Gallup: loukkaannutko, jos vieraat eivät syö leipomuksiasi

Ja se valkoinen valhe on taas niin ylitsepääsemätöntä, että mieluummin pahoitetaan toisen mieli?

Ei, mä vaan ihmettelen, miksi valehteleminen on jonkun mielestä parempi vaihtoehto kuin kauniisti sanottu "kiitos ei"? Mikä on se tarve, jota tuo valehteleminen palvelee? Tosiasiassa ketään ei kiinnosta, syökö joku keksejä, pullaa tai kakkuja. Ihmiset syövät mitä syövät eikä muiden ihmisten syömiset yleensä kiinnosta ketään. Miksi joissain tilanteissa jotkut kokevat äärettömän tärkeäksi, että nyt joku syökin sitä, mitä minä haluan sille syöttää? Vieraalta tuskin on etukäteen kysytty, millaista tarjottavaa hän kahvin kanssa haluaisi...vai haluaako yhtään mitään. Entä jos on sitä mieltä, että kahvi ja lohi yhdessä ei maistu hyvältä? Tai että kahvi on parasta ilman mitään syömisiä? Tarvitaanko syy sitä varten, että emäntä voi päättää, oliko syy hyväksyttävä syy vai ei? Vai pelkääkö emäntä, että hänen leipomuksensa eivät ole hyviä? Kai hän nyt itsekin maistaa, oliko onnistunut vai ei?

Mulle kyllä kelpaa kaikki mitä tarjotaan - ja sen huomaa - mutta en mä ota nokkiini, jos joku ei mun kokkailuistani tykkää tai ei edes halua maistaa. Muutenkin olen aina tottunut sanomaan, että jos ei jostain laittamastani pöperöstä pidä, niin jättää syömättä ja kyllä meidän puudeli sen syö. Ei kaikki ihmiset pidä samoista mauista ja joskus saattaa ruuan rakennekin olla sellainen, mistä toinen ei tykkää. En mä ainakaan halua laittaa vieraitani kiusalliseen tilanteeseen vaatimalla heitä keksimään hätävalheita.

 

Mitä jos joku kieltäytyy kahvista, sittenhän vasta jengi pulassa onkin tai ei edes emännän tarjoama kylmä kraanavesi kelpaa, niin johan on mahoton paikka

 

Ja se valkoinen valhe on taas niin ylitsepääsemätöntä, että mieluummin pahoitetaan toisen mieli?

Häh, ei! Ei koskaan saa valehdella! En mä ainakaan halua kuulla mitään "hyväntahtoisia" vääristelyjä.

 

Mitä jos joku kieltäytyy kahvista, sittenhän vasta jengi pulassa onkin tai ei edes emännän tarjoama kylmä kraanavesi kelpaa, niin johan on mahoton paikka

Niinpä!! Miksi juuri syöminen ja juominen on kyläillessä asia, josta jotkut vetää herneitä nenään? Eikö vierailun idea kuitenkin ole tavata näitä ihmisiä, jutella, vaihtaa kuulumisia jne?

 

Niinpä!! Miksi juuri syöminen ja juominen on kyläillessä asia, josta jotkut vetää herneitä nenään? Eikö vierailun idea kuitenkin ole tavata näitä ihmisiä, jutella, vaihtaa kuulumisia jne?

Ei minun ystäviä ja kavereita kiinnosta pätkän vertaa syökö joku vai ei. Minä ja kaverini kyllä kysymme kohteliaasti, että saisiko olla jotain ja jos vastaus on ei, niin sitten jatketaan rupattelua ja hengailua.

En ole edes tajunnut, että tälläisistä asioista voi tehdä ongelmia, relatkaa hyvät ihmiset ja ottakaa rennosti, kyllä se siitä helpottaa.

 

No en todellakaan loukkaannut. Mikäs ihme minä olen päättämään, koska kukakin syö, ja mitä.
Aina jotain tarjoan, mutta jos ei maistu, niin ei maistu. En mie loukkaannut edes, vaikka joku sanois ettei tykkää. Ei meillä kaikilla voi sama makukaan olla.
Mutta yhtä kärkevästi kuin ap, en kyllä ikinä ilmaisis tota mehuasiaa. Toivottavasti oli vaan kärjistetty kirjoitustyyli palstalla, ja todellisuudessa asia on sanottu kauniimmin.
Itse en moisen jälkeen myöskään uskaltais ottaa mitään, ettei vaan tulis näpeille.

 

Ei, mä vaan ihmettelen, miksi valehteleminen on jonkun mielestä parempi vaihtoehto kuin kauniisti sanottu "kiitos ei"? Mikä on se tarve, jota tuo valehteleminen palvelee? Tosiasiassa ketään ei kiinnosta, syökö joku keksejä, pullaa tai kakkuja. Ihmiset syövät mitä syövät eikä muiden ihmisten syömiset yleensä kiinnosta ketään. Miksi joissain tilanteissa jotkut kokevat äärettömän tärkeäksi, että nyt joku syökin sitä, mitä minä haluan sille syöttää? Vieraalta tuskin on etukäteen kysytty, millaista tarjottavaa hän kahvin kanssa haluaisi...vai haluaako yhtään mitään. Entä jos on sitä mieltä, että kahvi ja lohi yhdessä ei maistu hyvältä? Tai että kahvi on parasta ilman mitään syömisiä? Tarvitaanko syy sitä varten, että emäntä voi päättää, oliko syy hyväksyttävä syy vai ei? Vai pelkääkö emäntä, että hänen leipomuksensa eivät ole hyviä? Kai hän nyt itsekin maistaa, oliko onnistunut vai ei?

Mulle kyllä kelpaa kaikki mitä tarjotaan - ja sen huomaa - mutta en mä ota nokkiini, jos joku ei mun kokkailuistani tykkää tai ei edes halua maistaa. Muutenkin olen aina tottunut sanomaan, että jos ei jostain laittamastani pöperöstä pidä, niin jättää syömättä ja kyllä meidän puudeli sen syö. Ei kaikki ihmiset pidä samoista mauista ja joskus saattaa ruuan rakennekin olla sellainen, mistä toinen ei tykkää. En mä ainakaan halua laittaa vieraitani kiusalliseen tilanteeseen vaatimalla heitä keksimään hätävalheita.

Tätä juuri tarkoitan! Miten vaikeaa on sanoa, että on vaikka juuri syönyt, eikä jaksa nyt syödä yhtään mitään, jos sillä säästytään tällaisilta ajatuksilta? Mikä siinä on niin kamalaa, en kertakaikkiaan ymmärrä? Olen monessa muussakin yhteydessä miettinyt, että meneekö se totuuten kertominen ja oikeus tehdä juuri niin kuin itse haluaa, niiden yksinkertaisten käytöstapojen edelle. Kun ne käytöstavat eivät edes niin paljoa edes vaatisi.

Mutta kun MINULLA on oikeus jättää pullat ja juhlatarjoilut syömättä ja MINULLA on oikeus mennä crockseissa kirkkoon ja MINULLA on oikeus syödä jäätelöni missä minä haluan (vaikka hiekkalaatikolla) ja MINULLA on oikeus sanoa, jos en tykkää jonkun kampauksesta ja MINULLA on oikeus jättää laittamasta kassahihnalle se palikka, jos edellinen asiakas on sen unohtanut jne. Miksi niistä asioista pitää tehdä niin hiton vaikeita, jos joku tällaisesta vaikka loukkaantuu (ai kamala!) ja tällaisilta ikäviltä tilanteilta voidaan aika pienillä asioilla välttyä.

 

Niinpä!! Miksi juuri syöminen ja juominen on kyläillessä asia, josta jotkut vetää herneitä nenään? Eikö vierailun idea kuitenkin ole tavata näitä ihmisiä, jutella, vaihtaa kuulumisia jne?

No entä jos tämä käännettäisiinkin toisin päin? Jos menet kyläpaikkaan ja siellä ei tarjottaisi yhtään mitään? Joo sinä et varmaan loukkaantuisi (tietenkään, olethan niin mutkaton ihminen), mutta kyllä joku sitä voisi vähän kieroon katsoa, vai mitä luulet? Tai jos ajatellaan juhlia ilman mitään tarjoiluja. Miksi se syöminen ja juominen on se juttu? Olisiko siksi, että se nyt on tapana ja kohteliasta.

 

Meillä jäi ristiäisissä syömättä koko kuivakakku ja kaikki pikkuleivät, joita leivoin. Olivat kyllä hyvännäköisiä ja maukkaita, mutta meillä oli tarjottavaa muutenkin aika runsaasti, joten tämän vuoksi niitä sitten jäi jäljelle. Vähän harmitti, mutta en tuosta osannut loukkaantua.

Mutta jos nyt siis muussa tilanteessa olisin varta vasten leiponut vieraille jotain paria laatua, ja sitten eivät sormellakaan koskisi... kyllähän minä kieltämättä loukkaantuisin. Minusta on epäkohteliasta kieltäytyä tarjottavista, vaikka ymmärränkin, ettei aina ole syy leivonnaisten tms. ulkonäössä, vaan vierailla saattaa vaikkapa olla kupu ääriään myöten täynnäkin.

 

Tätä juuri tarkoitan! Miten vaikeaa on sanoa, että on vaikka juuri syönyt, eikä jaksa nyt syödä yhtään mitään, jos sillä säästytään tällaisilta ajatuksilta? Mikä siinä on niin kamalaa, en kertakaikkiaan ymmärrä? Olen monessa muussakin yhteydessä miettinyt, että meneekö se totuuten kertominen ja oikeus tehdä juuri niin kuin itse haluaa, niiden yksinkertaisten käytöstapojen edelle. Kun ne käytöstavat eivät edes niin paljoa edes vaatisi.

Mutta kun MINULLA on oikeus jättää pullat ja juhlatarjoilut syömättä ja MINULLA on oikeus mennä crockseissa kirkkoon ja MINULLA on oikeus syödä jäätelöni missä minä haluan (vaikka hiekkalaatikolla) ja MINULLA on oikeus sanoa, jos en tykkää jonkun kampauksesta ja MINULLA on oikeus jättää laittamasta kassahihnalle se palikka, jos edellinen asiakas on sen unohtanut jne. Miksi niistä asioista pitää tehdä niin hiton vaikeita, jos joku tällaisesta vaikka loukkaantuu (ai kamala!) ja tällaisilta ikäviltä tilanteilta voidaan aika pienillä asioilla välttyä.

Mä ajattelen asian niin, että on parempi olla vaiti kuin sanoa jotain sellaista, mikä toista loukkaa. En siis ymmärrä sitä, miksi vaikenemisen sijasta pitäisi alkaa valehtelemaan. Miksi valhe on parempi kuin "ei kiitos"? Eikö sua itseäsi yhtään häiritsisi, jos ympärilläsi ihmiset valehtelisivat sulle milloin mistäkin asiasta ihan vaan sen vuoksi, ettei sulle tule paha mieli? Mistä sä enää tietäisit, milloin he puhuvat totta ja milloin sun mieliksesi valehtelevat?

 

Tälläisissä tilanteissa voi käyttää tilannetajua ja huumoria, niillä pärjää hyvin pitkälle elämässä. Mutta en kyllä haluaisi kauheasti käydä kylässä sellaisten ihmisten luona jotka vetää jostain pullan syömättä jättämisestä hirveet pultit.

 

No entä jos tämä käännettäisiinkin toisin päin? Jos menet kyläpaikkaan ja siellä ei tarjottaisi yhtään mitään? Joo sinä et varmaan loukkaantuisi (tietenkään, olethan niin mutkaton ihminen), mutta kyllä joku sitä voisi vähän kieroon katsoa, vai mitä luulet? Tai jos ajatellaan juhlia ilman mitään tarjoiluja. Miksi se syöminen ja juominen on se juttu? Olisiko siksi, että se nyt on tapana ja kohteliasta.

Meillä ei kovin usein käy ketään mutta sillon kun käy niin tarjoan kahvia, muuta ei yleensä ole. Tarjottavat kun meinaa näköjään useimmiten tarkottaa sitä keksiä tai pullaa.. Kyllä meillä ruokaa on ja sitä saa ihan vapaasti syödä. Miulla on niin mutkattomia kavereita että ne osaa sanoa jos haluavat syömistä

Ja ihmisillä on eri tapoja, toiset tykkää vääntää sen seittemän sorttia paakkelssia vaikka naapurin emänta piipahtaa viideksi minuutiksi, miä taas vihaan leipomista eikä meillä ole mitään tuollasia herkkuja ellei mies ole niitä anoppilasta roudannut =)

 

Meillä ei kovin usein käy ketään mutta sillon kun käy niin tarjoan kahvia, muuta ei yleensä ole. Tarjottavat kun meinaa näköjään useimmiten tarkottaa sitä keksiä tai pullaa.. Kyllä meillä ruokaa on ja sitä saa ihan vapaasti syödä. Miulla on niin mutkattomia kavereita että ne osaa sanoa jos haluavat syömistä

Ja ihmisillä on eri tapoja, toiset tykkää vääntää sen seittemän sorttia paakkelssia vaikka naapurin emänta piipahtaa viideksi minuutiksi, miä taas vihaan leipomista eikä meillä ole mitään tuollasia herkkuja ellei mies ole niitä anoppilasta roudannut =)

Niin siis tarkoitin, ettei tarjota yhtään mitään, ei edes kahvia tai mehua.

 

En loukkaannu. Jos syynä asia jonka voin seuraavalla kerralla ottaa huomioon, toivon että se kerrotaan. Tietyissä tilanteissa voin "kysellä" ohjaamalla keskustelua "niin siinä on" tavallista maitoa/vehnäjauhoja/pähkinää jne, johon on vieraan helppo jatkaa jos ei voi jotakin syödä, muuten en utele edes syytä, miksi tarjottava(t) eivät maistu. Kahvin vaihtoehdoksi yritän tarjota jotakin muuta mutta siitäkin voi kieltäytyä ilman selityksiä.

 

No entä jos tämä käännettäisiinkin toisin päin? Jos menet kyläpaikkaan ja siellä ei tarjottaisi yhtään mitään? Joo sinä et varmaan loukkaantuisi (tietenkään, olethan niin mutkaton ihminen), mutta kyllä joku sitä voisi vähän kieroon katsoa, vai mitä luulet? Tai jos ajatellaan juhlia ilman mitään tarjoiluja. Miksi se syöminen ja juominen on se juttu? Olisiko siksi, että se nyt on tapana ja kohteliasta.

No mä tosiaan menen kyläpaikkaan tapaamaan niitä ihmisiä. En kaipaa mitään syötävää. Jos mulla olisi karmea jano, osaan avata suuni ja kysyä emännältä, voisinko saada lasin vettä. Mulle kyläpaikkassa syöminen ja juominen ei ole se juttu vaan ne ihmiset siellä. Voin käydä mielin määrin kahviloissa ja ravintoloissa syömässä ja osaan laittaa kotonakin ruokaa. On toki tapana ja kohteliasta tarjota jotain, mutta yhtä kohteliasta on sanoa "ei kiitos". Epäkohteliasta taas on alkaa tivaamaan, miksi vieras ei halua syödä ja siten asettaa vieras tilanteeseen, jossa hän joutuu ehkä valehtelemaan. Miksi se "ei kiitos" ei mielestäsi riitä?

 

Mä ajattelen asian niin, että on parempi olla vaiti kuin sanoa jotain sellaista, mikä toista loukkaa. En siis ymmärrä sitä, miksi vaikenemisen sijasta pitäisi alkaa valehtelemaan. Miksi valhe on parempi kuin "ei kiitos"? Eikö sua itseäsi yhtään häiritsisi, jos ympärilläsi ihmiset valehtelisivat sulle milloin mistäkin asiasta ihan vaan sen vuoksi, ettei sulle tule paha mieli? Mistä sä enää tietäisit, milloin he puhuvat totta ja milloin sun mieliksesi valehtelevat?

No siksi se valhe on parempi kuin ei kiitos, koska kukaan ei kärsi tästä valheesta ja sillä säästetään toista mahdolliselta mielipahalta. Koska näyttää siltä, että tällaisia ihmisiä on jotka loukkaantuvat tai jollakin tavalla harmistuvat, niin miksei voi toimia sen mukaan?

Joo sitten sanotaan, että "pikkumaisia ovat ne, jotka tuollaisesta loukkaantuu ja minun ystäväni ainakin ymmärtävät ja jos eivät ymmärrä, niin eivät ole todellisia ystäviä ja blaa blaa", mutta onko se oikeasti niin iso juttu, jos sanotaan pari "valheellista" sanaa.

 

No mä tosiaan menen kyläpaikkaan tapaamaan niitä ihmisiä. En kaipaa mitään syötävää. Jos mulla olisi karmea jano, osaan avata suuni ja kysyä emännältä, voisinko saada lasin vettä. Mulle kyläpaikkassa syöminen ja juominen ei ole se juttu vaan ne ihmiset siellä. Voin käydä mielin määrin kahviloissa ja ravintoloissa syömässä ja osaan laittaa kotonakin ruokaa. On toki tapana ja kohteliasta tarjota jotain, mutta yhtä kohteliasta on sanoa "ei kiitos". Epäkohteliasta taas on alkaa tivaamaan, miksi vieras ei halua syödä ja siten asettaa vieras tilanteeseen, jossa hän joutuu ehkä valehtelemaan. Miksi se "ei kiitos" ei mielestäsi riitä?

Onko kukaan tässä nyt tivaamassakaan, miksi vieras ei halua syödä? Voi kai sen silti ihan oma-aloitteisesti sanoa. "Ei kiitos" ei mielestäni riitä siksi, että tämä ketju on olemassa.

 

Loukkaannun tosi paljon.
Lisäksi kyselen koko ajan, että onko se täytekakku liian kuivaa / makeaa / märkää tmv. Olen tosi itsekriittinen noissa asioissa ja pelkään, että leipomuksiani haukutaan jälkeenpäin, muttei kehdata sanoa mulle suoraan :ashamed:

 

Niin siis tarkoitin, ettei tarjota yhtään mitään, ei edes kahvia tai mehua.

no meillä ei ainakaan yleensä ole muuta tarjottavaa kuin vettä. ei meillä kukaan juo mitään kahvia tai mehuja, ja vieraita käy niin harvoin éttei niittenkään takia viitsi kaapissa pitää

 

No siksi se valhe on parempi kuin ei kiitos, koska kukaan ei kärsi tästä valheesta ja sillä säästetään toista mahdolliselta mielipahalta. Koska näyttää siltä, että tällaisia ihmisiä on jotka loukkaantuvat tai jollakin tavalla harmistuvat, niin miksei voi toimia sen mukaan?

Joo sitten sanotaan, että "pikkumaisia ovat ne, jotka tuollaisesta loukkaantuu ja minun ystäväni ainakin ymmärtävät ja jos eivät ymmärrä, niin eivät ole todellisia ystäviä ja blaa blaa", mutta onko se oikeasti niin iso juttu, jos sanotaan pari "valheellista" sanaa.

No siis mä voin valehdella ihan niin paljon kuin ihmiset vaan mun haluavat heille valehtelevan, ei kyse ole siitä. Kyse on siitä, että miksi jotkut mieluummin kuuntelevat valheita kuin kauniisti esitetyn "ei kiitos"? Miksi siitä valheesta tulee heille parempi mieli kuin siitä, että kauniisti kiittää tarjoilusta, vaikkei mitään syökään?

 

[QUOTE="vieras";23990292]Loukkaannun tosi paljon.
Lisäksi kyselen koko ajan, että onko se täytekakku liian kuivaa / makeaa / märkää tmv. Olen tosi itsekriittinen noissa asioissa ja pelkään, että leipomuksiani haukutaan jälkeenpäin, muttei kehdata sanoa mulle suoraan :ashamed:[/QUOTE]

Miten voit tehdä seuraavalla kerralla parempaa jos ihmiset eivät kerro suoraan mitä he ovat mieltä ruuistasi.

 

[QUOTE="vieras";23990292]Loukkaannun tosi paljon.
Lisäksi kyselen koko ajan, että onko se täytekakku liian kuivaa / makeaa / märkää tmv. Olen tosi itsekriittinen noissa asioissa ja pelkään, että leipomuksiani haukutaan jälkeenpäin, muttei kehdata sanoa mulle suoraan :ashamed:[/QUOTE]

No nyt tuli sentään joku ihan järjellinen syy :flower: Tosin auttaako sun kohdalla asiaa, jos sulle valehdellaan, että oli ihan hyvää? Eikö siltikin voi käydä niin, että leipomuksiasi haukutaan jälkeenpäin?

 

Voi kääk, minulta jää vähäisetkin kyläilyt kyläilemättä, jos on PAKKO syödä jotakin. Valehtelemaan en viitsi ruveta ja vihaan noita kyselyjä, joissa pakotetaan arvostelemaan tarjoamiset.

Joskus on kyllä ihan mukavakin herkutella kylässä tai kotona, mutta en niiden herkkujen takia kylään lähde.

 

No siis mä voin valehdella ihan niin paljon kuin ihmiset vaan mun haluavat heille valehtelevan, ei kyse ole siitä. Kyse on siitä, että miksi jotkut mieluummin kuuntelevat valheita kuin kauniisti esitetyn "ei kiitos"? Miksi siitä valheesta tulee heille parempi mieli kuin siitä, että kauniisti kiittää tarjoilusta, vaikkei mitään syökään?

Mä haluaisin totuuden mieluiten. Mä en tee mitään itseni mielestä pahaa, mulle kelpaa ne leipomukset, jos vieraille ei. Ei haittaa yhtään, jos ne ei tykkää. Mutta seuraavalla kerralla ehkä muistan, että ne ottais mieluummin jotain muuta. Valkoisista valheista en tykkää yhtään, kun ne on valeita, yhtäkaikki.

Mulla onkin muutamia kavereita, jotka sanoo, ei aina niin kohteliaastikaan, jos ne ei tykkää. Ei se mitään, sittenpä tiedän. Turha tehdä kaverille ruokaa, jonka takia se joutuu olla meillä nälässä. Viimeks yks kaveri lähti kotiin, kun katottiin sen makuun liika huono leffa. Must se oli ihan ookoo. Ens kerralla se saa valita, mitä katotaan. Se kyl oli tosi huono oikeesti.

 

[QUOTE="vieras";23990292]Loukkaannun tosi paljon.
Lisäksi kyselen koko ajan, että onko se täytekakku liian kuivaa / makeaa / märkää tmv. Olen tosi itsekriittinen noissa asioissa ja pelkään, että leipomuksiani haukutaan jälkeenpäin, muttei kehdata sanoa mulle suoraan :ashamed:[/QUOTE]

haittaako se, että täytekakusta ei olla mitään mieltä? Ei pöydässä eikä myöhemminkään?