashamed: :D

Tuota ratsastamista meillä tuo isompi lapsi yritti monta kertaa, meni selkään istumaan "ihhahaa, ihhahhaa". Koira vaan vilkas mua että tekisitkö jotain... Ja toki sit tyttöä kiellettiin moista harrastamasta, mutta koira itse ei tehnyt mitään.
 
No millä rotukoiralla nyt ei olisi? Perverssit "eläinystävät" jalostaneet erinomaisen tautisia koiran irvikuvia.

Koiraan ilmeisesti suhtaudutaan aika pitkälti kuin huonekaluun näissä rotukoirapiireissä. Ulkonäkö on tärkeintä, ei sillä niin väliä mitä sen sisällä on ja millä hinnalla. Vissiin esim. löytöeläintalosta haettu sekarotuinen koira olisi vähemmän rakas, koska koirallakin pitää olla joku tyylikäs brändi. Vaikka nyt sitten collie. Samalla tapaahan jotkut käyttävät vain Niken lenkkareita. Jotkut näköjään sitten käyttävät vain colliekoiria :D

Vähiten ehkä kuitenkin näillä alkukantaisilla roduilla. Meillä yksi löytöeläinkodin seropi, yksi suomessa sekarotuinen joissakin maissa rotukoira (iso osa alkuperäisrotua) ja yksi alkuperäisrotuinen. Kaikki yhtä rakkaita. =) Usein jalostus mennyt ihan liian pitkälle ja mielestäni osa roduista voisi kuolla sukupuuttoon, suurin osa onneksi kait on vielä pelastettavissa (mm. tämä collie). Collietkin ovat muuten hienoja koiria, kun ne saavat työskennellä =)
 
kertokaa vaan vielä lisää kokemuksianne, jos niitä löytyy :)
täällä kovasti koiraa haaveillaan, mutta toisaalta yksi työkaveri (lapseton tosin) sanoi, ettei MIKÄÄN koira käy pikkulapsiperheeseen. että koira kärsii. tiedä häntä?
 
Täälläkin kiinnostaa sama asia:)

Millaisia muuten colliet ovat pentuina? Ovatko kauheita kaahottajia vai suht rauhallisia silloinkin? Ehkä vähän hölmö kysymys mutta jos joku osaisi vastata. Tietysti kasvatuksesta ja koulutuksesta se riippuu eniten tässäkin asiassa. Aikuiset colliet kun tosiaan tuntuvat olevan todella tyyniä ja lempeitä koiria, eivät hypi eivätkä häslää koko ajan vaan ovat jotenkin niin rauhallisia ja herttaisia.
 
on maailman ihanin rotu! Meillä oli lapsuudenkodissani ihana collie, joka myös harrasti tuota baywatchina olemista rannalla: haukkui ja hillui laiturilla, kun me olimme uimassa. Ihana ja maailman viisain koira!
 
kiitos taas vastauksistanne! lisääkin saa kertoa kokemuksiaan! ja mitä olette mieltä siitä työkaverini kommentista, että mikään koira ei sovi pikkulapsiperheeseen? miten teillä collie arkielämässä on suhtautunut lapsiin? sisällä ja ulkona? onko tarkka ruokakupistaan jne? kiitos jos jaksatte vastata, itsellä vain on niin sellainen olo että tämä on juuri se meidän koirarotumme :)
 
Kolme narttucollieta (6v, 4,5v ja 3v) meillä sekä toisinaan uroskin (6v). Tarkoitus ei ollut ollenkaan ottaa collieta mutta sattumalta mentiin katsomaan pentuja ja ihastuin suunnattomasti taisteluhaluiseen ja leikkisään pentuun... reilun viikon päästä tämä pentu sitten tulikin meille. Ja koska ensimmäinen collie tuntui olevan niin nappivalinta, niin tuli seuraava, sitten seuraava jne.

Herkkä/stressivatsaisia nämä yksilöt eivät tunnu olevan vaan varsin tasapainoisia koiria. Hyvin huoletta voidaan antaa liki mitä ruokaa vain niiden nokan eteen. Naapurin täti tuokin aina omat kotiruuan jämänsä meidän koirille :D.
Toki collieissa on hyvin paljon heittoa luonteissa.

Lapsia meillä ei vielä ole. Mutta vanhin noista ainekin rakastaa hyvin paljon lapsia ja naapuruston lapset ovat sitä ulkoiluttaneet jne. Toki kun kyseessä on lapsi-koira-perhe, niin sekä lapselle että koiralle on oltava säännöt joiden puitteissa toimitaan.
Itse olen elänyt koko ikäni koirien kanssa eikä "vaaratilanteita" ole syntynyt. Mutta meitä lapsia ohjeistettiin aikanaan, että koiria ei häiritä kun ne nukkuu tai syö jne. Ja oletan, että samanlaisen "maalaisjärjen" kanssa sitä itsekin tulee pärjäämään kunhan lapsi syntyy jne.
On kolme osatekijää toimiiko lapsien ja koirien yhteiselo:
1. vanhemmat
2. lapsi/lapset
3. koira/koirat

Toki joskus voi olla erityislapsia, joiden kanssa hankalempaa. Toisinaan voi olla arka/aggre/jne koira.
 
Meillä oli, aivan ihana luonteeltaan, rakasti lapsia. Helppo kouluttaa ja oikein miellyttämishaluinen koira :heart:
Jouduttiin luopumaan koirasta koska sillä oli keliakia (muutenkin rodulla on yleisesti hyvin herkät vatsat) ja meni ihan mahdottomaksi se vahtiminen ettei lasten jäljiltä saanut mitään mistä maha meni sekaisin, yksi makaroni tai leivänmuru riitti siihen että oli vesiripulit lattialla. Asuttiin silloin vielä kerrostalosta josta oli pitkä matka pissa- ja kakkapaikalle. Tilanne ei ollut kiva enää kellekään ja koira sai uuden kodin jossa ei ole "sotkevia" lapsia
 
Meillä myös pitkäkarvainen collie uros ja taapero. Hyvin tulevat toimeen. Koskaan ei koira ole mitään edes yrittänyt vaikka lapsi välillä konttasi päältä!! Mielestäni koira sopii kyllä lapsiperheeseen kunhan on hyvin koulutettu ja lapset opetetaan siihen kuinka koirien kanssa saa olla ja toimia.
 
Läheisellä tuttava perheellä oli pk collie narttu.
-tosi arka, etenkin muita koria kohtaan
-pelkäsi lapsia
-hienosteleva :D
-jotenkin aika lapsellinen ja rasittava koira :D
-ja näitä sairauksia on kantautunut minunkin korviin aika paljon.. etenkin haiman vajaatoimintaa
 
tuli tuosta koiran kouluttamisesta mieleen kun neil mainitsi, oletteko opettaneet perusjutut itse, vai käyneet ihan koirakoulussa? :)

ja uudet colliekokemukset ovat oikein tervetulleita edelleen!
 

Yhteistyössä