Tehdääs tämmönen; minne et ikipäivänä muuttaisi ja miksi?

Teuvalle!
Tosi törkeitä ja juntteja ihmisiä.

 

En muuttaisi minkä tahansa kaupungin slummiin. Olen sellaisessa asunut nuorena pariin otteeseen, ei enää kiitos .

 

Helsinkiin, enkä oikeastaan mihinkään isoon kaupunkiin.

Pikku kylistä en muuttaisi ikinä mänttään.

 

Kouvola näytti tosi rumalta ja tylsältä paikalta

 

Mä luulin, että kysellään ulkomaista ja olin tulossa vastaamaan, että Afrikka. Liian levotonta ja kauheita tauteja.

 

Minulla on täysin perusteettomia ennakkoluuloja joittenkin paikkojen suhteen, ihan vain koska niiden nimet ovat minusta jotenkin epämiellyttävän kuuloisia, esimerkiksi Forssa, Rymättylä, Lohja, Nakkila, Vammala tai Teuva. Uskon kyllä, että niissä paikoissa voi olla ihan mukava asua, itse en vain haluaisi, enkä kyllä tiedä syytäkään miksi asuisin. Sanottakoon, että esim Forssan sijainnista minulla on vain kalpea aavistus.

Mikä vammala? Se on kuule sastamala nykyään... Mainio nimihirviö..

t: eräs niiltä kyliltä =)

 

Helsinki, en oo vaan koskaan tykännyt kyseisestä kaupungista. Lappi, liian kylmää.

 

En tuu oikein mieleen, no Kajaani, niin korves, pieni kylä. Nyt asun Tampereella, enkä koskaan muuta pois Kotikaupunki paras.

 

En muuttaisi Tamperetta pohjoisemmaksi enkä pois tästä moottoritien ja junaradan varresta. Aivan mahtavaa kun pääsee junalla kätevästi Treelle, Turkuun tai Helsinkiin. Matkoillelähtökin on vaivatonta kun pääsee helposti satamiin tai lentokentille. Autolla motaria pitkin tai junalla tai bussilla.

 

[QUOTE="vieras";23827394]Pääkaupunkiseudulle tai ylipäätään mihinkään "isoon" kaupunkiin. Viihdyn parhaiten täällä korvessa..[/QUOTE]


Peesi, vaikken ihan korvessa asu nyt. Turusta sopivan matkan päässä.

 

Etelä-Suomesta en pois lähtisi, Lappi pahin vaihtoehto. Paperitehdas ja ydinvoimalakaupungit karseimpia, Varkaus ihan kamala.

 

Ylipäänsä kaupunkiin en voisi muuttaa, ei väliä missä päin Suomea se kaupunki sitten olisikaan. Toinen on kaamoslappi. Takuulla alkaisi vippaamaan päästä, jos olisi päivästä toiseen pimeää. Toisaalta yötön yö sitten olisi mulle mieleen kuitenkin.

 

En muuttaisi pääkaupunkiseudulle (vaikka olen itse kotoisin Helsingistä, asunut siellä 20 v ja myös sukuni useammassa polvessa.........). Jos meillä ei olisi lapsia, voisin ehkä harkita Helsinkiä mutta lasten kanssa ei ikinä.

 

Ylipäänsä kaupunkiin en voisi muuttaa, ei väliä missä päin Suomea se kaupunki sitten olisikaan. Toinen on kaamoslappi. Takuulla alkaisi vippaamaan päästä, jos olisi päivästä toiseen pimeää. Toisaalta yötön yö sitten olisi mulle mieleen kuitenkin.

Kaupunkeja on monenlaisia. Meidän kaupunki on enemmänkin kunta ulkoisilta puitteiltaan.

 

jaa-a.aika paha.Suomi on täynnä kauniita paikkoja,meri on ehdoton mikä täytyy olla,mutta mä en varmaan kyllä kotiutuisi minnekkään,missä ei spora kolise ikkunan alla.Välistä kun tuntuu että stadikin on snadi

 

en muuttais varmaan mihinkään pois pääkaupunkiseudulta tai sen lähistöltä, koska täällä on ystävät, vanhemmat, miehen vanhemmat ja kaikki tukiverkko yms.

 

minen muuttas minnekkään!

t. kajaanilainen

 

Sanotaanko että sellanen paikka mihin en ENÄÄ ikinä muuttaisi on Mikkeli. Kamalan ahdistava pikkukaupunki jonka asukkaat varmistavat sen että ulkopaikkakuntalainen ei sinne kotiudu. Sisäsiittoista porukkaa, itseään täynnä oleva pikkukylän "kerma". Yök. Paha maku jäi siitä kolmesta vuodesta jonka siellä vietin.

kuin mun suusta, tosin kaupunki oli Hämeenlinna. Sinne siis ei ainakaan!

 

Paljon Vaasaa pohjoisemmaksi en muuttais. En myöskään mihinkään jumalan selän taakse, vaikka oltaisiin etelässäkin - peruspalvelut on löydyttävä lähempää kuin parinkymmenen kilsan päästä.

 

Kaupunkeja on monenlaisia. Meidän kaupunki on enemmänkin kunta ulkoisilta puitteiltaan.

Tarkennan sen verran, että ainoa asumismuoto jossa haluan asua, on omakotitalo metsän keskellä. Jos tällaisessa voin asua kaupungissakin, niin mikä jottei kaupunkikin kävisi. Ajatus siitä, että asuisin kerrostalossa kaupungissa, aiheuttaa ahdistusta.

 

Tarkennan sen verran, että ainoa asumismuoto jossa haluan asua, on omakotitalo metsän keskellä. Jos tällaisessa voin asua kaupungissakin, niin mikä jottei kaupunkikin kävisi. Ajatus siitä, että asuisin kerrostalossa kaupungissa, aiheuttaa ahdistusta.

Kyllä täällä metsää riittää vaikka kaupunki onkin.
Omakotitalossa esim. me asutaan, kaava-alueella mutta pienen matkan päästä keskustasta. Toisella puolella on omakotitaloalue ja toisella puolella peltoa silmän kantamattomiin. Asukkaita täällä suuren suuressa kaupungissä on himpun päälle 10 000 ja keskusta on pienempi kuin "kaupunkien" lähiöt.
Mä luokittelen tämän edelleen maaliskunnaksi vaikka kaupunki onkin.

 

Lapin korpeen tai pääkaupunkiseudulle.

Tarkennettuna, haluan asua kaupunkialueella, parin kilsan säteellä keskustasta ja mieluiten kerros- tai rivitalossa. Kohtuullisen kokoinen kaupunki, mutta ei mikään Helsinki. Hyvä asuinalue, ei juoppo- tai mamulähiö. Ei omakotitaloa, siitä on liikaa vaivaa. Oulussa on ollut kivaa ainakin tähän asti 7+ vuotta.

 

Yhteenkään kaupunkiin tai edes kirkonkylän tajaamaan en muuttaisi. Minun juuret on syvällä maalla. Enkä todellakaan puhu korvesta, kun sillä on vähän negatiivinen sävy. Täällä ei ole mitään negatiivista.

 

En muuttaisi Lappiin, kylmää ja pimeää, vaikka minulle on tosin Lapin asukas sanonut, ettei Lapissa ole talvella yhtään niin pimeää kuin Etelä-Suomessa, koska lumi valaisee siellä. Mutta en haluaisi muuttaa sinne, kun on niin hankala lähteä matkoille jne.

Ylipäänsä millekään pienelle paikkakunnalle en haluaisi muuttaa. Asun nyt tosin paikkakunnalla, joka ei ole mieleeni. Mieluummin asuisin Suomessa Helsingissä tai Tampereella. Tosin Helsingissäkin on paljon alueita, joilla en haluaisi asua. Niin ja millään ruotsinkielisellä paikkakunnalla en haluaisi asua enkä paikkakunnilla, jossa ruotsinkielisiä on yli 10 %.

 

En uskalla vannoa enää yhtään paikkaa jossa en asuis ikipäivänä. Nyt olen kolme paikkaa vannonut etten koskaan ikuna haluis asua ainakaan tässä kaupungissa ja menny joka kerta lausumisesta n. puoli vuotta kun sinne on muutettu.